Transcript Haittojen vähentämisen työntekijät Terveysneuvontapäivät 2014

TARTUNTOJEN JA HAITTOJEN
VÄHENTÄMISTÄ ERITYISPIIRTEISELLÄ
TYÖLLÄ
YTM Anne Arponen
• Sosiologian pro gradu -tutkielma
• Aineisto kerätty terveysneuvontapäivillä
Tampereella 2008
• Vastaajia noin 40
• Työntekijöiden tulkinnat terveysneuvonnan
lähtökohdista ja sisällöstä sekä työn kuvailu
Tulkinta terveysneuvontatyön
ensisijaisesta lähtökohdasta
• Tartuntatautien ehkäisyä (TT)
• Haittojen vähentämistä (HR)
• Omaksuttu tulkinta näkyy siinä, miten
terveysneuvontaa kuvaillaan ja omaa työtä
halutaan tehdä
• TT lähtökohdassa työtä rajataan
• HR lähtökohdassa työtä laajennetaan
Tartuntatautien ehkäisyn näkökulma
• Terveysneuvonta on ensisijaisesti tartuntariskien
ehkäisyä. Siitä hyötyy sekä riskiryhmä että koko väestö
• Keskiössä ruiskujen ja neulojen vaihto sekä muut
konkreettiset toimenpiteet.
• Terveysneuvonnan selkeimmin määriteltävissä oleva
alue
• Autetaan siinä, missä varmasti voidaan
• Ongelmien medikalisoitumisella positiivinen funktio:
keskitytään terveydellisten ongelmien hallintaan ja
pidetään oma työ hallittavana
• ”Työn tavoite on lääketieteellinen, ei psykososiaalinen”.
Rajaava työorientaatio TT ehkäisyn
pohjalta
• Muu asiakkaiden tarvitsema terveydellinen ja sosiaalinen
apu on saatava muualta
• Muiden toimijoiden on hoidettava oma osansa matalalla
kynnyksellä
• Terveysneuvonta ei saa olla kokonaisvaltainen
palveluasema, se on epärealistista ja epäreilua
• Taustalla halu pitää terveysneuvonta hallittavana palveluna
ja oma työ selkeänä
• TT-näkökulma ei ole asiakkaiden kokonaisvaltaista
hyvinvointia vastaan
• Kyse siitä, kuinka suuren roolin TN-piste voi realistisesti
ottaa
• Miten palveluiden tuottamisvastuu tulisi jakaa?
Haittojen vähentämisen näkökulma
(HR)
• Terveysneuvonta on asiakkaan kokonaisvaltaista
auttamista
• Tartuntatautien ehkäisy on vain yksi osa palvelua ja
haittojen vähentämistä
• Haittojen vähentämisen orientaatiolla/TN-työllä on
fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus
• Empowerment, dialogi, moralisoimattomuus
• Vaikeammin määriteltävissä oleva päämäärä suhteessa
annettuihin palveluihin
• Periaatteessa minkä tahansa palvelun voidaan katsoa
olevan haittojen vähentämistä
Laaja työorientaatio HR-näkökulmasta
• Terveysneuvonnan palvelukokoelma on pidettävä laajana,
ja sitä on tarvittaessa laajennettava entisestään
• On hyvä, että TN on kokonaisvaltainen palvelu
• Miksi ei hoitaa kaikkea ”saman katon alla”?
• Luottamus on jo syntynyt ja vältetään asiakkaiden
seilaamista palvelusta toiseen
• Muiden palveluiden koettu toimimattomuus, asiakkaiden
toiveet ja vilpitön halu auttaa.
• Varmistetaan, että edes joku hoitaa
• Mitä on HR terveysneuvontatyössä konkreettisesti? Asenne
ja työorientaatio vai lisäksi laajat palvelut?
Summa summarum
• Tartuntatautien ehkäisy ja haittojen vähentäminen eivät
sinänsä ole vastakkaisia lähtökohtia työlle
• Toisaalta painopiste on erilainen ja se näkyy siinä, miten
työn perimmäistä tarkoitusta kuvataan ja siinä, mihin
suuntaan työtä halutaan viedä, erityisesti palveluiden
suhteen
• Tulkinnat muuttuvat ajan myötä, se on inhimillistä
• Koulutustausta ei selittänyt eriäviä tulkintoja
• Voivatko kirjava palveluvalikoima ja työn ”rajattomuus”
osaltaan lisätä työssä koettavaa kuormitusta?
• Työn itseohjautuvuus hyvässä ja pahassa
• Voidaanko TN-työtä standardoida ja rajata?
Miksi terveysneuvonta on erityispiirteinen
työ?
•
•
•
•
•
•
Vuorovaikutus muun palvelujärjestelmän kanssa ja vuorovaikutus asiakkaiden
kanssa
Ammatillinen ja eettinen tasapainoilu sekä vahva tilannetaju opitaan työssä
Huumeiden käyttäjät kohtaavat ennakkoluuloja, mutta aineiston perusteella
myös käyttäjien kanssa työskentelevät
Kohdataan ”normaalin” ja ”epänormaalin” rajoja, samalla myös
henkilökuntaan kohdistetut asenteet ulkopuolelta voivat valua ”epänormaalin”
puolelle
”Eikö sairaanhoitajalle todellakaan löydy muuta työtä?”
Arvostuksen puute, suoranainen vähättely
• Wrede (2010) toteaa Everett C. Hughesin ajatuksia mukaillen, että puhe
työstä on aina sosiaalista, kulttuurillista ja moraalista. Ihmisen kertomus
työstään kohdistuu aina jollekin yleisölle ja työstä käytetyt käsitteet pitävät
sisällään pyrkimyksiä. Jokainen haluaa tulla tunnustetuksi ihmisenä, jonka
työpanoksella on yhteiskunnallista arvoa. (Wrede 2010, 57.)
Erityispiirteinen, jopa poikkeava työ
• Lähellä sosiaalityötä, mutta TN-työssä valta riisuttu minimiin
• Erilaista kuin perinteinen auttamistyö
• Annetut palvelut ainutlaatuisia, turvallinen pistäminen,
korvaushoitoon pääsyä edeltävät seulat, asiakkaiden anonyymius
• Asiakkaiden monimutkaiset ongelmat ja marginaalisuus
• Esim. asunnottomuus, häpeä, pelko, nälkä, rikollisuus, terveys,
lastensuojelun tarve, psyykkiset vaivat, päihtyneisyys
• Moninaiset ongelmat ja olemisen tapa uuvuttavat ja stressaavat
myös henkilökuntaa.
• Moneen ongelmaan ei kerta kaikkiaan ole vastausta, haasteet
auttamisessa
• Käyttökulttuurin tuntemus on tärkeää, mutta toisaalta kuluttavaa
• Oikeutuksen vuoksi saatetaan korostaa TN tärkeää roolia,
mielenkiintoista ja arvokasta työtä sekä heikompien puolustamista
ja auttamista, jaksavat pioneerit
• Aineiston perusteella henkilökunta on kautta linjan henkisesti
kovilla
• Yli puolet harkinneet työpaikan vaihtoa, ”myötätuntouupumus” ja
työn ”rajattomuus”
• Kertooko stressi ja uupumus pikemmin työn hallinnan vaikeudesta
ja rajattomuudesta, kuin työntekijän ominaisuuksista?
• Ulkopuolelta tulevat ristiriitaiset odotukset ja vaatimukset voivat
myös kuormittaa. Asiakkaita ”palautetaan” TN-pisteeseen
• Toisaalta TN-työ katsottiin erityisosaamiseksi ja ammatilliseksi
pääomaksi
• Työtä tehtiin suurella antaumuksella, inhimillisyyttä ja
luottamuksellisuutta korostaen
Lopuksi
• Olisiko syytä määritellä, mitä haittojen
vähentäminen tosiasiassa pitää sisällään, kun
puhutaan terveysneuvontapisteessä
annetuista palveluista?
• Ovatko työn rajat kaikille selvät?
• Terveysneuvontapisteet ovat vaarassa
ylikuormittua, mikäli muiden (päihdehuollon)
palveluiden määrää, laatua ja
saavutettavuutta ei paranneta
Kevyt sosiologinen lopetus
• Konstruktionismin mukaan asiat ovat sellaisia,
minkälaisiksi ne määritellään
• Ilmiöt ja instituutiot rakentuvat vuorovaikutuksessa
kielen, tiedon ja vallan kautta
• Todellisuus rakentuu, konstruoituu puheessa
• Huume vs. lääke, TN rikollista vs. hyväksyttyä
• Miten puhutte terveysneuvonnasta?
• Minkälaisia vaikutuksia sillä on?
• W. I. Thomasin sosiologian peruslausuma: ”If men
define situations as real, they are real in their
consequences”
Kiitos!
Anne Arponen
040-555 0919
[email protected]