Transcript esitys
HTK-opiskelijoiden tuutortapaaminen 24.11.12 HTM Riina Keskinen Päivän teemat Oikeudellinen kirjoittaminen: lähdeviitteet, lähdeluettelo Tiedonhaku: Eurlex, suomenlaki.com Opinnoissa jaksaminen Alaviitteiden käyttö: kirjallisuus Alaviitteeseen käytetty kirjallisuuslähde merkitään seuraavasti: tekijän sukunimi/tekijöiden sukunimet +julkaisuvuosi + sivu(t). Alaviitteissä kirjoittajan/kirjoittajien nimet kursivoidaan. Kirjoittajan nimen ja vuosiluvun jälkeen tulee pilkku ja s-kirjain ennen sivunumeroa/-numeroita. Lyhenteen s. jälkeen tulee välilyönti ennen sivunumeroita. Esim. Aarnio 1989, s. 47–52. Jos kirjoittajia on useampia, erotetaan nämä toisistaan ajatusviivalla: Virolainen – Martikainen 2003, s. 85–90. Alaviitenumeron sijoittaminen Kotimaisessa oikeustieteellisessä kirjallisuudessa käytetään vakiintunutta dokumentointitapaa, jossa alaviitenumero tulee tekstissä aina lähtökohtaisesti pisteen jälkeen. Tästä pääsäännöstä on kaksi poikkeusta. Jos viittaus koskee selvästi vain virkkeen sisällä olevaa yksittäistä käsitettä, alaviitenumero voidaan sijoittaa keskelle virkettä. Kappaleen lopussa alaviitenumero voidaan poikkeuksellisesti sijoittaa ennen pistettä, jos viittaus kohdistuu selvästi vain kappaleen viimeiseen virkkeeseen ja tämä olisi muutoin epäselvää Säädöksiin viittaaminen Säädöksiin, kuten lakeihin, asetuksiin, direktiiveihin ja valtiosopimuksiin viittaaminen tapahtuu tekstissä. Tekstiin merkitään suoraan näkyviin, mistä säädöksen kohdasta tieto on saatu. Ensimmäisen kerran säädökseen viitattaessa ilmoitetaan säädöksestä myöhemmin tekstissä käytettävä lyhenne, säädöskokoelman numero ja säädöksen antamisvuosi: Esim. hallintolaki (HL, 434/2003) Lain esitöihin viittaaminen Esitöihin (esimerkiksi hallituksen esitykseen, valiokuntamietintöön, toimikuntamietintöön tai komission ehdotukseen) viitataan alaviitteissä kuten kirjallisuuteen (huomaa myös kursivointi): HE 73/2005 vp, s. 6. PeVL 45/2004 vp, s. 2–3. Lähdeluettelo Lähdeluettelon tarkoituksena on informoida lukijaa siitä, millaisia lähteitä kirjoittaja on käyttänyt. Kirjoituksessa käytetyt lähteet ilmaistaan sekä tekstissä että lähdeluettelossa. Eri lähdelajit erotellaan lähdeluetteloon väliotsikoin, esimerkiksi: kirjallisuus, virallislähteet, internetlähteet ja oikeustapaukset. Kovin yksityiskohtainen eri lähdetyyppien erottelu erillisiksi ryhmiksi ei ole lukijaystävällistä. Lähdeluettelomerkinnän yleisrakenne kotimaisen kirjallisuuden osalta on seuraava: kirjoittajan sukunimi, etunimi: Teoksen nimi. Painos, jos kyseessä ei ole ensimmäinen painos. Painopaikka ja aika. Painopaikan voi korvata halutessaan kustantajan nimellä. Tällöin viittaus vastaa kansainvälisten lähteiden viittauskäytäntöä Jos kirjoittajia on useampia, käytetään kirjoittajien nimien välissä ajatusviivaa (huomaa välilyönti ajatusviivan molemmin puolin). Huomaa kuitenkin, että jos kirjoittajia on enemmän kuin kolme, lähteeseen viitataan muodossa Miettinen ym. 2009, joka tulee merkitä lähdeluetteloon sulkuihin: Miettinen, Tarmo – Muukkonen, Matti – Myrsky, Matti – Pohjolainen, Teuvo: Uusi yliopistolainsäädäntö. Helsinki 2009. (Miettinen ym. 2009) Huom Lähdeluetteloon ei saa jättää sellaista kirjallisuutta, jota tutkittavasta aiheesta on tutkimusprosessin aikana luettu, mutta jota ei lopulta hyödynnetä valmiissa työssä. Esimerkkejä Aarnio, Aulis: Laintulkinnan teoria. Yleisen oikeustieteen oppikirja. Juva 1989. Määttä, Tapio: Maanomistusoikeus. Tutkimus omistusoikeusparadigmoista maaomaisuuden käytön ympäristöoikeudellisen sääntelyn näkökulmasta. Helsinki 1999. Sutela, Marja – Määttä, Tapio – Myrsky, Matti: Ohjeita oikeustieteellisen tutkielman laatimiseen. Joensuun yliopisto. Joensuu 2003. Säädökset ja lähdeluettelo Pääsääntönä on, että säädöksiä (lakeja, asetuksia, direktiivejä, kansainvälisiä sopimuksia) ei merkitä lähdeluetteloon. Erillinen säädösluettelo ei ole tarpeen. Poikkeuksen tästä säännöstä muodostavat eurooppaoikeuteen ja kansainväliseen oikeuteen painottuvat työt, jossa säädökset tulee merkitä lähdeluetteloon. Virallislähteiden merkintä lähdeluetteloon Virallisaineisto, esimerkiksi hallituksen esitykset, eduskunnan valiokuntamietinnöt, oikeustapaukset ja vastaava EU-aineisto yksilöidään lähdeluetteloon asianmukaisilla tunnistetiedoilla. Vaikka tällainen aineisto olisi haettu internetistä (esimerkiksi Finlex), virallisaineiston yhteydessä oikeustieteellisessä tekstissä ei lähdeluettelossa koskaan mainita internet-sivua. Esimerkkejä HE 311/2010 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta. LaVM 10/1944 vp: Lakivaliokunnan mietintö hallituksen esityksen johdosta laeiksi rikoslain ja irto-laislain sekä rangaistusten täytäntöönpanosta ja rikoslain voimaanpanemisesta annettujen asetusten muuttamisesta. Lisätietoja Tarkempia ohjeita: Ohjeita oikeustieteiden kirjallisten töiden laadintaan lukuvuonna 2013 Itä-Suomen yliopisto -> oikeustieteenlaitos -> opiskelu -> opinto-oppaat ja ohjeet. Opinnoissa jaksaminen Herätä kiinnostus , mikä kiinnostaa, mitä tiedät ennestään, mihin tarvitset tietoa? Aseta itsellesi tavoitteita -> lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoite Myös välitavoitteet ovat tärkeitä Tee itsellesi aikataulu -> varaa tarpeeksi aikaa Suunnittele lukemisen tavoitteet, myös jokaisen lukukerran tavoitteet (montako sivua, miten kauan) Arvioi ajankäyttö, tarvitsemasi aika ja käytettävissä oleva aika n.200 -sivuisen kirjan perusteelliseen opiskeluun kuluu aikaa noin 10 päivää, jos lukusuunnitelmasi mukaan aikaa on käytettävissä 2-3 tuntia päivässä. Vahvista oppimiskokemustasi, muista palkita itsesi! “Ahdistus” edeltää oppimista (Kirsti Lonka, HY) Keskittymistä opiskeluun edistävät mm. liikunta ja sosiaalinen elämä Elämä ei ole pelkkää opiskelua! Eurlex EUR-Lex-sivuston kautta Euroopan unionin oikeudelliset tekstit ja muut julkiset asiakirjat ovat vapaasti saatavilla. Sivusto on käytettävissä kaikilla Euroopan unionin 23 virallisella kielellä. EUR-Lex sisältää runsaasti tietoa EU:n oikeudesta, lainsäädäntömenettelyistä ja EU:n toimielimistä. Etusivulta pääsee tutustumaan uusien asiakirjojen kokoelmaan ja aihekohtaisiin koosteisiin. EUR-Lexissä on myös linkkejä Euroopan unionin talousarvioon, toimielinten asiakirjarekistereihin ja muihin asiakirja- ja tietolähteisiin. Suomenlaki.com Palvelua pääset käyttämään yliopiston kirjaston etäyhteyden avulla. Sisältää kirjallisuutta, lainsäädäntöä, oikeuskäytäntöä Kirjaston etusivulta löytyy linkki e-aineistojen etäkäyttöön (Nelli). Kirjaudu uef-tunnuksillasi ja pääset Nellin pääsivulle. -> tietokannat -> täältä löytyvät kaikki e-aineistot aakkosjärjestyksessä ja sieltä S:n kohdalta Suomenlaki Sivuston vasemmasta reunasta löydät kirjat linkin -> muista laittaa ”täppä” kohtaan näytä lisenssiin kuuluvat kirjat. Opiskeluintoa!