Transcript Luuk. 12:16-21
Slide 1
Luuk. 12:1-3
Luukkaan evankeliumin luvun 12 alkupuolella Jeesus
opettaa ennen kaikkea turvautumista Jumalan
huolenpitoon.
Kysymyksiä, esirukousaiheita
osoitteeseen [email protected].
yms
voit
lähettää
Väkeä oli tällä välin kokoontunut tuhatmäärin,
niin että ihmiset jo tallasivat toisiaan. Jeesus rupesi
ensin puhumaan opetuslapsilleen: "Varokaa
fariseusten hapatetta, tekopyhyyttä. Ei ole kätköä,
joka ei paljastu, eikä salaisuutta, joka ei tule ilmi.
Niinpä se, mitä te sanotte pimeässä, kuullaan
päivänvalossa, ja mitä te neljän seinän sisällä
kuiskaatte toisen korvaan, se kuulutetaan julki
katoilta. (Luuk. 12:1-3)
Jeesus
varoittaa
tekopyhyydestä,
sellaisesta
hengellisyydestä, jossa pidetään yllä kauniita
kulisseja, joiden taakse piilotetaan vähemmän kaunis
totuus. On hyvä muistaa, että kaikki se, mitä yritämme
salata, tulee kerran julki – ehkä jo tässä ajassa mutta
viimeistään viimeisellä tuomiolla. Sitä paitsi,
Jumalalta ei mikään ole salassa nytkään.
Slide 2
Luuk. 12:4-10
"Minä sanon teille, ystävilleni: Älkää pelätkö niitä,
jotka tappavat ruumiin mutta joiden valta ei ulotu
sen pitemmälle. Kuulkaa, ketä teidän tulee pelätä.
Pelätkää häntä, jolla on valta sekä tappaa ihminen
että syöstä hänet helvettiin. Niin, sanon teille: häntä
teidän on pelättävä. Varpusia saa kahdella kolikolla
viisi, eikö niin? Silti Jumala ei unohda yhtäkään
niistä. Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu.
Älkää siis pelätkö. Olettehan te arvokkaampia kuin
kaikki varpuset. (Luuk. 12:4-7)
Ihmispelko saa meidät usein tekemään toisin, kuin
minkä tiedämme oikeaksi, tai vaikenemaan totuudesta.
Jeesus rohkaisee olemaan pelkäämättä ihmisiä, koska
heillä ei ole valtaa meidän iankaikkisuuteemme. Hän,
jolla on valta tappaa ihminen ja syöstä helvettiin, on
Jumala. Jumalaa meidän tulee oikealla tavalla pelätä.
Oikea Jumalan pelko ei aja meitä pakoon pois Jumalan
luota vaan ennemmin Jumalan luo kunnioittamaan häntä
ja hänen tahtoaan.
"Minä sanon teille: Joka tunnustautuu minun
omakseni ihmisten edessä, sen on Ihmisen Poika
tunnustava omakseen Jumalan enkelien edessä.
Mutta joka ihmisten edessä kieltää minut, se tullaan
kieltämään Jumalan enkelien edessä. Ja jokaiselle,
joka sanoo jotakin Ihmisen Poikaa vastaan,
annetaan anteeksi, mutta sille, joka herjaa Pyhää
Henkeä, ei anteeksi anneta. (Luuk. 12:8-10)
Tunnustautuminen Jeesuksen omaksi ei aina ole
helppoa, koska siitä voi olla ikäviä seurauksia.
Ihmispelon tähden moni kieltää Jeesuksen. Kieltäjäkin
saa kuitenkin anteeksi ja uuden alun, kuten Pietari
kiellettyään kolme kertaa edes tuntevansa Jeesusta.
Tärkeää on, että tulemme Jeesuksen luo saamaan
anteeksi. Pyhän Hengen herjaaminen, josta Jeesus
erityisesti varoittaa, tarkoittaa ehkä tietoista sydämen
paaduttamista ja Pyhän Hengen kutsun vastustamista –
siis sitä, ettei halua tulla Jeesuksen luo ja uskoa häneen.
On hyvä muistaa, että se, joka haluaa saada syntinsä
anteeksi, mutta pelkää tehneensä anteeksiantamattoman
synnin, ei ole sitä tehnyt, koska se, joka sellaisen synnin
on tehnyt, ei enää edes ole huolissaan koko asiasta.
Slide 3
Luuk. 12:11-15
"Kun teitä kuljetetaan synagogiin ja viranomaisten
ja esivallan eteen, älkää olko huolissanne siitä, mitä
puhutte ja miten puolustatte itseänne. Kun se hetki
tulee, Pyhä Henki neuvoo, mitä teidän on
sanottava." (Luuk. 12:11-12)
Jeesus valmistaa opetuslapsiaan tulevaan aikaan, jossa
kristittyjä vainotaan. Tämä oli täyttä totta jo
ensimmäisten opetuslasten kohdalla – siitä kertovat
Apostolien teot. – ja se on ollut sen jälkeenkin ja yhä
edelleen todellisuutta monien kristittyjen kohdalla.
Joidenkin laskelmien mukaan nykyään kuolee
maailmassa päivittäin n. 500 kristittyä uskonsa tähden.
Jeesus rohkaisee muistamaan, että kristitty ei ole yksin
vainojen keskellä, vaan Pyhä Henki puolustaa.
Muuan mies väkijoukosta sanoi Jeesukselle:
"Opettaja, sano veljelleni, että hän suostuisi
perinnönjakoon." "Mitä?" kysyi Jeesus. "Onko
minut
pantu
teidän
tuomariksenne
tai
jakomieheksenne?" Hän sanoi heille kaikille:
"Karttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta. Ei kukaan
voi rakentaa elämäänsä omaisuuden varaan, vaikka
sitä olisi kuinka paljon tahansa." (Luuk. 12:13-15)
Perintöriidat ovat aina olleet todellisuutta. Erään miehen
sinänsä ymmärrettävä pyyntö antaa Jeesukselle aiheen
opettaa ahneuden vaarallisuudesta. Tuskin mies muuta
oli vaatimassa kuin oikeudenmukaista perinnönjakoa,
mutta oikeuden vaatimuksen takana olikin rahanhimo.
Slide 4
Luuk. 12:16-21
Ja hän esitti heille vertauksen: "Oli rikas mies,
joka sai maastaan hyvän sadon. Hän mietti
itsekseen: 'Mitä tekisin? Minun satoni ei mahdu
enää mihinkään.' Hän päätti: 'Minäpä teen näin:
puran aittani ja rakennan isommat niiden sijaan.
Niihin minä kerään koko satoni ja kaiken muun,
mitä omistan. Sitten sanon itselleni: Kelpaa sinun
elää! Sinulla on kaikkea hyvää varastossa
moneksi vuodeksi. Lepää nyt, syö, juo ja nauti
elämästä!' Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä
hullu! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta
takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut –
kenelle se joutuu?' "Näin käy sen, joka kerää
rikkautta itselleen mutta jolla ei ole aarretta
Jumalan luona." (Luuk. 12:16-21)
Vertaus rikkaasta miehestä, jonka suurin ongelma on liian
pieni
varastorakennus
suuren
omaisuuden
varastoimiseksi, kertoo karun yksinkertaisella tavalla
ihmisen hengellisestä sokeudesta. Monelle ajallinen
menestys on kaikkein tavoiteltavin asia, vaikka jokainen
tietää, että tästä elämästä ei saa mukaansa mitään. Miten
lyhyt
aika
tämä
elämä
onkaan
verrattuna
iankaikkisuuteen! Kumpaan siis kannattaa panostaa?
Rembrandt: Rikas mies
Slide 5
Luuk. 12:22-28
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Sen tähden minä
sanon teille: älkää kantako huolta hengestänne, siitä
mitä söisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen
vaatettaisitte. Onhan henki enemmän kuin ruoka ja
ruumis enemmän kuin vaatteet. Katsokaa korppeja:
eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, ei niillä ole vajaa eikä
varastoa, ja silti Jumala ruokkii ne. Kuinka paljon
arvokkaampia te olettekaan kuin linnut! Kuka teistä
voi
murehtimalla
lisätä
elämänsä
pituutta
kyynäränkään vertaa? Jos siis näinkään vähäinen
asia ei ole teidän vallassanne, mitä te muusta
huolehditte? "Katsokaa kukkia, kuinka ne nousevat
maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Minä
sanon teille: ei edes Salomo kaikessa loistossaan ollut
niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. Kun Jumala
tuolla tavoin pukee ruohon, joka tänään kasvaa
kedolla ja huomenna joutuu uuniin, niin paljon
ennemmin hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset!
(Luuk. 12:22-28)
Jeesus opettaa rahanahneuden
sijasta hurskasta
huolettomuutta. Onnellinen se ihminen, joka oppii
luottamaan
Jumalan
huolenpitoon
ja
jättämään
murehtimisen vähemmälle. Tämä ei toki tarkoita sitä,
etteikö pitäisti tehdä työtä ja ansaita elantonsa, jos siihen
vain on mahdollisuus. Paavali opettaa: “Kun olimme
luonanne, me määräsimme, että jos joku ei suostu
tekemään työtä, hänen ei pidä myöskään syödä. Olemme
nimittäin kuulleet, että jotkut teidän joukostanne elävät
kurittomasti eivätkä tee työtä vaan touhuavat joutavia.
Sellaisia me käskemme ja kehotamme Herran Jeesuksen
Kristuksen nimessä rauhoittumaan ja ansaitsemaan itse
leipänsä.” (2. Tess. 3:10-12)
Slide 6
Opetus: Ville Auvinen
Luuk. 12:29-34
"Älkää siitä murehtiko, mitä söisitte tai joisitte.
Älkää sitä etsikö. Tätä kaikkea maailman ihmiset
tavoittelevat; teidän Isänne tietää kyllä, että te sitä
tarvitsette. Etsikää hänen valtakuntaansa, niin te
saatte myös kaiken tämän. (Luuk. 12:29-31)
Kun tärkein on kunnossa, niin muutkin asiat hoituvat.
Tärkeintä on etsiä ja löytää yhteys Taivaallisen Isään.
Hän pitää huolen lapsistaan.
"Älä pelkää, pieni laumani. Teidän Isänne on
päättänyt antaa teille valtakunnan. "Myykää, mitä
teillä on, ja antakaa köyhille. Hankkikaa
kukkarot, jotka eivät tyhjene, kootkaa taivaisiin
aarre, joka ei ehdy. Siellä ei varas pääse siihen
käsiksi eikä koi tee tuhojaan. Missä on aarteenne,
siellä on myös sydämenne. (Luuk. 12:32-34)
Jeesuksen opetuslapset olivat ja ovat pieni joukko
ilman inhimillistä valtaa ja voimaa. Suurten rinnalla
hiipii joskus sydämeen pelko siitä, miten meidän käy.
Kaikkivaltiaan Jumalan lasten ei kuitenkaan tarvitse
pelätä eikä edes kokea heikkoutta ja pienuutta.
Jumalan lapset ovat taivaan valtakunnan perillisiä, ja
se on jotain se!
Luuk. 12:1-3
Luukkaan evankeliumin luvun 12 alkupuolella Jeesus
opettaa ennen kaikkea turvautumista Jumalan
huolenpitoon.
Kysymyksiä, esirukousaiheita
osoitteeseen [email protected].
yms
voit
lähettää
Väkeä oli tällä välin kokoontunut tuhatmäärin,
niin että ihmiset jo tallasivat toisiaan. Jeesus rupesi
ensin puhumaan opetuslapsilleen: "Varokaa
fariseusten hapatetta, tekopyhyyttä. Ei ole kätköä,
joka ei paljastu, eikä salaisuutta, joka ei tule ilmi.
Niinpä se, mitä te sanotte pimeässä, kuullaan
päivänvalossa, ja mitä te neljän seinän sisällä
kuiskaatte toisen korvaan, se kuulutetaan julki
katoilta. (Luuk. 12:1-3)
Jeesus
varoittaa
tekopyhyydestä,
sellaisesta
hengellisyydestä, jossa pidetään yllä kauniita
kulisseja, joiden taakse piilotetaan vähemmän kaunis
totuus. On hyvä muistaa, että kaikki se, mitä yritämme
salata, tulee kerran julki – ehkä jo tässä ajassa mutta
viimeistään viimeisellä tuomiolla. Sitä paitsi,
Jumalalta ei mikään ole salassa nytkään.
Slide 2
Luuk. 12:4-10
"Minä sanon teille, ystävilleni: Älkää pelätkö niitä,
jotka tappavat ruumiin mutta joiden valta ei ulotu
sen pitemmälle. Kuulkaa, ketä teidän tulee pelätä.
Pelätkää häntä, jolla on valta sekä tappaa ihminen
että syöstä hänet helvettiin. Niin, sanon teille: häntä
teidän on pelättävä. Varpusia saa kahdella kolikolla
viisi, eikö niin? Silti Jumala ei unohda yhtäkään
niistä. Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu.
Älkää siis pelätkö. Olettehan te arvokkaampia kuin
kaikki varpuset. (Luuk. 12:4-7)
Ihmispelko saa meidät usein tekemään toisin, kuin
minkä tiedämme oikeaksi, tai vaikenemaan totuudesta.
Jeesus rohkaisee olemaan pelkäämättä ihmisiä, koska
heillä ei ole valtaa meidän iankaikkisuuteemme. Hän,
jolla on valta tappaa ihminen ja syöstä helvettiin, on
Jumala. Jumalaa meidän tulee oikealla tavalla pelätä.
Oikea Jumalan pelko ei aja meitä pakoon pois Jumalan
luota vaan ennemmin Jumalan luo kunnioittamaan häntä
ja hänen tahtoaan.
"Minä sanon teille: Joka tunnustautuu minun
omakseni ihmisten edessä, sen on Ihmisen Poika
tunnustava omakseen Jumalan enkelien edessä.
Mutta joka ihmisten edessä kieltää minut, se tullaan
kieltämään Jumalan enkelien edessä. Ja jokaiselle,
joka sanoo jotakin Ihmisen Poikaa vastaan,
annetaan anteeksi, mutta sille, joka herjaa Pyhää
Henkeä, ei anteeksi anneta. (Luuk. 12:8-10)
Tunnustautuminen Jeesuksen omaksi ei aina ole
helppoa, koska siitä voi olla ikäviä seurauksia.
Ihmispelon tähden moni kieltää Jeesuksen. Kieltäjäkin
saa kuitenkin anteeksi ja uuden alun, kuten Pietari
kiellettyään kolme kertaa edes tuntevansa Jeesusta.
Tärkeää on, että tulemme Jeesuksen luo saamaan
anteeksi. Pyhän Hengen herjaaminen, josta Jeesus
erityisesti varoittaa, tarkoittaa ehkä tietoista sydämen
paaduttamista ja Pyhän Hengen kutsun vastustamista –
siis sitä, ettei halua tulla Jeesuksen luo ja uskoa häneen.
On hyvä muistaa, että se, joka haluaa saada syntinsä
anteeksi, mutta pelkää tehneensä anteeksiantamattoman
synnin, ei ole sitä tehnyt, koska se, joka sellaisen synnin
on tehnyt, ei enää edes ole huolissaan koko asiasta.
Slide 3
Luuk. 12:11-15
"Kun teitä kuljetetaan synagogiin ja viranomaisten
ja esivallan eteen, älkää olko huolissanne siitä, mitä
puhutte ja miten puolustatte itseänne. Kun se hetki
tulee, Pyhä Henki neuvoo, mitä teidän on
sanottava." (Luuk. 12:11-12)
Jeesus valmistaa opetuslapsiaan tulevaan aikaan, jossa
kristittyjä vainotaan. Tämä oli täyttä totta jo
ensimmäisten opetuslasten kohdalla – siitä kertovat
Apostolien teot. – ja se on ollut sen jälkeenkin ja yhä
edelleen todellisuutta monien kristittyjen kohdalla.
Joidenkin laskelmien mukaan nykyään kuolee
maailmassa päivittäin n. 500 kristittyä uskonsa tähden.
Jeesus rohkaisee muistamaan, että kristitty ei ole yksin
vainojen keskellä, vaan Pyhä Henki puolustaa.
Muuan mies väkijoukosta sanoi Jeesukselle:
"Opettaja, sano veljelleni, että hän suostuisi
perinnönjakoon." "Mitä?" kysyi Jeesus. "Onko
minut
pantu
teidän
tuomariksenne
tai
jakomieheksenne?" Hän sanoi heille kaikille:
"Karttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta. Ei kukaan
voi rakentaa elämäänsä omaisuuden varaan, vaikka
sitä olisi kuinka paljon tahansa." (Luuk. 12:13-15)
Perintöriidat ovat aina olleet todellisuutta. Erään miehen
sinänsä ymmärrettävä pyyntö antaa Jeesukselle aiheen
opettaa ahneuden vaarallisuudesta. Tuskin mies muuta
oli vaatimassa kuin oikeudenmukaista perinnönjakoa,
mutta oikeuden vaatimuksen takana olikin rahanhimo.
Slide 4
Luuk. 12:16-21
Ja hän esitti heille vertauksen: "Oli rikas mies,
joka sai maastaan hyvän sadon. Hän mietti
itsekseen: 'Mitä tekisin? Minun satoni ei mahdu
enää mihinkään.' Hän päätti: 'Minäpä teen näin:
puran aittani ja rakennan isommat niiden sijaan.
Niihin minä kerään koko satoni ja kaiken muun,
mitä omistan. Sitten sanon itselleni: Kelpaa sinun
elää! Sinulla on kaikkea hyvää varastossa
moneksi vuodeksi. Lepää nyt, syö, juo ja nauti
elämästä!' Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä
hullu! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta
takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut –
kenelle se joutuu?' "Näin käy sen, joka kerää
rikkautta itselleen mutta jolla ei ole aarretta
Jumalan luona." (Luuk. 12:16-21)
Vertaus rikkaasta miehestä, jonka suurin ongelma on liian
pieni
varastorakennus
suuren
omaisuuden
varastoimiseksi, kertoo karun yksinkertaisella tavalla
ihmisen hengellisestä sokeudesta. Monelle ajallinen
menestys on kaikkein tavoiteltavin asia, vaikka jokainen
tietää, että tästä elämästä ei saa mukaansa mitään. Miten
lyhyt
aika
tämä
elämä
onkaan
verrattuna
iankaikkisuuteen! Kumpaan siis kannattaa panostaa?
Rembrandt: Rikas mies
Slide 5
Luuk. 12:22-28
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Sen tähden minä
sanon teille: älkää kantako huolta hengestänne, siitä
mitä söisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen
vaatettaisitte. Onhan henki enemmän kuin ruoka ja
ruumis enemmän kuin vaatteet. Katsokaa korppeja:
eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, ei niillä ole vajaa eikä
varastoa, ja silti Jumala ruokkii ne. Kuinka paljon
arvokkaampia te olettekaan kuin linnut! Kuka teistä
voi
murehtimalla
lisätä
elämänsä
pituutta
kyynäränkään vertaa? Jos siis näinkään vähäinen
asia ei ole teidän vallassanne, mitä te muusta
huolehditte? "Katsokaa kukkia, kuinka ne nousevat
maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Minä
sanon teille: ei edes Salomo kaikessa loistossaan ollut
niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. Kun Jumala
tuolla tavoin pukee ruohon, joka tänään kasvaa
kedolla ja huomenna joutuu uuniin, niin paljon
ennemmin hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset!
(Luuk. 12:22-28)
Jeesus opettaa rahanahneuden
sijasta hurskasta
huolettomuutta. Onnellinen se ihminen, joka oppii
luottamaan
Jumalan
huolenpitoon
ja
jättämään
murehtimisen vähemmälle. Tämä ei toki tarkoita sitä,
etteikö pitäisti tehdä työtä ja ansaita elantonsa, jos siihen
vain on mahdollisuus. Paavali opettaa: “Kun olimme
luonanne, me määräsimme, että jos joku ei suostu
tekemään työtä, hänen ei pidä myöskään syödä. Olemme
nimittäin kuulleet, että jotkut teidän joukostanne elävät
kurittomasti eivätkä tee työtä vaan touhuavat joutavia.
Sellaisia me käskemme ja kehotamme Herran Jeesuksen
Kristuksen nimessä rauhoittumaan ja ansaitsemaan itse
leipänsä.” (2. Tess. 3:10-12)
Slide 6
Opetus: Ville Auvinen
Luuk. 12:29-34
"Älkää siitä murehtiko, mitä söisitte tai joisitte.
Älkää sitä etsikö. Tätä kaikkea maailman ihmiset
tavoittelevat; teidän Isänne tietää kyllä, että te sitä
tarvitsette. Etsikää hänen valtakuntaansa, niin te
saatte myös kaiken tämän. (Luuk. 12:29-31)
Kun tärkein on kunnossa, niin muutkin asiat hoituvat.
Tärkeintä on etsiä ja löytää yhteys Taivaallisen Isään.
Hän pitää huolen lapsistaan.
"Älä pelkää, pieni laumani. Teidän Isänne on
päättänyt antaa teille valtakunnan. "Myykää, mitä
teillä on, ja antakaa köyhille. Hankkikaa
kukkarot, jotka eivät tyhjene, kootkaa taivaisiin
aarre, joka ei ehdy. Siellä ei varas pääse siihen
käsiksi eikä koi tee tuhojaan. Missä on aarteenne,
siellä on myös sydämenne. (Luuk. 12:32-34)
Jeesuksen opetuslapset olivat ja ovat pieni joukko
ilman inhimillistä valtaa ja voimaa. Suurten rinnalla
hiipii joskus sydämeen pelko siitä, miten meidän käy.
Kaikkivaltiaan Jumalan lasten ei kuitenkaan tarvitse
pelätä eikä edes kokea heikkoutta ja pienuutta.
Jumalan lapset ovat taivaan valtakunnan perillisiä, ja
se on jotain se!