Transcript Aikuisen ajattelua kuvaavista malleista ja niiden

AJATTELUN KEHITYS
AIKUISUUDESSA –
KORKEAKOULUPEDAGOGISIA
NÄKÖKULMIA
Kasvatustieteen päivät, Jyväskylä
21.11. 2013KLO 15.30-17.00
YAB 310
PUHEENVUOROT
KOKOONKUTSUJA: Eeva Kallio, JY/KTL,
dosentti, erikoistutkija
Eeva Kallio: Aikuisen ajattelua kuvaavista
malleista ja niiden sovellettavuudesta
korkeakoulupedagogiikkaan (15 min)
Hannele Seppälä (Korkeakoulujen
arviointineuvosto):
Korkeakouluopiskelijoiden tieteellisen
ajattelun valmiudet (15 m)
Auli Toom (HY): Hiljainen tieto ja
akateeminen asiantuntijuus (15 m)
Mirjamaija Mikkilä-Erdmann (TY)
Käsitteellinen muutos aikuisuudessa ja
koulutukselliset haasteet (15 m)
Jani Ursin (JY): AHELO - yritys mitata
kansainvälisesti korkeakouluopiskelijoiden
ajattelutaitoja (15 m)
DISKUSSANTTI: Miira Tuominen, JY/YFI,
dosentti, akatemiatutkija (10-12 m)
Aikuisen ajattelua kuvaavista
malleista
ja niiden sovellettavuudesta
korkeakoulupedagogiikkaan
EEVA KALLIO
Esitysrunko
1. Peruskäsitteitä - aikuisuus
2. Kehittyminen ja oppiminen käsitteinä
3. Aikuisuuden ajattelun kehitys
4. Integroiva ajattelu aikuisen ajattelumuotona
5. Integroivan ajattelun sovelluksia
korkeakoulupedagogiikkaan
1. Aikuisen kehitys ja oppiminen historiaa
Käsite ‘aikuisen oppiminen’ esiintyi
ensimmäisen kerran 1920-luvulla; ‘aikuisen
kehittyminen’ myöhään 1960-luvulla (Hoare,
2011)
Aikuisuus elämänkaaren osa-alueena on
esiintynyt keski-ajalla ja renessanssissa
elämänvaiheita (’ages of man’) kuvaamassa;
liittyneenä kosmologiaperustaiseen
aikakäsitykseen ja maailmankuvaan (Kallio,
2013)
1. Aikuisuus osana elämänkulkua
Hans Baldung: Three ages
of man (and death)
Titian: Allegory of Prudence,
or three ages of man
1. Kehityksen käsitteestä
Viittaa johdonmukaiseen laadulliseen muutokseen kyvyissä
ja käyttäytymisessä
Ennustettavaa, järjestyksenomaista (hierarkista, mutta
myös ei-hierarkisia malleja on olemassa)
Perustuu sisäisen ja ulkoisen todellisuuden väliseen
vuorovaikutukseen
Muutos voi olla kaksisuuntaista: nousevaa (ideaali) tai
laskevaa
Lukuisilla osa-alueilla tapahtuvaa (esim. ajattelu, tunne)
Pohjaa usein evoluutioteoriaan
Samanaikaisesti kohti kompleksisuutta, integraatiota ja
autonomiaa etenevää (Hoare, 2011)
2. Oppimisen käsitteestä
Perustasoltaan: “uusien asioiden omaksuminen”
Muutos käyttäytymisessä, tiedon tai taitojen
saavuttamisessa; muutos tai uudelleenrakentuminen
suhteessa aiempaan.
Uusi aines korvaa ja muokkaa vanhan sisällön
Sekä tiedon hankkiminen ja sen mentaali
muuntaminen edellyttävät oppimista; kognitiivinen
kehitys on siten oleellinen osa oppimista (Hoare,
2011)
Tietoinen/alitajuinen-, deklaratiivinen/proseduraalinen
oppiminen; oppimisstrategiat ja –tyylit, sekä
oppimistulokset yms. oppimisen osa-alueet
2. Kehitys vs. oppiminen
Kehitys: pysyvä muutos, jonka pohjana rakenteellinen, ’sisäinen’
struktuuri (makrotaso=>mikrotaso = holismi)
Implisiittisesti arvottava: korkeampi, tuleva on ’parempi’ kuin
edellinen taso; korkein taso ei häviä saavuttamisen jälkeen
Useimmiten hierarkian idean sisältävä
Oppimisessa myös pysyvyyden idea: opitun jatkuvuus,
yleistäminen sekä pitkäkestoinen muistaminen
Ei edellytä pysyvän mentaalisen taustarakenteen oletusta;
poisoppiminen mahdollista
Voi sisältää malleja, joissa on hierarkinen rakenne sisältäen
muutoksen tasolta toiselle (Biggs: SOLO)
Milloin oppiminen on kehitystä, ja kääntäen? Onko kyseessä
yhtenäinen vai keskinäisesti vuorovaikutteinen sekä kietoutunut
ilmiö? Sama ilmiö, erilaiset käsitteet? (vrt. Hoare, 2011) (Myös:
Kehitys – oppiminen – muutos?)
2. Kehitys ja oppiminen: hierarkian
historiaa
Golden chain of
being (Lovejoy,
1976)
Hierarkinen
olemassaolon ketju
Maailmankuva,
jossa piilevästi
ajatus ylempien
tasojen
’paremmuudesta’
Great Chain of Being from Didacus Valades, 1579, Rhetorica
Christiana). Wikipedia Commons;
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Great_Chain_of_Being_2
.png
2. Oppiminen/kehitys ja makrotaso
“It will always be necessary to chart adult
development and learning in light of attributes that
mirror the society and times that embed them, for
sociohistorical changes and evolution [and
economy, EK] are permanent forces. In differing
societies and eras, some abilities will be
emphasized over others, and there will always be
dynamic interactions between each context and
era and between macro-level societal facets and
individual-level development” (Hoare, 2011)
3. Aikuisen ajattelun kehitys
Ajattelu on moniulotteinen
ilmiö, jossa tutkimuksellisesti
on kymmenittäin eri
osatekijöitä
Voi olla esim. itse
ajatteluprosessien tai tiedon
kehityksen tutkimusta,
käsitteiden tutkimusta tms.
Kehityspsykologisessa
tutkimuksessa perustavina
lähtökohtina Piaget’n ja
Perryn teoriat
(kausaaliajattelu & käsitykset
tiedosta)
3. Aikuisen ajattelun kehitys
(Kallio-Liitos, (2009)Tarvitaanko postformaalin ajattelun käsitettä?
Psykologia, 2, 108-121)
3. Aikuisen ajattelun kehitys: nykyiset
vahvat mallit
Dynamic Skill Theory: Fischer
Model of of Hierarchical
Complexity: Commons
Episteeminen kognitio: Perry,
Baxter-Magolda, Kitchener &
King ym.
Kausaalisen tieteellisen ajattelun
tutkimus: Piaget, Kuhn ym.
Kriittisen ajattelun tutkimus
Moraalikehitys:
Kohlberg/Gilligan ym.
Viisauden tutkimus: Baltes &
Staudinger, Ardelt ym.
Henkisyyden tutkimus:
Thorstam, Jung, Wilber ym.
3. Aikuisen ajattelun kehityksen kolme
tasoa
Yksinkertaisin perusjaottelu, jota kaikki aikuisuuden
ajattelun kehityksen mallit seuraavat (kukin luo
kuitenkin omat erilliset tasojaottelunsa
Ehdoton (absolutismi, dualismi)
– Vain yksi oikea vaihtoehto on tosi eri
mahdollisuuksien/näkökulmien välillä
Suhteellinen, moninäkökulmainen (relativismi)
– Kaikki mahdollisuudet/näkökulmat ovat tosia
Yhdistävä (”postformaali”, dialektinen, evaluoiva,
autonominen, integroiva)
– Punnitsee eri näkökulmia ja integroi niistä mahdollisen
näkökannan itsenäisesti, jota pitää suhteellisesti kaikkein
perustelluimpana (esim. Kramer, 1983; Kallio, 2011)
4. Integroiva ajattelu aikuisen
ajattelumuotona
Lat. integer ‘kokonainen’
Kallio (2011) aikuisten ajattelun korkeimpien muotojen
yhteinen piirre on eri osatekijöiden integrointi
=>additiivinen ja transformatorinen yhdistäminen
Laajalti eri tieteenaloilla käytössä oleva käsite
Mm. psykoterapiatutkimuksessa ajankohtainen aihe,
’integroiva psykoterapia’ (Lahti-Nuuttila & Eronen,
2012), samoin yliopistopedagogiikassa ’integratiivinen
pedagogiikka’ (Tynjälä, 2007)
Vrt. “aikuisen kehitys…samanaikaisesti kohti
kompleksisuutta, integraatiota ja autonomiaa
etenevää” (Hoare, 2011) (differentiaatio-integraatio)
4. Lähikäsitteet
-Kompleksi integroiva
ajattelu
-Dialektinen ajattelu
-Syntetisoiva ajattelu
-Systeeminen ajattelu
-Holistinen ajattelu
-Kompleksi holismi
-Relationaalinen
kontekstualismi
-Autonominen ajattelu
(-Postformaali ajattelu)
5.Integroiva ajattelu ja yliopistoopinnot
“An undergraduate education is traditionally supposed to provide
students with both breadth and depth of knowledge, which derive
from their general-education requirements and major, respectively.
Increasingly, education experts also want students to develop a
third skill, integrative thinking. It entails learning the deeper,
underlying meaning of a discipline, making connections across
courses and subjects, and applying different intellectual
perspectives. Even better, some researchers say, is creative
thinking, in which students master multiple disciplinary approaches
to generate fresh and original ideas.” (March 15, 2013
Double Majors Produce Dynamic Thinkers, Study Finds
By Dan Berrett, in The Chronicle of Higher Education,
http://www.bravus.com/doublemajors.pdf)
5. Botticelli: A Young Man Being
Introduced to the Seven Liberal Arts
Trivium and Quadrivium constituted the seven liberal arts of the
medieval university curriculum: Grammar, rhetoric, logic, arithmetic,
geometry, music, and astronomy. (The seven liberal arts in the
Middle Ages DL Wagner - 1983 - Indiana Univ Pr)
5. Integroivan ajattelun kehittäminen
yliopistopedagogiikassa
”Korkeimman tieteellisen tiedon opettaminen ja
tuottaminen”
Vahvasti differentioituneet eri tieteenalat
Integraatioperiaatteen tuominen
tieteenalasisäisesti esim.
– työelämävalmiuksien yhdistäminen akateemiseen
tietoon
– metodologinen pluralismi
– filosofian/historian yhdistäminen erityistieteenaloihin
– opinnäytetöiden merkitys
– teorian ja empirian integrointi
– sivuaine- & pää-aineopintojen integrointi
5. Integrointi yliopistopedagogiikassa
Ajatusleikkinä…
Viisauden
yhdistäminen
yliopisto-opetukseen?
(Barnett, 1988)
=> yhteys
sivistysyliopiston
ideaan?
Integrointi yliopistopedagogiikassa:
viisaus
1.“expert knowledge in the fundamental pragmatics of life permitting
exceptional insight, judgment, and advice involving complex and
uncertain matters of the human condition” (Baltes & Staudinger, 1993,
p. 76).
2. Sternberg’s (1990, 2001) balance theory of wisdom focuses on
wisdom as something that leads to the common good through
balancing different interests and tasks.
3. Ardelt (2000): wisdom includes three dimensions: cognitive,
affective, and reflective. Of the three, according to her, the last is the
most important because it informs the other two. (Bassett, 2011)
The Berlin School (1) focuses on wisdom as expert knowledge and looks
at maximal performance, while Ardelt (3) uses the concept of wisdom as
the property of persons in whom the three dimensions that she identified
interact. For Sternberg (2), wisdom is a matter of the interaction of
person, task, and situation and how wisdom can be used (ibid.)
Integrointi yliopistopedagogiikassa:
viisaus
Viisaus on eri asia kuin älykkyys
Älykkyys- viisaus- sivistys?
Tehty opetuskokeiluja yliopistoa alemmilla asteilla
Keskeisenä piirteenä useiden erilaisten
maailmankatsomusten/näkökulmien opiskelu ja
viisauden ominaisuuksien harjoittelu (Basset, 2011)
Viisauteen sisältyy holistinen käsitys kehityksen
optimaalisesta luonteesta: ajattelu ei ole
irrotettavissa muusta kehityksestä kuten tunteista,
itseydestä, moraalista ja vuorovaikutuksesta
Symposiumi jatkuu…
…esittelemällä yhtäältä kehityksellisiä ja toisaalta oppimisen
tutkimukseen liittyviä ajattelun malleja, yliopistossa ja
ammattikorkeakouluissa tehdyistä tutkimuksista:
Kausaaliajattelu
ja episteeminen
kehitys
Hiljainen tieto ja
asiantuntijuus
Kriittinen ajattelu ja
ongelmanratkaisu
Käsitteellinen
muutos
LÄHDEAINEISTOA
Bassett, C. (2011) Wisdom and Its Development: Learning to Become Wise(r) .In: The Oxford Handbook of
Reciprocal Adult Development and Learning (2 ed.). NY: Oxford U. Press.
Barnett, R. (2008): Wisdom in the university. London: Routledge.
Hoare, C.H. (Ed) (2011) The Oxford Handbook of Reciprocal Adult Development and Learning (2nd ed.) New
York: Oxford University Press.
Kallio, E. (2011). Integrative thinking is the key: An evaluation of current research into the development of adult
thinking. Theory & Psychology, 21(6), 785-801.
Kallio, E. (2013) Ages of Man in the History of Science and modern life-span theories in Psychology.
Presentation in European Society for Research in Adult Development, Freiburg-im-Breisgau, 2013,
(http://esradmaterials.weebly.com/uploads/6/5/0/0/650090/kallio_esrad_2013.pdf)
Kramer, D. (1983)Post-Formal Operations? A Need for Further Conceptualization Hum Dev ;26:91–105
Lahti-Nuuttila, P. & Eronen, S. (2012) Mikä psykoterapiassa auttaa? Integratiivisen lähestymistavan perusteita.
Helsinki: Edita.
Lovejoy, A. 1976 The Great Chain of Being: A Study of the History of an Idea. NY: Harvard U. Press.
Overton, W. (2006) Developmental psychology: Philosophy, Concepts, Methodology. In W.Damon & R.Lerner:
Handbook of child development vol 1. Theoretical models of human development. NY: Wiley.
Tynjälä, P. (2007). Integratiivinen pedagogiikka osaamisen kehittämisessä. Teoksessa H. Kotila, A. Mutanen &
M. V. Volanen (toim.) Taidon tieto. Helsinki: Edita, 11-26.
* kuvamateriaali Wikipedia Commonsista, ellei toisin mainittu