Transcript Timo Makkosen puhe (powerpoint)

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI – MIKÄ
MUUTTUI?
Erityisasiantuntija, OTT
Timo Makkonen
Lainvalmisteluosasto/OM
5.2.2015
”Laki on vain tahroja paperilla,
jos sitä ei toimeenpanna ja jos
sitä ei noudateta”
2
Uudistuksen tausta
• Edellinen yhdenvertaisuuslaki oli voimassa v. 2004-2014
• Lailla pantiin täytäntöön kaksi EU-direktiiviä (2000/43/EY ja
2000/78/EY)
• Aiempaa yhdenvertaisuuslakia säädettäessä keskityttiin
direktiivien toimeenpanoon ja laki jäi sen vuoksi siten
epäsuhtaiseksi, että direktiivien tavoin suoja etniseltä
syrjinnältä oli laajempi kuin suoja esimerkiksi ikään tai
vammaisuuteen perustuvalta syrjinnältä
3
Uudistuksen valmistelu
• Laajapohjainen yhdenvertaisuustoimikunta (2007-2009)
– Mietintö 2009:4
• TEM:n asettama työelämän yhdenvertaisuuskysymyksiä
selvittänyt työryhmä (2011-2012)
• OM:n vetämät verkostokeskustelut sidosryhmille (20122013)
• Lausuntokierros keväällä 2013
• HE annettiin 3.4.2014 (HE 19/2014 vp; HE 111/2014 vp)
• Lait tulivat voimaan 1.1.2015
4
Yhdenvertaisuuslaki ja
tasa-arvolaki
• Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) osalta kokonaisuudistus
• Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki)
säilyi erillisenä lakina
• Tasa-arvolakiin otettiin samassa yhteydessä säännökset ns.
sukupuolivähemmistöön kuuluvien syrjintäsuojasta
• Palvelussuhdelakien syrjintäkiellot korvattiin
viittaussäännöksellä yhdenvertaisuuslakiin
• Rikoslain syrjintäsäännöksiin ei muutoksia
5
Edistämisvelvollisuudet
• Edistämisvelvollisuudet ovat yksi suomalaisen tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuuslainsäädännön ominaispiirteistä
• Viranomaisilla, koulutuksen järjestäjillä ja oppilaitoksilla sekä
työnantajilla velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta
• Näillä myös velvollisuus laatia suunnitelma yhdenvertaisuuden
edistämiseksi, pl. alle 30 henkilöä työllistävät työnantajat
• Edistäminen voi tarkoittaa esim. toimenpiteitä syrjinnän
ennaltaehkäisemiseksi tai palveluiden muokkaamista eri
väestöryhmien tarpeiden huomioon ottamiseksi
6
Syrjintäkielto
Uusi laki antaa kansainvälisestikin vertailtuna laajaa ja
yhdenmukaista oikeussuojaa kaikenlaiselta syrjinnältä:
• Lakia ja sen syrjintäkieltoa sovelletaan kaikkeen julkiseen ja yksityiseen
toimintaan, lukuun ottamatta yksityis- ja perhe-elämää sekä
uskonnonharjoittamista
• Uutta mm. kielto syrjiä iän tai vammaisuuden perusteella palveluita
tarjottaessa
• Lakia sovelletaan kaikenlaiseen syrjintään, kiellettyjä syrjintäperusteita
ovat mm. etninen alkuperä, ikä, vammaisuus, uskonto ja vakaumus,
seksuaalinen suuntautuminen sekä ”muu henkilöön liittyvä syy”
• Syrjintää on välitön ja välillinen syrjintä, häirintä, kehottaminen syrjintään
ja vammaisia henkilöitä varten tehtävien kohtuullisten mukautusten
epääminen
7
Välitön syrjintä
• Välitöntä syrjintää on se, kun
1.
2.
3.
4.
•
jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on
kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin
alkuperän, iän, vammaisuuden tms seikan perusteella
vertailukelpoisessa tilanteessa,
paitsi jos kohtelu on oikeutettua (esim. jos kohtelu perustuu lakiin ja
sillä on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi
ovat oikeasuhtaisia). Työelämää koskevat omat erityiset
oikeuttamisperusteensa.
Syrjintätarkoitusta ei edellytetä
8
Välillinen syrjintä
• Syrjintä on välillistä, jos
1.
2.
näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa
jonkun muita epäedullisempaan asemaan,
paitsi jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä
tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat
asianmukaisia ja tarpeen
• Esimerkiksi ajokortin edellyttäminen työnhakijalta saattaa
alle 18-vuotiaat ja näkövammaiset muita epäedullisempaan
asemaan; toisaalta vaatimus on oikeutettu, jos työtehtävät
aidosti edellyttävät lupaa ajoneuvon kuljettamiseen
9
Positiivinen erityiskohtelu
• Ns. positiivinen erityiskohtelu on edelleen sallittua, tietyin
edellytyksin
• Edellytykset ovat:
1.
2.
Menettelyn tarkoituksena tulee olla tosiasiallisen yhdenvertaisuuden
edistäminen tai syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai
poistaminen, ja
Menettelyn tulee olla oikeasuhtaista
10
Kohtuulliset mukautukset
• Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä
tavaroiden ja palveluiden tarjoajan on tarvittaessa tehtävä
kohtuullisia mukautuksia vammaisen henkilön
yhdenvertaisen kohtelun toteuttamiseksi
• Kohtuulliset mukautukset ovat eri asia kuin varsinaiset
esteettömyystoimenpiteet:
– Mukautukset ovat konkreettisessa tilanteessa henkilöä varten
tehtäviä toimenpiteitä (tyypillisesti avustamista)
– Esteettömyystoimenpiteet ovat yleisiä ja ennakollisia, tyypillisesti
pidemmälle meneviä ja niistä säädetään erikseen mm.
rakennuslainsäädännössä
– Mukautukset täydentävät esteettömyystoimenpiteitä
• Esteettömyys + kohtuulliset mukautukset => saavutettavuus
11
Häirintä
• Häirintää on
1.
2.
3.
•
henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava
käyttäytyminen, jos
käyttäytyminen liittyy ikään, alkuperään, vammaisuuteen,
seksuaaliseen suuntautumiseen tms seikkaan, ja
käyttäytymisellä luodaan henkilöä halventava tai nöyryyttävä tai
häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri
Käyttäytyminen tulee ymmärtää laajasti, kyse voi olla esim.
puheista, sähköpostiviesteistä, eleistä tai epäasiallisten
materiaalien esille laittamisesta
12
Valvontaviranomaiset
Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat:
– yhdenvertaisuusvaltuutettu
– työsuojeluviranomaiset
– yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta
13
Yhdenvertaisuusvaltuutettu
• Aiempi, pelkästään etnisen syrjinnän osalta toimivaltainen
vähemmistövaltuutetun virka lakkautettiin
• Tilalle perustettiin yhdenvertaisuusvaltuutetun virka;
valtuutetulla on toimivalta puuttua kaikenlaiseen syrjintään
sen perusteesta riippumatta
– pl. sukupuolisyrjintä, jonka osalta toimivalta on edelleen tasaarvovaltuutetulla
14
Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Valtuutetulla on yleinen toimivalta
–
–
–
–
–
antaa suosituksia,
avustaa edistämistoimien suunnittelussa,
toimia sovittelijana,
antaa oikeusapua syrjintää kokeneille,
antaa kannanottoja siitä, onko lakia yksittäistapauksessa noudatettu
(työelämän tilanteita lukuun ottamatta),
– tehdä selvityksiä ja aloitteita,
– antaa neuvoja ja lausuntoja, sekä
– edistää tiedotusta, kasvatusta ja koulutusta.
15
Työsuojeluviranomaiset
– Yksittäisten työsyrjintätapausten valvonta kuuluu edelleen
työsuojeluviranomaisille
– Työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksia puuttua syrjintään
laajennettiin
– tarkastaja voi antaa toimintaohjeen tai kehotuksen +
työsuojeluviranomainen voi tehdä velvoitepäätöksen ja asettaa sen
tehosteeksi uhkasakon
– Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on tärkeitä edistämis- ja
seurantatehtäviä myös työelämässä (ml. avustaminen,
selvitysten tekeminen, suositusten antaminen)
16
Yhdenvertaisuus- ja tasaarvolautakunta
• Aiemmat tasa-arvolautakunta ja syrjintälautakunta korvattiin
uudella lautakunnalla
• Lautakunnalle siirtyivät aiempien lautakuntien YVL:ssä ja
tasa-arvolaissa säädetyt tehtävät ja sen tehtäväkenttä YVL:n
puolella laajennettiin koskemaan kaikkia syrjintäperusteita ja
-tilanteita (pl. työelämän tilanteet)
17
Yhdenvertaisuus- ja tasaarvolautakunta
• Lautakunta antaa kielto- ja velvoitepäätöksiä, ja sillä on
oikeus tarvittaessa asettaa uhkasakko päätöksensä
tehosteeksi
– voi kieltää lainvastaisen menettelyn jatkamisen tai uusimisen
– voi velvoittaa tekemään yhdenvertaisuussuunnitelman (ei kuit.
työnantajan suunnitelma YVL:n puolella)
• Lautakunnan päätöksestä mahdollista valittaa hallintooikeuteen
18
Hyvitys
• Syrjinnän kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys
häntä syrjivästi kohdelleelta viranomaiselta, työnantajalta,
koulutuksen järjestäjältä taikka tavaroiden tai palveluiden
tarjoajalta
• Hyvityksen on oltava oikeudenmukaisessa suhteessa teon
vakavuuteen
– teon vakavuutta arvioitaessa otetaan huomioon rikkomuksen laatu,
laajuus ja kesto
• Aiempi säännös hyvityksen enimmäismäärästä poistettiin
19
Voimaantulo
• Lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2015
20
Equality is at once the simplest
and the most complex idea
that shapes the evolution of law
- George Fletcher
21