Kilpisjärven biologinen asema Käsivarrentie 14622 99490 KILPISJÄRVI www.kilpis.helsinki.fi p. 016-320 2200 f. 016-320 2100 Biotieteellinen tiedekunta.
Download ReportTranscript Kilpisjärven biologinen asema Käsivarrentie 14622 99490 KILPISJÄRVI www.kilpis.helsinki.fi p. 016-320 2200 f. 016-320 2100 Biotieteellinen tiedekunta.
Kilpisjärven biologinen asema Käsivarrentie 14622 99490 KILPISJÄRVI www.kilpis.helsinki.fi p. 016-320 2200 f. 016-320 2100 Biotieteellinen tiedekunta SIJANTI I Kuva: Marja-Liisa Leminen Kilpisjärven biologinen asema Kilpisjärven kylää SIJAINTI II 69 03’N; 20 50’E 270 kilometriä napapiirin pohjoispuolella, mutta vain 50 kilometriä Jäämereltä Etäisyyksiä: Tromssa 160 km Oulu 600 km Helsinki 1200 km Kilpisjärven biologinen asema MAANTIEDE I Kaaviomainen esitys korkeusvaihtelusta Jäämereltä sisämaahan Korkeus merenpinnasta (m) NW SE 600 500 400 300 Kilpisjärvi 200 Skibotn 100 Kaaresuvanto 0 0 50 100 Etäisyys Jäämerestä (km) Kilpisjärven biologinen asema 150 200 MAANTIEDE II Kilpisjärvi sijaitsee n. 473 metriä meren pinnan yläpuolella Maisema on tunturikankaiden, soiden sekä pienten lampien ja järvien mosaiikkia Maisemaa hallitsevat suurtunturit, kuten Saana (1029m) ja Halti (1328m) Suuria jokia: Könkämäeno, Poroeno, Rommaeno ja Lätäseno Kilpisjärven biologinen asema GEOLOGIA Arkoosikvartsiittia Emäksistä metavulkaniittia Hiekkakiveä ja sinikvartsiittia Dolomiittia Savikiveä ja –liusketta Kivilajit Kilpisjärven ympäristössä (400-500 milj.v. vanhoja) ympäröivää aluetta huomattavasti nuorempia (jopa 2 miljardia v. vanhoja) Nuoret kivilajit (dolomiitti) näkyvät ylityöntölaattana esim. Pikku-Mallan ja Saanan pahdoissa Kilpisjärven biologinen asema ILMASTO I Yksi Manner-Euroopan kylmimmistä paikoista vuoden keskilämpötilalla mitattuna (Ruotsi) 385 m. m.p.y. -1,0 C Finse (Norja) 1222 m m.p.y. -2,0 C Kilpisjärvi (Suomi) 480 m m.p.y. -2,3 C Esimerkiksi: Abisko Kilpisjärven vuotuinen keskilämpötila 1952 -2002. Kilpisjärven biologinen asema ILMASTO II Kuukauden keskilämpötiloja: Tammikuu (-13,6), Helmikuu (-12,5 C) Kesäkuu (+7,5 C), Heinäkuu (+10,9 C) Vuotuinen sadanta: 450 mm Kasvukauden pituus: 100 vrk Lumipeite keskimäärin lokakuun puolivälistä kesäkuun alkuun Kaamos 25.11 - 17.1., keskiyön aurinko 22.5. - 22.7. Kilpisjärven biologinen asema Vuotuinen rytmi Kilpisjärvellä: Kaamos 25.11. – 17.1. Keskiyön aurinko 22.5. – 22.7. Kasvukausi 31.5. – 17.9. Lumipeite 17.10.– 5.6. Kilpisjärven biologinen asema ILMASTO III Keskimääräinen kuukausittainen sadanta ja lämpötila. Kilpisjärven biologinen asema ILMASTO IV Keskimääräinen kuukausittainen lumen paksuus Kilpisjärven biologinen asema KASVILLISUUS Kasvillisuus Pääbiotoopit: Tunturikoivikot Tunturikankaat Suot Kasvillisuuteen vaikuttavat tekijät 1. Mantereisuus-mereisyys –vaihtelu = Mannermainen ilmasto, mutta paljon talvisateita Mahdollistaa sekä mannermaisten että mereisten kasvien esiintymisen Kilpisjärven biologinen asema Tunturipaju (Salix glauca) KASVILLISUUS II 2. Korkeusvaihtelu 475 metristä 1328 metriin 3. Emäksisten kivilajien (esim. dolomiitin) esiintyminen -> Runsaasti kalkkia suosivia lajeja 4. Laidunnus (Porot, piennisäkkäät) Kuva: Josef Timar Tunturisopuli (Lemmus lemmus) Kilpisjärven biologinen asema KASVILLISUUS III Kilpisjärvellä tavattu n. 450 putkilokasvilajia, joista 28 esiintyy yksinomaan vain siellä Jääleinikki (Ranunculus glacialis) Lisää kuvia osoitteesta: www.kilpis.helsinki.fi Lapinalppiruusu (Rhododendron lapponicum) Kilpisjärven biologinen asema ELÄIMISTÖ I Kalat 13 lisääntyvää lajia. Useita lohikalalajeja Sammakkoeläimet & Matelijat Tavataan sammakkoa ja sisiliskoa, joista molemmat sopeutuneet pohjoiseen ympäristöön Linnut 188 havaittua lajia, joista 97 pesivää lajia Nisäkkäät 24 säännöllisesti pesivää lajia, kuten tunturisopuli ja naali Kilpisjärven biologinen asema Kuva: Josef Timar Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) ELÄIMISTÖ II Selkärangattomat Perhoset Kilpisjärvellä tavattu 16 perhoslajia, joita tavataan Suomessa vain Kilpisjärven alueella Suurharvinaisuuksista esiintyy mm. pohjansiilikäs Kuva: Olavi Sotavalta Pohjansiilikäs (Acerbia alpina) Kilpisjärven biologinen asema KUINKA IHMISET ELÄVÄT? I ASUKKAITA Enontekiön kunta: 2150 Kilpisjärvi: alle 100 Paljon kausityöntekijöitä maalis-syyskuussa 70 % ENONTEKIÖN PINTA-ALASTA SUOJELTUA Käsivarren erämaa-alue, Pallas-Ounastunturin kansallispuisto, Mallan luonnonpuisto ja muut suojelualueet YLI 36 000 TURISTIA VUOSITTAIN + MUUT VIERAILIJAT Kilpisjärven biologinen asema KUINKA IHMISET ELÄVÄT? II Ostosturismi Norjasta (noin 100 000 ihmistä vuonna 2002) Maaliikennekuljetukset Norjasta Suomeen ja Ruotsiin Syrjäisestä sijainnista huolimatta Kilpisjärven nimi tunnetaan matkailijoiden keskuudessa Norjalaisasutusta kylässä Matkailu ja kauppa pääelinkeinot Kilpisjärven biologinen asema Retkeilykeskus TALOUS Pääelinkeinot Matkailu: Hotellit, majoitus, kuljetus Kauppa: Kauppa, huoltoasema, kahvilat Julkiset palvelut: Rajavartiosto, Tulli, Metsäntutkimuslaitos, Metsähallitus, Biologinen asema, Kilpisjärven koulu Poronhoito: Ei merkittävä (keskittyy etelämmäksi) Työttömyys Enontekiöllä: 19,7 % (2002) Enontekiön vilkkain rakennustoiminta 2003 - Kilpisjärven biologinen asema LIIKENNEYHTEYDET Lentokoneella ja -taksilla Kittilästä tai Hetasta (Enontekiö) Junalla ja bussilla Kolarista tai Rovaniemeltä Etäisyyksiä Rovaniemi: 470 km Kolari: 290 km Kittilä: 270 km Hetta 180 km Kilpisjärven biologinen asema UHKIA LUONNOLLE I Pääbiotoopit: Puuttomat tunturikankaat (75 %) Tunturikoivikot ja pajukot (14%) Suot (10%) Järvet ja lammet (4%) Syrjäisestä sijainnista johtuen ihmistoiminta vaikuttanut hyvin vähän luontoon: Ei energialaitoksia, ei öljypäästöjä Ei raskasta teollisuutta, ei raskasmetallipäästöjä Ei suuria asutuskeskuksia Hyvin vähän laskeumia Kuolan niemimaalta Kilpisjärven biologinen asema UHKIA LUONNOLLE II MAHDOLLISIA RISKEJÄ TULEVAISUUDESSA: 1. Rakentaminen Mahdotonta hyvin suurella alueella (suojelualueet). Paikallisesti mahdollisesti merkittäväkin uhka. 2. Ilmastonmuutos Mahdollinen uhka tunturikasveille 3. Laidunnus Mahdollinen uhka harvinaisille tunturikasvilajeille? Ylilaidunnusta 1980-luvulla, mutta sittemmin poroelo lähes puolittunut Kilpisjärven biologinen asema UHKIA LUONNOLLE III MAHDOLLISIA UHKIA TULEVAISUUDESSA: 4. Häirintä (moottorikelkat, turismi) Saattaa olla vahingollista joidenkin lintujen pesimäaikaan (esim. tunturihaukka) Mekaaninen kuluminen kuluttanut kasvipeitettä vaellusreittien ja autiotupien läheisyydessä 5. Kuljetusliikenteen lisääntyminen Tulee rajoittumaan päätien varteen Ilmaliikenne (lentokoneet, helikopterit) Kilpisjärven biologinen asema ASEMAN TILAT I Neljä asemarakennusta käsittävät n. 1600 m2 Piha-alueella myös Seismologian laitoksen mittausasema Päärakennuksessa neljä laboratoriota, ATK-huone, kirjasto, toimistot ja laitoskeittiö. Kolme erillistä majoitusrakennusta Majoitustilaa noin 60 hengelle Kaksi luentosalia 30 tai 60 hengelle Laboratoriot varustettu perusvälineistöllä. Maastotutkimusvälineitä on runsaasti. Kilpisjärven biologinen asema ASEMAN TILAT II Yleiskuva asemasta Kilpisjärven biologinen asema Seisminen asema ASEMAN TILAT III Laboratorioita Kilpisjärven biologinen asema ASEMAN TILAT IV Luentosalit Kilpisjärven biologinen asema TUTKIMUSTOIMINTA I 1946 Pitkäaikaisseurannat kasvi- ja eläinekologiasta Sopulivaellusten problematiikka Pikkunisäkkäiden pitkäaikaisvaihtelut Tunturikasvibiomassan määrän ja laadun vaihtelu Koloissa pesivien varpuslintujen populaatiodynamiikka Myyrien kannanvaihtelut Kilpisjärvellä 1952 - 1997 Kilpisjärven biologinen asema TUTKIMUSTOIMINTA II Pitkäaikaiset seurantatutkimukset muodostavat aseman tutkimuksen selkärangan Kilpisjärven biologinen asema TUTKIMUSTOIMINTA III Maantieteellinen, geofysikaalinen, paleolimnologinen ja hydrobiologinen tutkimus Lumen ominaisuudet Sammakkoeläinten ja matelijoiden sopeutuminen pohjoisiin olosuhteisiin Ympäristön muutokset (Molar, Chill ja Emerge -hankkeet) Tunturikoivututkimus ja sienitutkimus Kansainväliset yhteistyöhankkeet ITEX: Ilmastonmuutoksen vaikutus tunturikasveihin SCANNET LAPBIAT HIBECO: Tunturikoivuhanke Kilpisjärven biologinen asema TUTKIMUSTOIMINTA IV Kilpisjärven biologinen asema Kuvat Marja-Liisa Leminen, Rauni Partanen, Olavi Sotavalta ja Josef Timar Taitto, Diagrammit & Tekstit Kilpisjärven biologinen asema Aineisto Ilmatieteen laitos, Kilpisjärven biologinen asema ja Maanmittauslaitos Biotieteellinen tiedekunta 2004