Leimakytkent isten virtuaaliverkkojen yhteenliitt mistapojen vertailu

Download Report

Transcript Leimakytkent isten virtuaaliverkkojen yhteenliitt mistapojen vertailu

Leimakytkentäisten
virtuaaliverkkojen
yhteenliittämistapojen vertailu
Sampsamatti Tanner, TeliaSonera
Työn valvoja: Prof. Raimo Kantola
Työn ohjaaja: DI Johan Laxén
Esitelmän sisältö
• Tutkimuksen taustaa
• Tutkimusongelma ja menetelmä
• Toimintaympäristö
– MPLS-VPN-palveluiden esittely
– Yhteenliittämistapojen esittely
• Vertailun tuloksista
• Johtopäätökset
– Jatkotutkittavaa
Tutkimuksen taustaa
• Verkkoteknologian kehitys
– Konvergenssi: monesta verkosta yhteen
– Pakettiverkkoteknologioiden kustannustehokkuus
– Leimakytkennän tarjoamat mahdollisuudet
• MPLS:n mahdollistamat virtuaaliverkkopalvelut
• Toimialan kehitys
– Operaattorien yhdistyessä yhdellä operaattorilla
monta verkkoa
– Dataliikenteen merkityksen ja käytön kasvu heijastuu
myös MPLS-VPN-palveluihin
• Kattavuusalueen laajentaminen kumppanien avulla
• Regulaatio (verkkojen yhteiskäyttö)
Tutkimusongelma
Millä tavoin operaattorin kannattaa liittää eri
verkoissa toteutetut leimakytkentäiset
virtuaaliverkkopalvelut toisiinsa tietoturvan
näkökulmasta?
Tutkimusmenetelmä
• Vertailu
• Teoreettinen lähestyminen
• Käytännön kokemus taustalla
Työssä tehdyt rajaukset
1. Operaattorin hallinnoimat
2. Leimakytkentää hyödyntävät
3. Virtuaaliverkkopalvelut.
•
Kolme palvelua
4. Yhteenliittämistavat
•
Neljä tapaa
5. Fokus: tietoturva
6. Näkökulma: operaattorin
Leimakytkentäiset virtuaaliverkot:
yleinen arkkitehtuuri
toimipiste
A2
liityntäverkko
CEA2
2
toimipiste
liityntäverkko
A1
1
CEA1
PE1
PE2
runkoverkko
liityntäverkko
3
PE3
Asiakaan
Operaattorin palvelun
liityntälaite, CE
reunalaite, PE
toimipiste
A3
CEA3
MPLS-VPN: hallinta- ja kuljetustaso
VPN-hallinta (signalointi)
CEA1
CEA2
CEB2
PE1
P1
PE2
”runkokuljetuksen” hallinta (signalointi)
A_data
CEA1
B
B_data PE1
CEB1
A_data
1
A
B
1
P1
kuljetusleima
VPN-leima
2
A
CEA2
2
PE2 B_data
CEB2
Tarkasteltavat VPN-palvelut
•
•
•
•
IP-virtuaaliverkkopalvelu (L3MPLS/BGP-VPN)
IETF RFC 4364
BGP:hen
perustuva VPNsignalointi
Signalointi ja
välitys erotettu
toisistaan
Sisältää
autodiscoverytoiminteen
Virtuaalijohdinpalvelu
(VPWS)
• ei standardoitu
• pisteestäpisteeseen-yhteys
• LDP-protokollaan
perustuva
• Signalointi ja
välitys sidoksissa
toisiinsa
• Autodiscovery
erikseen (esim.
BGP:llä)
Virtuaalinen lähiverkkopalvelu (VPLS)
• Kaksi kilpailevaa
ehdotusta (RFC
4761 ja RFC 4762)
• BGP-ehdotus ja
LDP-ehdotus
• Toinen sisältää
autodiscoveryn,
toinen ei
Toimintaympäristö: Useita verkkoja
AC:t
CEA2
AS2
PE2
ASBR21
AC:t
ASBR23
ASBR12
AS1
CEA1
ASBR32
PE1
CEB1
CEB2
ASBR14
ASBR13
ASBR41
AS3
CEA3
ASBR31
PE3
CEB3
AS4
PE4
CEA4
Pohdittuja tietoturva-asioita
•
Uhat operaattorin verkolle
– hallintatasolle
• suojautuminen virheelliseltä signaloinnin toiminnalta (määrä, taajuus, formaatti)
• signalointikumppanin varmistaminen
• signalointitiedon alkuperän varmistaminen
– liikenteen välitykselle
• liikenteen määrän hallinta
• liikenne vain sieltä mistä sen kuuluu tulla
• liikenne vain sinne, minne sen kuuluu mennä
•
Uhat asiakkaalle
– Heikkeneekö virtuaaliverkon: erillisyys, suoja, yksityisyys tai eheys
– Ovatko uhat erilaiset Intra- ja Inter-AS-asiakkaille?
•
Strategisen tiedon välittyminen/rajoittaminen
– operaattorin verkon rakenteesta
– asiakkuuksista
– asiakkaan verkon rakenteesta
Vertailun tuloksia: Malli A
+ tietoturvallisin: tietoja verkkojen välillä
vaihdetaan vain VPN-kontekstin sisällä
- reititystiedon alkuperän varmistaminen
- toisen operaattorin konfigurointivirheitä
vaikea havaita
-> Ongelmat liittyvät vain Inter-AS-VPN:iin
Vertailun tuloksia: Malli B
• VPN-hallintatason yhdistäminen tuo riippuvuuden
naapuriverkon VPN:ien operoinnista
+ Pelkästään Inter-AS-VPN:iin liittyvää tietoa pitää välittää
toiseen verkkoon
+ ”Paperilla” tietoturvallisuus lähes Malli A:n tasolla
- Käytännössä toteutukset eivät ole niin tietoturvallisia:
Rajareititin ei tee älykästä suodatusta leimatiedon
perusteella
-> Teoriassa ongelmat liittyvät vain Inter-AS-VPN:iin,
käytännössä myös operaattorin omaan verkkoon ja IntraAS-asiakkaisiin
Vertailun tuloksia: Malli C
• Sekä VPN- että kuljetustason liittäminen tuo riippuvuuden
naapuriverkon operoinnista sekä VPN:ien että MPLS:n osalta
+ parempi näkyvyys kumppanin verkkoon
- Oman verkon avaaminen kumppanille sekä signaloinnin että
liikenteen välityksen tasolla
- Rajareititin ei voi tehdä suodatusta alempien leimojen perusteella ->
monimutkaistaa suojautumista (hyökkäykset voivat helpommin tulla
”runkoverkon sisältä”)
-> Edellyttää isoa luottamusta kumppaniin tai erittäin huolellisia
tietoturvakäytäntöjä (käytännön toteutettavuus?)
Vertailun tuloksia: Malli D
• Tietoturvallisuus riippuu käytetystä IPtunnelointitekniikasta (IPSec suositeltava)
+ Vastapään PE:n luotettava tunnistaminen
ja sen mukaan toimiminen
- Altis IP-tason häiriöille
- riippuvuus IP-reitityksestä
- ”Internet-liikenteen” seassa (esim.
palvelunestohyökkäys)
Johtopäätöksiä 1
• Vertailun rajaaminen tietoturvaan oli palveli työn
tarkoitusta, mutta vertailu ei sinällään ole riittävä
yhteenliittämistapaa valitessa
– tietoturva ei ole erillinen asia, vaan valinnassa vaikuttaa moni
muukin asia
• Tietoturvan painoarvoa mietittäessä olennaista on
luottamuksen määrä kumppaniin
– Mikään malli ei ole turvaton, jos kaikki operaattorit huolehtivat
verkkojen ja palveluiden tietoturvallisesta operoinnista
• Tässä työssä vertailua oleellisempaa oli löytää eri
yhteenliittämistapojen ja virtuaaliverkkopalveluiden
tietoturvahaasteet
Johtopäätöksiä 2
• Eri virtuaaliverkkopalvelut toimivat varsin eri
tavoin
– ero tulee selkeästi esiin liitettäessä autonomisia
alueita yhteen
– erot tulevat valtaosin VPN:lle käytetystä
signalointiprotokollasta (LDP vs. BGP)
• Virtuaaliverkkopalveluiden toimiminen yli ASrajojen on standardoinnin osalta kesken
– Erityisesti pätee LDP:tä käyttäviin palveluihin
Jatkokehitettävää ja -tutkittavaa
•
Implementointi (reititinvalmistajat):
–
•
Standardointi
–
•
leimakytketyn liikenteen suodattaminen AS-rajalla
erityisesti LDP:n (tai jonkin korvaavan protokollan)
käyttö yli AS-rajan
Tietoturvan ohella tulisi tarkastella
–
–
–
palvelun laadun varmistamista
palvelun hallintaa
skaalautuvuutta
Kysyttävää / mietteitä