Slide 1

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 2

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 3

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 4

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 5

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 6

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 7

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 8

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 9

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 10

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 11

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 12

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 13

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 14

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 15

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 16

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 17

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 18

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 19

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 20

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 21

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 22

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 23

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 24

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 25

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 26

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 27

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 28

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 29

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 30

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 31

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 32

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 33

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 34

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 35

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36


Slide 36

Valimo
Johdanto
Valettavat metallit

Mallin valmistus
Muotin valmistus
Metallin valaminen

Pronssivalutekniikka
Valettuja tuotteita

Sulametalli ja
sulametallitekniikka

Työturvallisuus
Lähteet

Tekninen työ
Mika Leppiniemi

1

Sivukartta




Johdanto
Taidevalun määritelmä
Valettavat metallit







Alumiini, Kirjasinmetalli, Pronssi, Tina

Valumallin valmistaminen
Valettavat metallit
Muotinvalmistustekniikka
Pronssin valaminen



Hiekkavalu
Taidevalu
2

Johdanto






Valamisessa pyritään toistamaan
mallin aikaan saama muoto.
Sulametallitekniikassa eri
metalliseosten suhde vaikuttaa
valettavan kappaleen kovuuteen ja
valettavuuteen.
Tiesitkö että 96% auton
moottorinosista on valettu.
3

Taidevalun määritelmä


Taidevalu on prosessi, jonka
avulla alkuperäinen taiteilijan
tekemä muoto ja pinta säilytetään
sellaisenaan ja siirretään erilaisin
työmenetelmin samaan tai toiseen
materiaaliin.

4

Valettavat metallit


Valumetallit ovat yleensä aina eri
metallien seoksia.
Kirjasinmetalli
 Valkometalli
 Alumiini
 Pronssi
 Valurauta


5

Kirjasinmetalli




Tina-lyijy seokset ovat vanhimpia
(4000 v. eKr) valussa käytettyjä
valumetalleja. Tinaa (61,9 %) ja
lyijyä (38,1 %) sekoittamalla
saadaan seoksen sulamispiste 183
C:een.
Kirjasinmetalli koostuu lyijystä (84
%), antimonista (12 %) ja tinasta (4
%).
6

Alumiini




Kevytmetallivaluihin käytettävä
metalli.
Profiilit, moottorin lohkot, kannet,
kevyet metalliesineet.

7

Punametalli




Kuparin, tinan, sinkin ja joskus
lyijyn sekoitus
Yleinen käyttö
koneenrakentamisessa

8

Pronssi






Tinapronssi on kuparin ja tinan
sekoitus.
Suuren hankauspaineen alaisia
osia: liukulaakerit ja laakerinkuoret.
Pronssivalutekniikka

9

Messinki



Kuparin ja sinkin seos
Valumessinkiä käytetään
laivanteollisuudessa ja
koristeellisissa esineissä.

10

Valurauta






Raaka-aineena on raakarauta ja
romu.
Käyttöalue työstökoneiden osat ja
suurta rasitusta vaativat tuotteet.
Koostumusta voidaan säädellä
hiiltä, piitä, mangaania fosforia ja
rikkiä lisäämällä.

11

Mallin valmistaminen




Valumallin valmistaminen puusta
Mallin valmistaminen valamalla
Päästökulmat eli ”hellitys”

12

Valumallin
valmistaminen puusta


Puisen valumallin valmistaminen.
Valua varten otetaan
alkuperäisestä mallista (esim.
mitali) kappalemuotti.
 Kappalemuotin avulla valmistetaan
varsinainen valumuotti
(hiekkamuotti)..


13

Muotin valmistaminen
valamalla


Muotti voidaan valmistaa kipsistä
valamalla.
Savesta tai muovailuvahasta
muovaillaan halutun muotoinen
malli, joka asetetaan esim.
muovipurkkiin aihe ylöspäin.
 Mallikipsi sekoitetaan ja kaadetaan
muovipurkkiin, mallin päälle.


14

Päästökulmat


Päästökulmat ovat tärkein asia
mallin valmistuksessa.
Mallin
reunaan on
tehtävä
viiste, että
mallin saa
nostettua
hiekasta
muottia
rikkomatta.

15

Muotin valmistaminen







Puumuotti
Kipsimuotti
Savimuotti
Keraaminen muotti
Valumuottien poltto
Hiekkamuotti

16

Puumuotti




Valmistetaan puutyövälineillä.
Kestää heikosti kuumuutta.
Soveltuu parhaiten metalleille, joilla
on matala sulamispiste, esim.
kirjasinmetalli.

17

Kipsimuotti




Vahakuva upotetaan
metallilieriöön, joka täytetään
kipsillä. Kipsin kovetuttua se
kuumennetaan, jolloin vaha sulaa
pois.
Kipsin sisään jääneeseen onteloon
kaadetaan sulaa metallia.

18

Savimuotti


Kiinassa käytettiin poltettua
savimallia ja savimuottia, joka
menetelmänä muistuttaa nykyisin
käytössä olevaa keraamista
muottia.

19

Keraaminen muotti



Kuumuutta kestävä
Hauras

20

Valumuottien poltto






Valmiit valumuotit pakataan uuniin,
jonka lämpötilaa nostetaan
Polton aikana muottien vahat
sulavat ja palavat pois, samoin
kuin muoteissa muodostuvat
keernakaasut.
Muoteista tulee hauraita, mutta
sulan pronssin kuumuutta kestäviä.
21

Hiekkamuotti










Hiekkamuotissa käytetään kahta
kehää, ala- ja yläkehä.
Malli kaavataan kehiin vuorotellen.
Mallin päällä käytetään punaista
öljyhiekkaa.
Loppuosa muotista täytetään
mustalla hiekalla.
Lopuksi malli poistetaan kehien
välistä.
22

Hiekkavalun malli




Hiekkavaluun tuleva malli on
valmistettava kovasta aineesta,
esim. puusta, kovettuvasta
massasta tai savesta, jotta siitä
pystyy valmistamaan hiekkaan
muotin.
Mallin kaavaus

23

Mallin kaavaus hiekkaan




Malli kaavataan hiekkaan, ylä- ja
alakehän väliin.
Mallissa on oltava pystysuorien
pintojen vähäinen kallistuma, jotta
muotti ei särkyisi mallia
poistettaessa.

24

Metallin valaminen






Kirjasinmetallin valaminen
Tinan valaminen
Alumiinin valaminen
Pronssin valaminen
Valuraudan valaminen

25

Tinan valaminen






Tina sulaa varsin alhaisessa
lämpötilassa (232 C), joten se sopii
erittäin hyvin askartelijoiden
valutöihin.
Keskiajallahan valmistettiin tinasta
pöytäastioita ja myöhemmin mm.
tinasotilaita.
Tinaa voidaan käyttää
koristetarkoituksiin.
26

Alumiinin valaminen




Alumiini sulaa n. 700 asteessa.
Silumiini parantaa juoksevuutta.
Voidaan valaa joko keraamiseentai hiekkamuottiin.

27

Pronssin valaminen




Kun pronssi on noin 1250 asteista,
se on sopivaa valettavaksi.
Liian kuumaksi sulatettua metallia
ei pidä valaa, koska sen
koostumus on muuttunut, liian
kylmä pronssi taas juoksee
huonosti ja aiheuttaa valuvikoja.

28

Hiekkavalu


Sulametalli kaadetaan yläkehässä
olevasta kaatoaukosta sisään.

29

Pronssin valaminen


Upokkaassa sulatettu metalli
kaadetaan hiekkamuottiin.

30

Pronssivalutekniikka




Pronssivalutekniikka on ikivanha.
Vanhimmat valetut pronssiveistokset ja esineet ovat Lähi-Idästä ja Kiinasta ajalta
noin 2000 eKr.
Pronssin tärkeimpiä ominaisuuksia on
sen herkkyys toistaa muotoa ja
muovailujälkeä, sitä on suhteellisen hyvä
työstää ja patinoida ja se kestää
monenlaisia olosuhteita.

31

Pronssista valettuja
tuotteita

32

Työturvallisuus




Sulan pronssin lämpötila on n.1260
astetta.
Muista suojautua roiskeilta!

33

Lähteet



Valimoinstituutti
Tampereen teknillinen korkeakoulu





Mallin valmistaminen

ValuAtlas
Valajan kirja, H. Fettweis, L. Frede,
Otava 1946

34

Esitys on päättynyt
- palaa alkuun

35

36