Transcript Parkanon historiaa Vanhoja valokuvia ja niiden selityksiä osa2  Kuva on postikortti vuodelta 1910.

Parkanon historiaa
Vanhoja valokuvia ja niiden selityksiä osa2

Kuva on postikortti
vuodelta 1910. Mies, joka
löytyy kirkon arkistoista
nimellä Paul Robert
Virtanen (s.1875). Ammatti
oli kirjakauppias. Hän tuli
Parkanoon v.1895 ja lähti
pois v.1911. Hän asui
Suomelassa, joka
ilmeisesti on vasemmalla
oleva talo. Taustalla on
Virranhaaran rakennuksia.
Näin se lienee, vaikka
maisemasta ei nykyisiä
kiintopisteitä löydy.
Näkymä vuosisadan alussa, Pappilankosken sillan
suunnasta Parkanon vaatimattomaan kirkonkylään.
Kuva 50-luvulta: viljamakasiini, Kuoppasalmi, Roiha,
Numminen. Kesäinen päivä ja pari kulkijaa tiellä.

Kuva Kirkkojärven suuntaan.

Edessä oleva iso rakennus on
uuslestadiolaisten
rukoushuone. Valtionkirkko sai
kilpailijan nurkalleen 1930luvulla. Liikkeen johtohenkilöitä
Parkanossa oli Lorenz Lehtola
(s.1874), joka omisti
keskustassa liiketalon.
Erikoisin toimiala sen
pihapiirissä oli vesitehdas:
esanssia pullon pohjalle, vettä,
hiilihappoa ja ns. patenttikorkki
kiinni. Vastaavat, yksinkertaisin
välinen haluttua juomaa
valmistaneet tehtaat olivat
toisen maailmansodan jälkeen
Suomessa yleisiä. Markkinaalue oli pääasiassa kärryn
työntömatkan laajuinen.
Kun Keski-Vuoksen
yhteiskoulu lähti sodan jaloista
evakkoon v.1940, se valitsi
uudeksi kotipaikakseen
Parkanon. Tilat vuokrattiin
rukoushuoneelta, jossa oltiin
vuoteen 1949.


Kosken partaalla vasemmalla
olevan talon omisti
nahkurimestari Karl Johan
Salonen (s.1864). Hän tuli
Parkanoon v.1887. Paikan
määräsi veden tarve nahan
muokkauksessa. Aluksi
Salonen oli Virranhaaran
torppari, mutta yritteliäs mies
vaurastui, kohosi talollisten
joukkoon, monien ohikin, ja
lunasti paikkansa itsenäiseksi
ennen yleistä torpparilakia.
Lapset koulutettiin, mikä
merkitsi että työlle ei löytynyt
jatkajaa.
Heinosen nahkurinliike toimi
joen alajuoksun suunnassa.
Pappilankosken yli vievä silta ja aika on ehkä 30-luku.

Taloudellisiin rasituksiin ja
laiskistavaan vaikutukseen
vedoten Parkanossa harattiin
sitkeästi kansakoulun
perustamista vastaan. Vuonna
1877 hanke kuitenkin toteutui
rovasti Juseliuksen johdolla.
Virranhaaran isäntä lahjoitti
tontin nykyisen musiikkiopiston
paikalta talon Riihimäestä.
Siitä saatiin koululle nimi
Riihimäki. Ensimmäinen
opettaja oli Emanuel Haimila.
Kaksi muuta viime vuosisadan
puolella aloittanutta
kansakoulua olivat Raivala
v.1897 ja Alaskylä vuotta
myöhemmin.
Riihimäen koulu ensimmäinen Parkanossa.


Opettajat pyöräilemässä.

Kuivasjärvelle valmistui kansakoulu vuonna
1906 ja opettajaksi valittiin Kaarlo Yliaho
(s.1878). Tässä hän (vas.) on pyöräilemässä
opettaja Salomon Västilän kanssa. Suuri
harvinaisuus polkupyörä ei tuohon aikaan
enää ollut, mutta isoisän rento asento kertoo,
että ihan joka miehen menopelillä ei olla
liikkeellä.
Tietoni isoisän nuoruusvaiheista ovat
vähäiset. Hän oli kotoisin Jyväskylästä ja
hänen isänsä oli töissä kirjapainossa.
Jonkinlaisella vakavuudella isoisä lienee
harrastanut voimistelua. Albumista löytyy
hänestä jämäköitä poseerauskuvia
voimisteluasussa prenikoita rinnassa.
Västilää kehuttiin komeaksi mieheksi ja
häntä verrattiin Venäjän keisariin, Nikolai
II:een. Ulkonäöstä oli ymmärtääkseni
pelkästään kysymys, eikä yhteneväisyyttä
nähty sekasortoisen keisarikunnan
ponnettoman hallitsemisen ja kansakoulun
johtamisen välillä.

Nykästen torppa Kuivasjärvellä.
Nykäset ja Kuivaskylä
lukee kuvan takana. Tässä
on ehkä se vaihe
elämässä meneillään, kun
piika ja renki ovat menneet
yhteen ja uusi torppa on
pystyssä.

Laitoksen rakensivat
Iisakki Koskinen ja Matti
Nurminen. Vuodesta 1926
lähtien toisen osuuden
omistajana oli Arvid
Majanmaa. Sähkö saatiin
vajaaseen 20 talouteen.
Toiminta loppui vuoden
1960 tienoilla. Kuvan on
otettu pohjoisesta päin.
Kylätie kulkee oikealla.
Lamminkosken saha, mylly ja pieni voimalaitos 1920luvulla.

Muurari Aaltonen
Lamminkoskella Ylilammin
talossa. Vasemmalla
apumiehenä Paavo
Kalliokoski, joka oli kotoisin
Lamminkoskelta ja josta tuli
muurari.

Auto oli tällä työmaalla
ajossa. Henkilöt
vasemmalta: Martti
Välimäki Yliskylästä,
Paavo Leikko
Alaskylästä,
tunnistamaton, Julle
Santoo, joka omisti auton,
Paavo Halmela ja Toivo
Raitio.
Kuva on otettu vuonna 1935, jolloin tehtiin tie
Viinikkajoen sillalta suoraan ylös.

Parkanon Kirkonkylä
oli pitkään pieni ja
maalaismainen. Kuva
lienee otettu 20-luvulla
ja kuvaussuunta on
Kurun suuntaan.
Taustalla näkyy
Viinikkajoen kivisilta.

Rakennuksia
Jotka olivat nykyisen
kirjaston ja Jehovien
valtakunnan sali(ent
kansallis osake oankki,
ja myöh, hampurilais
baari rols) kohdalla.
Kuva on ehkä 30-luvulta.
Emil Lehto piti kauppaa
oikealla olevassa
rakennuksessa. Hän
luopui kaupasta ja
vuokrasi tilat vuonna
1917 perustetulle
Parkanon
Osuusliikkeelle.
Seuraavaksi
rakennuksessa oli
kauppa
Lisää rakennuksista


Pohjois-Satakunnan-Osuusliikkeellä, jolle Emil Lehdon perikunta
myi talon vuonna 1935. Piharakennuksessa oli liikkeen leipomo.
Kauppaa kutsuttiin Moskovaksi. Tuolloin ja paljon myöhemminkin oli
itsestään selvää, että porvarillinen mailmankatsomus esti
"ooteeekoossa" asioimisen.
Emil Lehto asui vasemman puoleisessa rakennuksessa. Viettyään
jonkin aikaa eläkepäiviään hän jatkoi jonkin aikaa kaupan pitoa
myös tässä talossa. Vuonna 1929 perustettu Kansallis OsakePankin konttori toimi talossa 1960-luvulle saakka. Pankin
alkuvuosien pitkäaikainen johtaja oli Toini Alanen.

Parkanon keskustaa 1930-luvulla.
Oikealla on vuonna 1929
valmistunut Parkanon
Säästöpankin rakennus.
Johtajana oli Martti
Tuisku. Pankki oli
perustettu vuonna 1887
ja ensimmäiset toimitilat
olivat metsänhoitaja
Moringin omistamassa
Kaupin talossa
Yliskylässä. Pankin
edessä näkyy lottien
kioski. Oikealla on
Korpelan liiketalo. 20luvun lopulle saakka
Korpelan kauppa oli
hautausmaan luona
Nummisen leipomon
vieressä.
Keskustasta.

Suoraan edessä on Sampola-niminen rakennus, jossa Kauko ja
Laina Kiviniemi aloittivat kaupan pidon vuonna 1935. Talossa toimi
myös Mustaksi Pörssiksi kutsuttu kahvila. Ehkä nimi viittaa vuonna
1932 loppuneen kieltolain aikoihin. Kahvilassa oli radio vuonna
1936, kun Berliinissä oli olympialaiset, ja poikia kerääntyi ikkunan
alle kuuntelemaan Martti Jukolan kiihkeää selostusta.
Sisäkuva Kiviniemen kaupasta 30-luvulta. Tiskin takana
Kauko Kiviniemi ja takana Laina Kiviniemi ottaa kannua
hyllyltä.

Autoja alkoi näkyä
satunnaisesti
paikkakunnalla 1910-luvulla
ja moottoripyöriä varmasti
samoihin aikoihin. Lukuisat
jutut kertovat, miten outoja
ilmestyksiä pelättiin ja miten
niitä juostiin tien varteen
katsomaan. Parkanon
ensimmäiset autot olivat
kauppias Korpelalla ja
Vihtori Viinikalla. Kuva
lienee 30-luvulta, jolloin
pitäjässä oli jo useita
kuorma- ja henkilöautoja
sekä jokunen
moottoripyörä.
Ylilammin isäntä Arvid Majanmaa Lamminkoskelta ja
Indian-moottoripyörä.


Parkanon vanha sairaala.
Se sijaitsi nykyisen
Kelan rakennuksen
tienoilla
Parkanoon perustettiin
kunnanlääkärin virka
v.1904 ja samaan
aikaan esitettiin ajatus
omasta sairaalasta.
Asia eteni monien
muiden hankkeiden
tapaan jähmeästi.
Vuonna 1914 kunta sai
kauppias Grönlundin
testamentista 1 000
markkaa. Summa
talletettiin sairaalan
rakennusrahastoon.
Sairaalasta.


Rahastoa kartutettiin ja v.1919 rakentamista päätettiin kiirehtiä.
Piirustukset tilattiin ja rakennustarvikkeita hankittiin, mutta koska
valtiolta ei saatu avustusta, rakennustarpeet myytiin huutokaupalla.
Erilaisten lykkäysten jälkeen oltiin vuodessa 1926, jolloin sairaala
päätettiin sijoittaa väliaikaisesti tähän metsänhoitaja Rosenbröjeriltä
ostettuun Suomela-nimiseen rakennukseen. Väliaikaisuus kesti
pitkään. Uusi sairaala valmistui v.1958.
Suomelassa oli virallisesti vain kahdeksan sairaansijaa. Jyrkät
portaat veivät yläkerran leikkaussaliin. Vesi tuli ja meni alkuaikoina
kantamalla. Terveimmät potilaat tekivät tarpeensa pihan perällä
Kuva on otettu pienen
sairaalan tienoilta keskustan
suuntaan. Etualalla on
kunnanlääkärin virkatalo ja
taustalla näkyy apteekin pääty.
Koko paikkakunnan
terveydenhuolto oli yhdessä
rivissä.
 Sairauksien hoito oli
Parkanossa pitkään
noitakonstien ja
kansanparantajien varassa.
1900-luvun alkuun saakka kävi
Jalasjärveltä ja Ikaalisista
lääkäri pitämässä
harvakseltaan vastaanottoa
paikkakunnalla. Joinakin
vuosina sellaista ei ollut
ollenkaan.

Näin kehno kylätie toi 20- ja 30-luvulla Porin
suunnasta Parkanon Kirkonkylään.
Lääkärit ja apteekki.


Kuntakokous asetti v.1901 komitean pohtimaan lääkärikysymystä.
Se teki perusteellista työtä ja jätti mietintönsä kahden vuoden
kuluttua. Vuonna 1904 virkaan valittiin ainoana hakijana Ismael
Olsoni. Lääkäreitä tuli ja meni. Välillä oltiin ilman. Lääketieteen
kandidaatti Olga Saastamoinen-Sylvander sai kyllikseen runsaassa
kuukaudessa. Vasta vuonna 1926 toimintaan saatiin jatkuvuutta,
kun lääketieteen lisensiaatti Väinö Soimajärvi valittiin virkaan. Hän
hoiti sitä vuoteen 1961 saakka.
Kunta oli ostanut kuvassa näkyvän rakennuksen Oskar
Nikanderilta. Sitä kunnostettiin ja laajennettiin. Väinö Soimajärvi oli
innokas puutarhaihminen ja talo sai ympärilleen kauniit istutukset.
Apteekki aloitti vuonna 1899 Ikaalisten apteekin haaraliikkeenä.
Oskar Blomqvistin muutettua vuonna 1918 paikkakunnalle, se
muuttui itsenäiseksi. Blomqvistin apteekkarinura kesti aina vuoteen
1956 saakka.

kotiseutu-linkistä löytyy kunnanlääkäri Väinö
Soimajärven Ylä-Satakunta -lehdessä 1960luvulla julkaistuja muistelmia hänen
lääkärintoimensa alkuvuosilta.
Kunnanlääkäri Väinö Soimajärvi koulukäynnillä.

Komea kaksikerroksinen
rakennus. Voimme esittää
epähienolta kuulostavan
kysymyksen: Mistä rahat
rakentamiseen? Tuohon aikaan
vastaus lienee ollut kaikkien
tiedossa eikä mitenkään
salattava: Amerikasta. Oskar
Nikander oli ollut Amerikassa,
samoin kauppias Korpela,
Sahromaan leipomo-kahvilan
rakennuttanut Albert Sahromaa
(ent.Sohlman) ja hänen
veljensä Julius Roiha, joka alkoi
pitää autokoulua ja -korjaamoa
ja teki myös polkupyöriä.
Sivukylille Amerikan kävijät
toivat rahaa maatalouden
kehittämiseen. Vuosisadan
vaihteessa kruunun
metsänhoitajat mainitsivat
raporteissaan, että monien
torpparien kohtalainen
varallisuus oli peräisin
Amerikasta.
Nikanderin kahvila ja leipomo nykyisen Kairokosken
kyläkaupan paikalla 30-luvulla.
Poliittisia tapahtumia kahvilassa.

Jonkinlaisena aasinsiltana Nikanderin kahvila voidaan liittää 30luvun poliittisiin tapahtumiin. Vuosikymmenen alkaessa Suomeen
levinnyt äärioikeistolainen liike ei voinut olla koskematta
Parkanoakin. Samoin kuin kansalaissodan aikaan laineet löivät
laimeina tänne syrjäkulmille, mutta löivät kuitenkin. Vuonna 1930
voimissaan olevan Lapuan liikkeen keulahahmo Vihtori Kosola oli
tullut pitämään puhetilaisuutta Päivölään. Samaan aikaan piti
Sosiaalidemokraattisen puolueen johtoon kuulunut Väinö Tanner
vastaavaa tilaisuutta Nikanderin kahvilan rappusilla. Kosolan puhe
kuului kaiuttimista Kairokoskelle saakka. Sen voimalla lensi
muutama kananmuna Tanneria kohti.
Oman talonsa Päivölän
pihalta 30-luvulla.
Parkanon Parooni pitkine
partoineen ylärivin
vasemmassa reunassa.
 Suojeluskuntaa oli yritetty
perustaa Parkanoon jo
vuonna 1917, kun muualla
maassa esiintyi
maatalouslakoja ja muita
levottomuuksia. Siihen ei
katsottu olevan aihetta.
Parkanon suojeluskunta
perustettiin kansalaissodan
aikaan. Ensimmäinen
päällikkö oli nahkuri K.J.
Salonen. Vuodesta 1920

Suojeluskuntalaiset ja lotat lähdössä itsenäisyyspäivän
paraatiin.
Suojeluskunta

Suojeluskunnan lakkauttamiseen saakka v.1944 päällikkönä oli
lähes koko ajan maanviljelijä Paavo Laatu. Suojeluskunta oli
paikkakunnan keskeisin järjestö ja Päivölä ainoa rakennus suuria
yleisötilaisuuksia varten. Sotilasvalmiuksiin tähtäävien harjoitusten
lisäksi Suojeluskunta järjesti yleisiä huvitilaisuuksia. Pojille ja tytöille
oli omaa toimintaa. Suojeluskuntaan kuului äseniä kaikista
yhteiskuntaryhmistä. Työvänpuolueiden aktiiviset kannattajat
pysyttelivät ulkopuolella, mutta saattoivat joutua tilanteeseen, että
työpaikan saannin ehdoksi asetettiin jäseneksi liittyminen.

Parkanon keskustaa 50-luvulla.
Etualalla Lehtolan liiketalo,
jossa oli kahvila,
Hahkamäen
paperikauppa, Kantolan
lihakauppa ja kello- ja
kultasepän liike.
Yläkerrassa oli
asuinhuoneita. Taustalla
näkyvä paloasema
rakennettiin v.1938.
Asema purettiin ja tilalle
Yhdyspankki rakensi
toimitilat. Nykyisin siis
Nordea. Samassa
rakennuksessa oli
Kiviniemen kaupalla jonkin
aikaa vaateosasto.

Kirkonkylää 50-luvulla.
oikealla Viinikan
liiketalo, joka
rakennettiin 30-luvulla
ja paloi 60-luvun
lopulla. Viimeisinä
vuosina katutasossa oli
ainakin Särkisen liike ja
alakerrassa Heikintien
puolella oli Mannisen
radioliike. Heikintien
nimi lienee tullut
kauppias Henrik
Grönlundista, joka teki
Kuruntieltä kulkuväylän
omalle kaupalleen. Tien
toisella puolella on
Osuusliike eli OTK ja
sen takana vanha
Kansallis-OsakePankin talo.
Kahvilat muuttui baariksi

Nykyisinkin jäljellä oleva ns. Mettomäen talo on vasemmalla
ylhäällä ja sen vieressä 70-luvun lopulla purettu Sahromaa. Siinä oli
yksi keskustan monista kahviloista, joita jossain vaiheessa alettiin
kutsua baareiksi. Pankkia vastapäätä oli pieni puiston tapainen,
jossa oli kaivo. Siitä tuli juhlava nimi "Kaivopuisto". Vasemmassa
reunassa näkyy osuuskaupan hevospuomi. Kuva kertoo hyvin siitä
idyllisestä ja vihreästä Kirkonkylästä, jota monet haikeudella
muistelevat.

Harmaa-Fergu
Jouko Kallio
Harmaa-Fergun
kuljettajana
kotipellolla
Kuivaskylässä.
Traktori oli
Kuivaskylän
ensimmäinen.
Mauri Kallio ajoi
sen ankarassa
pakkasessa
Tampereelta.
Päiväkin on
säilynyt muistissa:
15. päivä
helmikuuta 1952.

Massey-Harris
Lauri Hulkkonen ajaa Pentti Vatajan
Massey-Harris -merkkistä
leikkuupuimuria, joka oli ensimmäinen
Parkanossa. Se hankittiin vuonna
1956. Mallia oli käyty katsomassa
Porin maatalousnäyttelyssä
edellisenä kesänä. Tämä oli
ns.säkkipuimuri, jossa tarvittiin toinen
mies vaihtamaan tyhjä säkki
täysinäisen tilalle. Kun leikkuupuimurit
vielä olivat harvinaisia, ne kiersivät
puimassa pitkin pitäjää.

Alkuvaiheissaan keväällä
1958. Liike avattiin
saman vuoden jouluksi.
Takana näkyvä kaupan
tiilinen varastorakennus
on 50-luvun alusta.
Huoltamotoiminta
aloitettiin v.1952 Vapolta
ostetussa parakissa.
Seuraavana vuonna
aloitettiin autojen ja
moottoripyörien myynti.
Nykyisellä paikallaan
Esso (st1)on ollut
kolmostien valmistuttua
vuodesta 1971.
Kiviniemen uuden tavaratalon rakennustyömaa.

Sisäkuva Kiviniemen tavaratalon
itsepalvelumyymälästä 60-luvulta.
Myymälä oli tuolloin jotain
uutta ja ihmeellistä. Sai itse
valikoida tavaroita koriin.
Lähiseudullakaan ei ollut
vastaavaa. Myymälä oli
alakerrassa ja sen vieressä
oli baari. Mitä kaikkea
yläkerrassa olikaan:
vaatteita, kodinkoneita,
rautapuoli, pieni
urheiluvälineosasto, jossa
käytiin kokeilemassa, kuka
sai vedettyä Nokian
punaisen kuminarun
suoraksi. Se oli jäykin,
sinisen veti kuka tahansa. Ei
taida olla enää punaisia eikä
sinisiäkään kuminaruja, kun
Nokialla on siirtynyt
tuottavammille aloille.

Ariel 350
Ariel 350 Vatajan
koulun pihassa v.1969.
Taustalla Alavatajan
päärakennus.
Vasemmassa
reunassa on silloiseen
kylämaisemaan
olennaisesti kuulunut
"maitopukki".
Emännillä oli ruista
ranteessa, kun he
heilauttelivat
täysinäisiä tonkkia
korkealle lavalle, ja
maitoauton
apumiehellä
suomalaista sisua, kun
istuskeli kovalla
pakkasella avonaisella
lavalla.


Tilaisuus on ehkä
avajaiset tai
mopoesittely vuoden
1960 tienoilla.
Mopo tuli käyttöön
hyötykulkuneuvona.
Tarjolla oli monia
merkkejä, mutta pian
kotimaiset Solifer ja
Tunturi kohosivat ylitse
muiden.
Eero Koivisto tarjoaa Eino Särkiselle tupakkaa.
Parkanon VPK:n paloauto tallissa 1960-luvulla
Kuivaskylän koulu 14.11.1999
Kauppa-auto. Anssi Rintala, Lapinneva 19.8.1999
Veijo Esson baari. 
Vaivaisukko Karvian kirkolla.