Transcript Ammatillisen osaamisen kehittäminen

AMMATILLISEN OSAAMISEN
KEHITTÄMINEN
LAKIMUUTOKSET 2014
SISÄLTÖ
 Ammatillisen osaamisen kehittämistä koskeva lakipaketti
 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sisällöstä
 Menettely henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia käsiteltäessä
 Työnantajalle myönnettävän
koulutusvähennyksen/koulutuskorvauksen edellytykset
 Työntekijän verotuksesta
2
KOULUTUKSEN TILA TYÖPAIKOILLA
 Vain 55 %:lla yli 29 henkilön työpaikoista on henkilöstösuunnitelma
ja koulutustavoitteet*
 Vain 36 % luottamusmiehistä on neuvotellut
henkilöstökoulutuksesta*
 69 % jäsenistä ei ole osallistunut vuoden aikana työnantajan
järjestämään ammatilliseen koulutukseen ja osallistuneistakin vain
12 % on ollut koulutuksessa yli 2 pv**
 2/3 niistä, jotka kokivat tarvetta lisäkoulutukseen, ei ollut siihen
osallistunut**
 Ylemmistä toimihenkilöistä osallistuu koulutukseen 75 %, mutta
työntekijöistä vain 39 %***
SAK:n luottamusmieskysely 2010*
SAK:n järjestötutkimus 2011**
Tilastokeskus 2008***
3
KOULUTUKSEN TILA TYÖPAIKOILLA…
 Yhteistoimintalain mukainen velvoite käsitellä
koulutustavoitteet vuosittain yhteistoimintamenettelyssä ei
toimi käytännössä, eikä työelämän muutosten vaikutuksia
osaamiseen arvioida yhdessä työnantajan kanssa
 Lähes puolet työntekijöitä edustavista luottamushenkilöistä
kertoo, ettei henkilöstösuunnitelmia ja koulutustavoitteita ole
lainkaan käsitelty yhteistoimintamenettelyssä*
 Henkilöstön koulutus keskittyy eniten
asiantuntijatoimihenkilöille ja esimiehille - joilla on eniten
koulutusta jo entuudestaan
Uusi yt-laki yrityksissä TEM 2010*
4
MIKSI KOULUTUS ON TÄRKEÄÄ?
 Koulutus pidentää työuria (Pekka Myrskylä)
 Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaminen pidentää
työuraodotetta tilastollisesti naisilla 9 vuotta ja miehillä 6
vuotta
 Heikko koulutus on nuorisotyöttömyyden ja muunkin
syrjäytymisen tärkein selittäjä
 Työelämän muutoksissa selviäminen
 Työtehtävien muutokset
 Vanhoja ammatteja katoaa - uusia syntyy
 ”Jokamiehen työmarkkinoiden” supistuminen - lähes kaikessa
vaaditaan perusasteen jälkeistä koulutusta
5
AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ
KOSKEVA LAKIPAKETTI
 HE 99/2013 laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen
osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
➤
Ns. ”erillislaki”
➤
yhteistoimintalakien muutokset
➤
laki koulutuksen korvaamisesta
 HE 95/2013 laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
muuttamisesta ja maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta
➤
Työnantajalle verotuksessa myönnettävä koulutusvähennys
 Työntekijän verotus – Verohallinnon ohjeluonnos
➤
Työntekijälle ei saisi muodostua em. koulutuksesta palkkana
verotettavaa etua
 Lait tulevat voimaan 1.1.2014
6
LAKI TALOUDELLISESTI TUETUSTA AMMATILLISEN
OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ
 Lain tarkoitus: ”edistää työntekijöiden ammatillisen
osaamisen kehittämistä” (1 §)
 Ammatillisen osaamisen kehittämisen määritelmä (1 §)
➤
”työntekijöille tarjottavaa suunnitelmallista koulutusta,
joka on tarpeen työntekijöiden ammatillisen osaamisen
ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan työn ja
työtehtävien asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia
muuttuvia osaamistarpeita”
➤
”Tavoitteena työntekijän osaamisen kehittäminen
nykyisissä että mahdollisissa tulevissa tehtävissä sen
hetkisen työnantajan palveluksessa”
➤
”Osaamisen kehittäminen voisi liittyä työnantajan
tuotanto- tai palvelurakenteen muutoksiin tai
tuottavuuden parantamiseen”
➤
”Myönteisiä vaikutuksia työntekijöiden pitkän aikavälin
työllistymismahdollisuuksiin”
7
MILLAISTA KOULUTUSTA?
 Työnantajan oman organisaation koulutusta
➤
Erilaiset työnantajan järjestämät sisäiset koulutukset
 Ulkopuoliselta koulutusorganisaatiolta hankittua koulutusta
➤
Kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit, konferenssit jne.
 Erilaista lisä- ja täydennyskoulutusta
➤
Oppisopimuskoulutus, näyttötutkinnot jne.
 Koulutuksena ei pidetä tavanomaista perehdytystä tai työhön
opastusta
➤
Myöskään työssäoppiminen ei oikeuta
verovähennykseen/koulutuskorvaukseen (esim.
näyttötutkinnon suorittaminen työssä oppien tai
oppisopimuksella). Sen sijaan tietopuolinen opetus
katsotaan koulutukseksi
 Lain keskeinen tarkoitus ja tavoite, että osaamisen
kehittämistoimista pääsisivät tulevaisuudessa osallisiksi
työtekijät, jotka nykyisin useimmiten jäävät niiden
ulkopuolelle
8
LAKI TALOUDELLISESTI TUETUSTA AMMATILLISEN
OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ…
 Soveltamisala (2 §) on yleinen
➤
Lakia sovelletaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla
työnantajan koosta riippumatta
➤
Lainsäädäntöä ei sovelleta kotitaloustyönantajiin eikä
eduskunnan kansliaan, tasavallan presidentin kansliaan,
eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan, valtiontalouden
tarkastusvirastoon, Suomen Pankkiin eikä
Kansaneläkelaitokseen
 Koulutussuunnitelman sisältö (3 §)
➤
Työnantaja saa koulutusvähennyksen/koulutuskorvauksen
ainoastaan, jos on laatinut koulutussuunnitelman
➤
Yt-lakien mukainen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma –
menettely myös yt-laeissa
➤
Pienet työnantajat – vapaaehtoisen koulutussuunnitelman
sisältö erillislaissa, menettelytavoista päätetään yrityksissä
9
LAKI TALOUDELLISESTI TUETUSTA AMMATILLISEN
OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ…
 Työnantajan velvollisuus keskustella työntekijän ammatillisen
osaamisen kehittämisestä (4 §)
➤
Työntekijän oikeus pyytää keskustelua, jos
koulutussuunnitelmaa ei ole laadittu
➤
Lähes vastaavat yt-lakien säännökset koskevat yt-lakien
soveltamisalaan kuuluvia työnantajia
➤
➤
Työnantajan on pyydettäessä selvitettävä, miten jatkossa
on tarkoitus ylläpitää ammatillisen osaamisen
kehittämisestä pidempään vaille jääneiden työntekijöiden
ammatillista osaamista
Työntekijällä mahdollisuus ottaa luottamushenkilö tai muu
työntekijöiden edustaja keskusteluihin mukaan
10
YHTEISTOIMINTALAKIEN MUUTOKSET
 Yt-neuvotteluissa on vuosittain laadittava henkilöstö- ja
koulutussuunnitelma (nykylaissa vain koulutustavoitteet 16 §)
 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi:
➤
Henkilöstön rakenne ja määrä, ml. määräaikaiset
työsopimukset ja arvio näiden kehittymisestä
➤
Periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä
➤
Yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään
työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden
työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten
työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta
11
YHTEISTOIMINTALAKIEN MUUTOKSET…
➤
Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta ja
osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden
syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen
suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin
tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä
➤
Suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt
12
YHTEISTOIMINTALAKIEN MUUTOKSET…
 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa tulee kiinnittää
huomiota:
➤
Ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeisiin
➤
Keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla työntekijät voivat
tasapainottaa työtä ja perhe-elämää
➤
Osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin
➤
Joustaviin työaikajärjestelyihin
 20-30 hengen yrityksissä voidaan suunnitelma käsitellä koko
henkilöstölle yhteisessä tilaisuudessa
 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa käsiteltäessä työnantajan
pyydettäessä selvitettävä, miten jatkossa on tarkoitus
ylläpitää pidempään osaamisen kehittämisestä vaille jääneiden
työntekijöiden ammatillista osaamista (20 §)
 Lähes vastaavat muutokset kunnissa ja valtiolla
13
HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMAN
SISÄLLÖSTÄ
 Määräaikaisten työsopimusten käsittelyyn vaikuttaa yrityksen
koko ja määräaikaisten työsopimusten määrä
➤
Riittävä käsitys määräaikaisten sopimusten käytöstä ja arvio
niiden kehityksestä (esim. sijaistarpeen arviointi)
➤
Jaottelu esim. perusteiden tai keston mukaan
 Työkyvyttömyysuhan alaiset ja ikääntyneet työntekijät sekä
työttömyysuhan alaiset työntekijät
➤
Miten tulevaisuuden työllistymisedellytykset ja työkyvyn
ylläpito otetaan huomioon esim.
➤
Työympäristön suunnittelussa
➤
Koulutuksen ja työhyvinvointitoiminnan kohdentamisessa
ja sisältöjen suunnittelussa
14
HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMAN
SISÄLLÖSTÄ…
 Osatyökykyiset työntekijät
➤
Työllistämisperiaatteet, kun yrityksessä useampia
osatyökykyisiä työntekijöitä
➤
Yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu
➤
Työhön paluun ja työskentelymahdollisuuksien edistäminen
ja mahdollisuudet
➤
Osatyökyvyttömyyseläkkeen järjestämisperiaatteet
 Joustavat työaikajärjestelyt
➤
Työaikapankki, etätyö, mahdollisuus osa-aikatyöhön jne.
➤
Suunnitelmallinen käyttöönotto/muuttaminen
➤
Perusteluvelvollisuus, jos neuvotteluissa käsiteltyjä
järjestelyjä ei toteuteta
15
HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMAN
SISÄLLÖSTÄ…
 Arvio työntekijöiden ammatillisessa osaamisessa tapahtuvista
muutoksista
➤
Arvion pohjalta laadittava suunnitelma
➤
Säännökset eivät velvoita työnantajaa kouluttamaan
jokaista työntekijää jokaisena vuotena
➤
Koulutuspäätökset tehdään kaikkia työntekijöitä koskevan
arvion pohjalta
 Seurantamenettelyt käytävä ilmi suunnitelmasta
➤
Aikataulutus ja tavat, joilla suunnitelmien seuranta
tapahtuu
 Yhteistoiminta-asiamies valvoo yhteistoimintalain
noudattamista
16
MENETTELY HENKILÖSTÖ- JA
KOULUTUSSUUNNITELMAA KÄSITELTÄESSÄ
 Yhteistoimintalakien piirissä olevat työpaikat
➤
Menettelytavat sovellettavasta yhteistoimintalaista
➤
Työantaja tekee aloitteen – työntekijät voivat pyytää
➤
Ilmoitettava alkamisaika ja -paikka
➤
Laadittava/päivitettävä vuosittain
yhteistoimintamenettelyssä
➤
Riittävät tiedot hyvissä ajoin ennen neuvottelujen
aloittamista
➤
Suunnitelman oltava kirjallinen
➤
Seurantamenettelyyn sovelletaan yt-lakien säännöksiä (54 §)
➤
Laadittava pöytäkirjat: neuvottelujen ajankohdat, niihin
osallistuneet, neuvottelujen tulokset / eriävät
kannanotot
➤
Tarkastus ja allekirjoitukset
17
TYÖNANTAJALLE VEROTUKSESSA MYÖNNETTÄVÄ
KOULUTUSVÄHENNYS
 Laskennallinen lisävähennys verotuksessa
➤
➤
50 % koulutuspäivien keskimääräisestä palkkakustannuksesta
palkan sivukuluineen
➤
Keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan vähennykseen
oikeuttavien kaikkien työntekijöiden koulutuspäivien
määrällä
➤
Tulo jaetaan kahdella
Keskimääräinen päiväpalkka
➤
Työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva verovuoden
palkkasumma jaetaan verovuoden keskimääräisellä
työntekijämäärällä
➤
Näin saatu osamäärä jaetaan 200:lla
➤ 258 (253) arkipäivän sijasta
18
TYÖNANTAJALLE VEROTUKSESSA MYÖNNETTÄVÄ
KOULUTUSVÄHENNYS…
➤
➤
Vähennykseen oikeuttava koulutuspäivä
➤
Max. 3 pv per työntekijä per verovuosi / väh. 1 pv
➤
1 pv = 6 h
➤
Koulutuspäivä voi muodostua vähintään 1 tunnin
yhtäjaksoisista koulutuksista/jaksoista – ei tarvitse olla
samaa koulutusta
➤
Tosiasialliset koulutuspäivät – työntekijän tosiasiallinen
osallistuminen
Työnantajan on verotuksessa laadittava kirjallinen selvitys
koulutusvähennyksen laskentaperusteista ja kunkin
työntekijän osalta vähennyksen edellytysten täyttymisestä
➤
Vähennysoikeus ei synny pelkästään koko henkilöstön
kattavan koulutussuunnitelman perusteella vaan
suunnitelman toteutumista on seurattava
työntekijäkohtaisesti
19
ESIMERKKI
 Yrityksellä on kaksi työntekijää
 Toinen ollut koulutuksessa 10 pvää/verovuosi
 Toinen ollut koulutuksessa 1 pvä/verovuosi
 Vähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien määrä on 4
➤
3 + 1 pvää
20
PALKAN KÄSITE
 Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukainen
työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva
palkkasumma
 Työ- ja virkasuhteessa saatu palkka,
 tulospalkkio tai
 muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi
korvauksena työstä
 Palkkana ei pidetä esim.
➤
korkoetua työsuhteen perusteella saadusta lainasta
➤
työsuhdeoption käyttämisestä syntyvää etua
21
TYÖNANTAJALLE VEROTUKSESSA MYÖNNETTÄVÄ
KOULUTUSVÄHENNYS…
 Vähennyksen edellytyksenä on, että koulutuksen tulee sisältyä
koulutussuunnitelmaan
➤
Jos koulutussuunnitelmaa ei ole, lisävähennystä ei saa
➤
Koulutuskustannukset saa edelleen vähentää
 Koulutuksen ajalta maksettava palkkaa
➤
Vähennystä ei saa, jos työntekijä osallistuu koulutukseen
loma- tai vapaa-aikanaan
 Edellytyksenä myös, että palkkakustannuksiin ei ole saatu
palkkatukea
 Koulutussuunnitelmat laadittava mahdollisimman pian
➤
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 2014 verotuksessa
➤
Vuoden 2014 aikana laadittavien henkilöstö- ja
koulutussuunnitelmien vastattava uutta lainsäädäntöä
➤
Suunnitelmia voidaan täydentää vuoden aikana
22
TYÖNANTAJALLE MAKSETTAVA KOULUTUSKORVAUS
 Ei-verovelvolliset (ja osittain tuloverosta vapaat) työnantajat
saavat vastaavan suuruisen koulutuskorvauksen (kuin
verovähennys) toteutuneilta koulutuspäiviltä
➤
Esim. kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja säätiöt
➤
10 % prosenttia työnantajan koulutusajan
palkkakustannuksista
➤
Valtiovarainministeriö tai työttömyysvakuutusrahasto
(työttömyysvakuutusmaksun perinnän yhteydessä) maksaa
➤
Muutoin samat edellytykset kuin verovähennyksellä
➤
Nettovaikutus sama kuin verovähennyksellä
23
MILLAISESTA KOULUTUKSESTA
VÄHENNYKSEN/KORVAUKSEN SAA?
 Koulutuksen ylläpidettävä ja edistettävä työntekijän
ammatillista osaamista
 Liityttävä työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin
senhetkisen työnantajan palveluksessa
 Vähennys ei koske tavanomaista työhön perehdytystä tai
työnopastusta
 Ulkopuolisen järjestämät kurssimuotoiset koulutukset,
seminaarit ja konferenssit
 Yrityksen sisäiset koulutukset
24
TYÖNTEKIJÄN VEROTUS
 Verohallinnon uusi ohje tulossa
➤
”Työnantajan kustantaman koulutuksen verotus”
➤
Lisäksi ns. tarkastelulausekkeet hallituksen esitysten
yleisperusteluihin, joiden mukaan lain tavoitteiden
toteutumista / lainsäädäntömuutoksen tarvetta arvioidaan
kolmikantaisesti kahden vuoden kuluttua lainsäädännön
voimaantulosta
➤
”Hallituksen esityksen tavoitteena on raamisopimuksen
kirjauksen ja osaamisen kehittämisen toimintamallin
toteuttaminen sekä henkilöstön ammattitaidon
kehittäminen työnantajan antamalla tai järjestämällä
koulutuksella sekä työntekijöiden mahdollisuuksien
lisääminen osallistua ammatillista osaamista edistävään
koulutukseen. Tämän lain mukainen koulutus tapahtuu siten
lähtökohtaisesti työnantajan intressissä eikä tällaisesta
koulutuksesta yleensä muodostu työntekijälle verotettavaa
etua.”
25
MILLOIN TYÖNANTAJAN MAKSAMA KOULUTUS ON
VEROVAPAATA?
 Täydennyskoulutus, joka on järjestetty työnantajan intressissä
 Olemassa olevan ammattitaidon säilyttämiseksi ja
kehittämiseksi
 Työntekijällä tehtävään jo peruskoulutus
 Myös esim. kielikoulutus, jos työssään tarvitsee kielitaitoa
 Onko tarkoituksena
➤
tehtävän vaatiman ammattitaidon säilyttäminen ja
kehittäminen ja työnantajan intressi vai
➤
ensisijaisesti henkilön oma intressi?
26
MILLOIN TYÖNANTAJAN MAKSAMA KOULUTUS ON
PALKKAA TYÖNTEKIJÄLLE?
 Peruskoulutus (esim. peruskoulu ja lukio)
 Tutkintoon tähtäävä jatkokoulutus (esim. ammattioppilaitos ja
korkeakoulu)
➤
ellei koulutuksen tarkoituksena ole täydentää ja ylläpitää
työntekijällä jo ollutta koulutusta ja kehittää ammattitaitoa
ja
➤
kouluttautuminen on työnantajan edun mukaista.
 Tapauskohtainen tulkinta verotuksessa
 Yleisluontoinen ja harrastusluontoinen koulutus palkkaa, ellei
verovapaa henkilökuntaetu
 Ei liity työntekijän senhetkiseen työhön ja työtehtäviin
27
UUDISTUKSEN ARVIOINTI KAHDEN VUODEN
KULUTTUA VOIMAANTULOSTA
 Säädökset luovat uusia mahdollisuuksia ja kannusteita
osaamisen kehittämiseen, mutta eivät sisällä työntekijän
subjektiivista oikeutta koulutukseen
 Säädökset edellyttävät osaamiseen liittyvän yhteistoiminnan
laadun parantamista
 Yhteistoimintalakien piirissä oleville työnantajille
toimenpiteiden laiminlyönti saattaa aiheuttaa toimenpiteiden
korjaamisvelvoitteen uhkasakon uhalla
 Työnantajalla perusteluvelvollisuus, jos jotkut työntekijät
jäävät pitemmäksi aikaa vaille osaamisen kehittämisen
toimenpiteitä
28
UUDISTUKSEN ARVIOINTI KAHDEN VUODEN
KULUTTUA VOIMAANTULOSTA…
 Jälkiarvioinnin kannalta olennaista
➤
Paranevatko työntekijöiden koulutukseen
osallistumismahdollisuudet yleisesti
➤
Kohdistuuko koulutus jatkossa tasapuolisemmin koko
henkilöstöön
➤
Miten ikääntyneet sekä työkyvyttömyys- tai työttömyysuhan
alaiset sekä osatyökykyiset otettu huomioon
 Mahdollisesti tarvittavat lakimuutokset toteutetaan
välittömästi arvioinnin valmistuttua
29
TYÖELÄMÄN KOULUTUSNEUVOJA TUEKSI
 Työelämän koulutusneuvoja on vertaistukihenkilö, joka tukee
ja neuvoo työkavereitaan aikuiskoulutukseen liittyvissä
kysymyksissä
 Koulutusneuvoja voi avustaa luottamusmiestä osaamisen
kehittämiseen perehtyneenä tukihenkilönä tai hoitaa tehtävää
luottamusmiehenä
 Työelämälähtöistä, vertaistukeen perustuvaa ohjaus- ja
neuvontatoiminnan mallia kehitetään OpinVerkko –hankkeessa,
www.opinverkko.fi
 Hankkeessa on koulutettu työelämän koulutusneuvojia ja
kehitetty ammattiliittojen neuvonta- ja ohjauspalveluja
aikuiskoulutukseen liittyen. Tavoitteena on vakiinnuttaa
toiminta osaksi ay-liikkeen perustehtäviä

30