LUMA-viikko Haapajärven yläasteella 6.11.2006 – 10.11.2006 Ohjelma LUMA-viikon ohjelmaa • • • • • • • • • • • • Päivän kysymys Teknokas Ylivieskassa Robolab Kaukolämpölaitos Päässälaskukilpailu Hyötyjäteasema 6. luokkalaisten vierailut Palolaitos Päivänavaukset Meillä kierrätetään Juttuja paikallislehti Maaselkään ”Tee muutos” –kampanja Esitys on toteutettu yhteistyössä 9.

Download Report

Transcript LUMA-viikko Haapajärven yläasteella 6.11.2006 – 10.11.2006 Ohjelma LUMA-viikon ohjelmaa • • • • • • • • • • • • Päivän kysymys Teknokas Ylivieskassa Robolab Kaukolämpölaitos Päässälaskukilpailu Hyötyjäteasema 6. luokkalaisten vierailut Palolaitos Päivänavaukset Meillä kierrätetään Juttuja paikallislehti Maaselkään ”Tee muutos” –kampanja Esitys on toteutettu yhteistyössä 9.

LUMA-viikko Haapajärven yläasteella

6.11.2006 – 10.11.2006

Ohjelma

LUMA-viikon ohjelmaa

Päivän kysymys

Teknokas Ylivieskassa

Robolab

Kaukolämpölaitos

Päässälaskukilpailu

Hyötyjäteasema

6. luokkalaisten vierailut

Palolaitos

Päivänavaukset

Meillä kierrätetään

Juttuja paikallislehti Maaselkään

”Tee muutos” –kampanja

Esitys on toteutettu yhteistyössä 9. luokan oppilaiden kanssa.

Etusivu

Päivän kysymys INFO-TV:ssä joka päivä. Luokat vastasivat kysymyksiin luokittain tuomalla vastauksen kansliassa olevaan laatikkoon.

1.

Maanantain kysymykset

2.

Tiistain kysymykset

3.

4.

Keskiviikon kysymykset

Uusiokäyttö

5.

Torstain kysymykset

6.

Perjantain kysymykset

(kysymyksiin on jälkikäteen lisätty vastaukset)

Tulokset

Ohjelma

Luokilta pyydettiin ehdotus jonkin käytöstä poistetun ”jätteen” uusiokäytöstä. Esityksistä oli mahdollisuus saada 0 – 2 pistettä ”Päivän kysymys” –kilpailuun. Oheisessa kuvassa raadin mielestä paras esitys.

Pari esimerkkiä muista ehdotuksista: •Vanha vyö katkaistaan keskeltä. Päät ommellaan kiinni penaalin päihin kiinni niin, että soljesta voi kiristää. Silloin sitä voi käyttää sekä vyö- että käsilaukkuna.

•Vanhasta astianpesukoneen yläritilästä saa CD kotelotelineen. Rullat alla se menee helposti pöydän, sohvan tai sängyn alle.

Maanantain kysymykset

1. Sijoita ruudukkoon kokonaislukuja siten, että kunkin vaaka- ja pystyrivin summaksi tulee kuvassa näkyvät luvut. (kuva: ruudukko) 2. Mikä kirjain tulee tyhjään kohtaan?

M K I __ E VASTAUS: G 3. Jatka lukujonoa kahdella seuraavalla luvulla.

1, 2, 4, 8, 10, 20, 22, 44, ___, ____ VASTAUS: 46, 92

Tiistain kysymykset

Tiistain kysymyksiä on seitsemän ja jokaiseen kysymykseen saat kaksi vihjettä. Kysymyksen alussa on suluissa ilmoitettu aihealue, johon vastaus liittyy ja sulkeiden jälkeen on siis kaksi vihjettä. Aluksi muutama esimerkki.

Esimerkki 1. (arvoton aine) kissan rakas – kollin muru VASTAUS: katinkulta Esimerkki 2. (öin ja ….. ) Pirkon – Paulan VASTAUS: päivin Esimerkki 3. (onnenesine) ma hurri – ma englesmanni VASTAUS: maskotti (ma + skotti) Sitten varsinaiset kysymykset: 1. (jätettä) luultavasti te – kai te Vastaus: liete 2. (vanha pituusmitta) kobra tora – kalkkaro kina Vastaus: kyynärä 3. (vuorovesi ilmiö) sen takia – siksi Vastaus: vuoksi 4. (paperikoneen raaka-aine) leijonassa – tiikerissä Vastaus: puumassa 5. (oppiaine) Kuopio a – Kouvola a Vastaus: kemia 6. (metalli) p heprea – p kreikka Vastaus: platina 7. (maanosa) muulia – hevosta Vastaus: aasia

Keskiviikon kysymykset

1. Salkussa on kaksi numeroyhdistelmälukkoa, jotka kummatkin avautuvat kolmen numeron yhdistelmällä. Salkku avataan kokeilemalla eri vaihtoehtoja. Kuinka monta yritystä salkun avaamiseen enintään tarvitaan.

VASTAUS: 1 000 000 2. 3 jumalatarta istuu penkillä. He ovat TOTUUS (puhuu aina totta), VALHE (valehtelee aina) ja VIISAUS (valehtelee joskus). He joutuvat keskusteluun: ”Kuka istuu vieressäsi?”, kysytään äärimmäisenä vasemmalla istuvalta.

”TOTUUS”, hän vastaa.

”Kuka sinä olet?”, kysytään keskimmäiseltä.

”VIISAUS”, kuuluu vastaus.

”Kuka istuu sinun vieressäsi?”, kysytään äärimmäisenä oikealla istuvalta.

”VALHE”, hän vastaa.

Päättele jumalattarien istumäjärjestys penkillä.

VASTAUS: vasemmalta VIISAUS, VALHE, TOTUUS 3. Kuinka monta suorakulmiota kuvassa on? (kuva: suorakulmio) VASTAUS: 19 kpl

Torstain kysymykset

1.Paljonko on lukujen -10, -9, -8, ... , 8, 9, 10 tulo?

VASTAUS: 0 2. Kahden luvun summa on sellainen kolminumeroinen luku, joka päättyy numeroihin 27. Toisen yhteenlaskettavan luvun viimeinen numero on nolla. Jos jätämme tämän nollan kyseisestä luvusta pois, saamme toisen luvuista. Mitkä ovat nämä kaksi lukua?

VASTAUS: 570 ja 57 3. Pertti kirjoitti taululle seuraavan laskutoimituksen: 101 saadaan paikkansapitävä siten, että yksi numero poistetaan paikaltaan ja asetetaan toiseen paikkaan. Kuinka tämä tehdään?

102 = 1. Yhtälöstä VASTAUS: 101 – 10 2 = 1 4. Isä ja hänen poikansa joutuivat auto-onnettomuuteen. Isän ollessa tajuttomana, poikaa alettiin leikata, mutta kun kirurgi näki pojan, hän sanoi: ”En voi leikata häntä, koska hän on poikani!” Kuinka se on mahdollista?

VASTAUS: Kirurgi on pojan äiti

Perjantain kysymykset

1. Ranskalainen tiedemies Paul Broca punnitsi 1800 luvulla 292 miehen ja 140 naisen aivot. Hän tuli siihen johtopäätökseen, että naisen aivot painoivat keskimäärin 200g vähemmän kuin miehen. Miten selität tuloksen?

a) Miehet ovat naisia fiksumpia.

b) Pojat ovat omahyväisempiä kuin tytöt.

c) Miehillä on isompi pää kuin naisilla.

VASTAUS: c 2. Kirahvilla on niskassaan seitsemän luuta. Montako ihmisellä on?

a) 3 b) 7 c) 12 VASTAUS: b 3. Montako luuta vauvalla on?

a) 206 niin kuin aikuisellakin b) 86 c) yli 350 VASTAUS: c 4. 238 syntymää edeltävän päivän aikana vauvan paino kasvaa 5 miljoonaakertaiseksi.

a) oikein b) väärin VASTAUS: a 5. Nainen käy nukkumaan huoneessa, jonka mitat ovat 1,8 m kertaa 1,8 m kertaa 1,5 m. Riittääkö ilma naiselle koko yöksi? (Vihje: nukkuessaan ihminen kuluttaa noin puolet vähemmän happea kuin valveilla) a) riittää - ja seuraavaksi päiväksikin b) ei riitä - hän tukehtuu kuoliaaksi c) riittää - nipin napin VASTAUS: c

Tulokset

7. Luokat 1. 7A 2. 7B 3. 7F 19 pistettä 13 pistettä 5 pistettä 9. Luokat 1. 9F 20 pistettä 2. 9E 19 pistettä 3. 9A 14 pistettä 8. Luokat 1. 8D 21 pistettä 2. 8A 8B 20 pistettä 20 pistettä

Ohjelma

Teknokas

-Teknologiakasvatuksen keskus Ylivieskassa ( kotisivut )

• Yleistä

• Kuvia

• Videokuvaa

Ohjelma

7-luokkalaiset vierailivat Teknokkaassa Luma-viikolla. -Teknologiakasvatuskeskuksen perustamisajatus syntyi vuonna 1998 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ”Insinööriyrittävyyden edistäminen” -projektin tuloksena. Hankkeen esitutkimus toteutettiin vuosina 1999 – 2000. Sen pohjalta käynnistettiin vuonna 2001 Oulun yliopiston Oulun Eteläisen instituutin hallinnoimana TeknologiakasvatusNYT! – projekti, jossa aloitettiin teknologiaopetus 14 pilottikoululla ja yhdessä päiväkodissa. Teknokas kehittää teknologian opetuksen sisältöjä, menetelmiä sekä opetusmateriaalieja tukien yleissivistävää teknologian opetusta kouluissa.

Keskus toteuttaa opettajien täydennyskoulutusta sekä tekee tunnetuksi teknologiaa näyttelyiden ja oppimispajojen avulla.

Teknokkaalla on myös paljon yhteistyökumppaneita.

Seiskaluokat vierailivat Teknokkaassa keskiviikkona (A ja B), torstaina (C ja D) sekä perjantaina (E ja F). Vierailun aikana oppilaat tutustuivat näyttelyyn vastaten samalla monisteella oleviin kysymyksiin. Samaan aikaan puolet oppilaista olivat työpajoissa, joissa oli mahdollisuus valmistaa summeri tai hämäräkytkin.

Paikalta on myös videokuvaa osoitteessa http://edu.haapajarvi.fi/ya/tapahtumat/luma06/Luma-videot /

Ohjelma

Yleistä Robolabista

Robolab Haapajär ven yläasteella

ROBOLAB

Kuvia

Ohjelma

Yleistä Robolabista

Robolab on ohjelmisto joka opastaa ihmisiä teknologia ihmeelliseen maailmaan. Robolabissa rakennetaan erilaisia robotteja asiaan kuuluvista teknisistä lego-palikoista. Robottiin asennetaan myös erilaisia antureita jotka tunnistavat eri asiat ja toimivat sen mukaisesti. Jotta robotti tietäisi mitä tulee tehdä, on tietokoneella Robolab-ohjelmalla valmistettava eräänlainen kaavio robotin toimista joita sen tulee tehdä. Tämän jälkeen se ajetaan robottiin ja robotti on valmis koeajoihin.

Robolab Haapajärven Yläasteella

Haapajärven yläasteella päästiin LuMa-viikon aikana vuorotellen luokittain kokeilemaan ja tutustumaan Robolab-ohjelmistoon. Oppilaat rakensivat oikeaoppisesti robotteja ja toiset laativat toimintakaavioita robotteja varten. Tapahtuma toi varmasti pientä viihdykettä tylsään kouluarkeen.

Videokuvaa osoitteessa edu.haapajarvi.fi/ya/tapahtumat/luma06/asf_video/

Kuvia

Ohjelma

Kuvia

Kaukolämpölaitos

Ysiluokkalaiset vierailivat kaukolämpölaitoksella. Vierailua pohjustettiin fysiikan tunneilla.

Yleistä

Toiminta

Kuvia

Ohjelma

Tietoja lämpölaitoksesta: •Laitos otettu käyttöön 1993.

•Polttoaine:sahalta tuleva kuorijäte (40%) ja puru (40%) sekä hake (15%), lisäksi raskas pö ja palaturve.

•Kokonaishyötysuhde 92% •Tuotettu energiamäärä (2004) 63MWh •Suurimmat kuluttajat: Ha-Sa Oy, Tiivi Oy, Kaupungin kiinteistöt. Ammatti-instituutti.

Kaavio lämpölaitoksesta: 1. Polttoaineparret 2. Murskaus ja seulonta 3. Syöttökierukka 4. Leijupeti-arina: hiekkaa, alta puhalletaan ilmaa 5. Kattilavesi: 180°C, 10bar 6. Sähkösuodin erottaa hiukkaset (tuhka) 7. Lämmönvaihdin 8. Jakeluverkko

Ohjelma

Päässälaskukilpailu

Alkukilpailu

Loppukilpailutehtävät, 7.lk

Loppukilpailutehtävät, 8.lk

Loppukilpailutehtävät, 9.lk

Loppukilpailut

Päässälaskukilpailuun kuului alkukilpailu keskusradiosta, loppukilpailu ja finaali auditoriossa. Kilpailu suoritettiin luokka-asteittain. Kustakin luokasta kaksi oppilasta pääsi alkukilpailun tulosten perusteella loppukilpailuun. Loppukilpailussa kolme parhaiten suoriutunutta joukkuetta pääsi finaaliin.

Ohjelma

Alkukilpailu

Alkukilpailu tuli keskusradion kautta ja oppilaat vastasivat kysymyksiin luokissa opettajan valvovan silmän alla. Kaksi parasta kustakin luokasta pääsi loppukilpailuun.

ALKUKILPAILUN TEHTÄVÄT

1) 1 + 2 + 3 + 4 + 5 + 6 + 7 + 8 + 9 + 10 2) 100 – 99 + 50 – 49 3) 1 x 2 x 3 x 4 x 5 4) 11 x 16 5) 28 : 0,2 6) Kun pikkuleipätaikina kaulitaan 8 mm:n paksuiseksi, saadaan 30 pikkuleipää.

Kuinka monta pikkuleipää saadaan samasta taikinasta, jos se kaulitaan 6 mm:n paksuiseksi ?

7) Kengät myydään 15 %:n alennuksella. Mikä on alun perin 80 € maksavien kenkien alennettu hinta ?

8) Pekka juoksee Cooperin testissä 2400 m 12 minuutissa. Kuinka monta km/h:ssa on Pekan keskinopeus ? 9) Oulusta Jyväskylään nelostietä pitkin on matkaa 340 km. Haapajärveltä Ouluun on 160 km ja Haapajärveltä Jyväskylään on 190 km. Kuinka paljon tulee lisää matkaa ajettaessa Oulusta Jyväskylään Haapajärven kautta kuin, että ajettaisiin suoraan nelostietä ? 10) Roska päivässä – kampanja on levinnyt laajalle. Oletetaan, että koulussa on 400 oppilasta ja neljä siivoojaa. Kuinka monta roskaa keskimäärin päivässä kukin neljästä siivoojasta joutuisi poimimaan vähemmän, jos jokainen koulun 400:sta oppilaasta osallistuisi roska päivässä kampanjaan ja toteuttaisi sen puoliksi koulussa ja puoliksi kotona eli poimisi keskimäärin joka toinen koulupäivä yhden roskan koulussa ja joka toinen päivä yhden roskan kotona . Lukuvuodessa on 190 koulupäivää.

Päässälaskukilpailu 10.11.2006, 7.lk

1. 234 + 345 2. 987 – 765 3. 10 – 9 + 8 – 7 + 6 – 5 + 4 – 3 + 2 – 1 4.

12 · 15 5. 216 : 0,2 6.

0,3 kg irtokarkkeja maksaa 2,4 euroa. Mikä on kilohinta? 7.

Markku ostaa kioskista 4 jäätelöä, joista kukin maksaa 1,20€. Kuinka paljon hän saa takaisin 20€ setelistä?

8. Kolmikerroksisen hotellin jokaisessa kerroksessa on 6 kahden hengen ja 3 yhden hengen huonetta. Kuinka monta henkeä hotelliin voidaan majoittaa?

9.

Haapajärveltä Inariin on 700km. Mikä on keskinopeus, kun Marko lähti Haapajärveltä 07.30, piti Rovaniemellä tunnin tauon ja oli Inarissa 18.30?

10.

Mehun valmistuksessa sekoitetaan tiivistettä ja vettä suhteessa 1:5. Kuinka 11.

monta 2 dl:n lasillista mehua saadaan 1l:n mehutiivistepurkista?

Kuution muotoisen astian ympärysmitta on 80cm. Kuinka monta litraa astiaan mahtuu?

12. Paljonko on lukujen 7 ja 3 erotus kerrottuna samojen lukujen summalla?

+ Mikä on lukujonon seuraava luku: 0, 3, 8, 15, 24, ?

Päässälaskukisa 2006 8.lk

1. 10+12+14+16+18 (70) 2. 355 – 156 (199) 3. 55 / 0,2 (275) 4. 13 * 16 (208) 5. Lauri ostaa 5 suklaarasiaa. Yksi suklaarasia maksaa 3,20e. Paljonko Lauri saa takaisin 30 eurosta? (14e) 6. Luokasta 4 soittaa viulua ja 6 soittaa pianoa. Kuinka monta prosenttia soittaa jotain instrumenttia kun luokassa on 30 oppilasta? (33,333…%) 7. Laivan hytteihin mahtuu 40 matkustajaa. Käytössä on 15 hyttiä. Kuinka monta 2 hengen ja kuinka monta 4 hengen hyttiä laivassa on? ( 5 4hh ja 10 2hh) 8. Nelikulmiossa on yksi suorakulma. Yksi kulmista on 70 astetta ja toinen 23 astetta. Mikä on neljännen kulman asteluku? (177 astetta) 9. Mikä on lukujen 7 ja 5 erotuksen ja summan tulo? (24) 10. Mikalla on 4 samanlaista rahaa ja 3 samanlaista rahaa. Rahaa on yhteensä 3,8 euroa. Minkä arvoisia rahoja Mikalla on? (1e ja 20 snt) 11. Toppatakki myydään 15 % alennuksella. Paljonko on alennettu hinta kun alkuperäinen hinta oli 210e? (178,5e) 12. 2 5 - 2 3 (4) 13. Lento Helsingistä Bangkokiin lähtee klo 23.50 ja on perillä seuraavana päivä paikallista aikaa klo 14.40. Kuinka kauan lento kesti kun aika Bangkokissa on 5h edellä Suomen aikaa? (9h 50 min) 14. Nopein saa pisteen: Montako sekuntia on kaksi ja puoli tuntia (9000s)

PÄÄSSÄLASKUKILPAILU 2006, 9.lk

1.

2.

123 + 456 654 – 321 (579) (333) 3.

4.

5.

6.

7.

8.

25 : 23 (4) 101 x 94 6 + 15 – 15 – 5 (9494) (1) 3 x 11 + 2 x 11 + 5 x 11 (110) Mitä saadaan , kun oikokulma puolitetaan? ( kaksi suorakulmaa) Laivan hytteihin mahtuu 40 matkustajaa. Käytössä on 15 hyttiä. Kuinka monta 2 hengen ja kuinka monta 4 hengen hyttiä laivassa on ? ( 5 x 4hh ja 10 x 2hh) 0,3 kg irtokarkkeja maksaa 2,4 euroa. Mikä on karkkien kilohinta? (8 €) 9.

10. Paljonko on lukujen 7 ja 3 erotus kerrottuna samojen lukujen summalla? (40) 11.

Liisan kolme koearvosanaa ovat 7½, 8½ ja 7. Mikä arvosana Liisan on saatava neljännestä kokeesta, mikäli hän haluaa saada koearvosanojen keskiarvoksi tasan 8? (9) 12. Kuinka monta sekuntia on kaksi ja puoli tuntia?

13.

(9000) Lento Helsingistä Bangkokiin lähtee 23.50 ja on perillä paikallista aikaa klo 14.40. Kuinka kauan lento kestää, kun aika Bangkokissa on 5 tuntia edellä Suomen aikaa? ( 9 14.

15.

h 50 min) Tiina maksoi 60 neliön asunnosta vuokraa 240 euroa kuukaudessa. Vuokraa korotettiin 32 senttiä neliöltä. Kuinka monta prosenttia korotus oli? (8%) Mehun valmistuksessa sekoitetaan tiivistettä ja vettä suhteessa 1:5. Kuinka monta 2 dl:n 16.

17.

lasillista mehua saadaan 1,5 litran mehutiivistepurkista? (45) 2 x 4 x 6 x 8 x 10 (3840) Mikä on lukujonon seuraava luku? 1,2,9,28,… (65) x3 +1

Loppukilpailut

Luokkien edustajat kilpailivat toisia luokkia vastaan. Seiskat vs. seiskat jne.

Tunnelma oli veret seisauttava. Mieleen jäi erityisesti hurja ysien finaali, jossa ennakkosuosikki 9A syrjäytettiin valtaistuimelta 9D:n toimesta.

Kilpailun tulokset

7lk 1) 7A 10p 2) 7B 9p 3) 7E 6p 8lk 1) 8D 12p 2) 8F 11p 3) 8A 11p 9lk 4) 9D 10p 5) 9C 9p 6) 9A 8p

Ohjelma

Ohjelma

8. Luokkalaiset vierailivat palolaitoksella.

Harjoittelivat jauhesammuttimen käyttöä… ..ja sammutuspeitteen käyttöä.

Oppilaat vastaavat:

Kierii maassa

Jos lähellä on järvi, hyppää sinne

Käyttää sammutuspeitettä (kuten tässä teemme)

Tulos 

Ohjelma

Ohjelma

Hyötyjäteasema

8.-luokkalaiset vierailivat hyötyjäteasemalla ja oppivat jätteiden lajittelua.

Ilma ei suosinut tätä LUMA-viikon ensimmäisen päivän vierailua… 

Ohjelma

6.-luokkalaisten vierailut

Martinmäen ala-asteen 6. luokan oppilaat vierailivat biologian ja kemian tunneilla.

Kemia

Biologia

Ohjelma

Kemian tunneilla perehdyttiin indikaattoreihin. Monet eri värit ihastuttivat ja sykähdyttivät…

Biologian tunneilla perehdyttiin 8. ja 9. luokan oppilaiden avustuksella mikroskoopin käyttöön. Oppilaat tutkivat esimerkiksi kimalaista.

Ohjelma

Päivänavaukset

Päivänavaukset olivat LUMA-aiheisia lukuunottamatta torstain päivänavausta, jonka piti perinteisesti seurakunnan edustaja. Seurakunnalle ei ollut tieto mennyt perille LUMA viikosta…

Maanantain päivänavaus

Tiistain päivänavaus

Keskiviikon päivänavaus

Perjantain päivänavaus (oppilaat pitivät)

Ohjelma

Maanantai

Hyvää huomenta, Tällä viikolla vietämme koulullamme LUMA viikkoa. Yhtenä aihekokonaisuutena siihen liittyy teknologia. Onko se jotain uutta, ihmeellistä ja vähintäänkin diplomi-insinöörin koulutuksen vaativaa, jotta etes tuon sanan teknologia ymmärtää.

Vai onko se jotain vanhaa tuttua juttua, jolle on keksitty hieno tämän ajan nimi, teknologia. Oliko mummusi ja pappasi lapsuuden kodissa teknologian tuomia uutuuksia tai elämää helpottavia innovaatioita. Todennäköisesti isovanhempasi tai ainakin heidän vanhempansa asuivat maalla, olivat maanviljelijöitä. Ei ollut kännykkää, ei mp3-soittimia.

Mutta oli jotain muuta hienoa teknologiaa, jolla sen päivän elämää helpotettiin. Oli hevosella vedettävät kyntöaurat. Ei tarvinnut enää kuokalla peltoa kääntää. Ja kun aikaa vieri, ökyisäntä osti traktorin. Siinä naapuritilalliset olivat kateellisia, ehkä puhuivat keskenään. Kyllä se tuo raha laiskistaa, ei ison talon isäntä enää hevosella ennätä hommiaan tekemään, leuhka ja suuruudenhulluhan se on aina ollut.

Aika vierii, elämä muuttuu, olemmeko me pullamössö kansaa, jolla on jo kaikkea. Tuntuu, että kaikki on jo keksitty, mitä täältä enää puuttuu. Mutta maailma tuskin jämähtää paikoilleen vuonna 2006. Ehkä pitää ajatella niin päin, että suurin osa asioista on vielä keksimättä.

Uudessa opetussuunnitelmassa on aihekokonaisuus, ihminen ja teknologia. Ja nimenomaan tuossa järjestyksessä, ihminen ensin. Teknologia on prosessi, jolla vastataan tämänpäivän moninaisiin tarpeisiimme saada suojaa ja asua, liikkua, saada ruokaa, kommunikoida, suojella luontoa jne. Ilman ihmistä ei olisi teknologiaa. Mutta miten maailma, miten teknologia menee eteenpäin. Oletko itse vaikuttanut siihen, vai oletko tumpelo, peukalo keskellä kämmentä elävä valmiiseen pöytään istuva sohvaperuna. Vai oletko luova, niksi-pirkkaa lukeva, perinteisestä tavasta poikkeavalla tavalla ajatteleva, jopa vanhojen mallien kyseenalaistaja. Et ole laiska, mutta ehkä suunnittelet vaihtoehtoisia malleja tehdä jokin asia helpommin. Niin se on mennyt ennenvanhaankin tekniikka eteenpäin.

Jatkuu…

…JATKOA Kuokkaa hikipäässä heilutteva maamies on miettinyt, miten minä voisin kääntää tämän peltotilikun vähemmällä hiellä ja vieläpä noppeemmin.

Teknologia ei tarvi välttämättä insinöörin koulutusta. Arkipäivän elämässä meillä jokaisella on omia tarpeitamme, omia unelmia. Itse rakensin autotallin pari kesää sitten välillä kovassakin helteessä. Oli hiki, niin kuin sillä vanhalla maamiehellä, mutta ajatus oli jo talven pakkasissa. Miten minä aion lämmittää autoa. Kellokytkin on jo keksitty ja viisas keksintö, mutta enhän minä jokapäivä autolla samaan aikaan liikkeelle lähde. Joten ei ole minun juttu. Ja sen verran olen laiska, että lämmityspiuhaa ei viiti joka aamu käydä asentamassa. Mutta miten minä tällä koulutuksella selviän ongelmasta. Voisihan sen johdon laittaa jo illalla valmiiksi, mutta näillä tuloilla en raaski koko yötä autoa lämmittää, ja onhan se jo energiavarojenkin tuhlaamista. Laitan kytkimen johdon väliin, siinähän se! Mutta sekin on kylymää touhua joka aamu käydä autotallissa se kytkin napsauttaan. Joten ostin sähkökaapelia 50m lisää, käytin sitä mutkan kotini eteisessä ja asensin sinne kytkimen.

Tänä aamuna herättyäni viittä vaille seitsemän, menin eteiseen ja napsautin kytkimestä, jossa lukee Opel Astra ja olin tyytyväinen. Kyllä elämä on helppoa, kun ajattelee ajoissa ja tekee vasta sitten. Kunpa vain tuota luovuutta olisi annettu kauhalla eikä pikkulusikalla.

Parina viime viikkona olemme teknisissä töissä kokeilleet uusia juttuja, leikkineet legoilla ja lego roboteilla. Olen taas huomannut, että tämän päivän nuorista löytyy ennakkoluulottomuutta, ja ennen kaikkea tekniikkaa pelkäämättömiä luovia nuoria. Ei se kehitys jämähdä tähän vuoteen 2006!

Hyvää LUMA viikkoa ja luovuutta tällekin päivää.

Hyvää huomenta ja toista LUMA-päivää!

Tiistai

Tällä viikolla tapahtuu monenlaista asiaa, kuten esimerkiksi se, että 7 luokkalaiset huolehtivat koko viikon kotinsa jätehuollosta. Tehtävänä on samalla miettiä, miten jätteen määrää voisi vähentää. Eilen kuuultiin päivänavauksessa teknologian merkityksestä jokapäiväisessä elämässämme ja samoilla linjoilla jatkan minäkin. Kerron muovistasta, tästä ystävästämme ja samallam ongelmasta. Sanotaan, että elämme muovin aikaa ja että tulevaisuuden arkeologit löytävät meidän jäljiltämme vain muovia. Muovi on yleisnimi aineille, jotka valmistetaan liittämällä pieniä kemiallisia yhdisteitä pitkäksi ketjuksi. Tätä kutsutaan polymeroinniksi. Muovin kierrätys tulee muuttumaan lähiaikoina esim. siten että kauppaan vietäviä muovupulloja ei enää täytetäkään esim. Pepsillä vaan ne murskataan ja rouheesta tehdään uusia pulloja. Tämä voi kuullostaa kierrätyksen taantumiselta, mutta uudistuksen etu on, että jatkossa kaikenlaiset pullot ja myös vaikkapa kaupan omat muovipakkaukset voidaan käyttä uusien esineiden tekemiseen. Panttijärjestelmä laajenee koskemaan kaikkia PET-pulloja. Kaikkea muovia ei kuitenkaan voi kierrättää mm. sen likaisuuden takia. Kaatopaikoille toimitettavasta jätteestä 7 paino% ja 33 tilavuus% on muovia. Kaatopaikkajätteestä voitaisiin polttaa 6%. Näitä ei kuitenkaan saa polttaa kotoná saunan uunissa liian alhaisen lämpötilan takia. Uusiomuovista voidaan valmistaa monenlaisia esineitä. Helsinki International Horse Showssa esiteltiin muovilaudasta tehtyjä karsinoita, joita hevoset eivät jyrsi. Niiden puhtaanapitokin on helpompaa. Myös painekyllästetys puun tilalla voidaan käyttää muovia esim. maatiloilla, laitureina ja ympäristörakentamisessa vaikkapa meluaitoina. Uusia muovituotteita ovat lasten hiekkalaatikot ja sahapukit, jotka ovat hittituote miesten 50 vuotislahjoina. Niihin kiinnitetään hopeinen muistolaatta. Katsokaa näitä

uusiokeksintöjä

ja miettikää luokittain oma ideanne uusiotuotteeksi viimeistään huomisen aikana. Ideat pisteytetään ja ne osallistuvat päivän kysymys -kilpailuun.- PowerPoint-esitys

uusiokeksinnöistä

esitettiin päivänavaustekstin jälkeen info-TV:n välityksellä kaikkiin luokkiin.

Keskiviikko

Hyvää huomanta, Kun heräsin aamulla varttia yli kuusi, laahustin ensimmäisenä vessaan ja aloin aamutoimet. Kävin suihkussa, pesin hampaat ja ajoin parran. Tämän jälkeen huomattavasti virkeämpänä laskin kahviveden ja laitoin kahvin tippumaan. Oli aika laittaa jaloissa pyörivälle iloiselle luppakorvalle myös raikasta vettä juotavaksi. Sen jälkeen astianpesukonepyörimään ja koiran kanssa lenkille. Olin huomaamattani käyttänyt puolessa tunnissa enemmän vettä kuin esimerkiksi sierra leonelainen käyttää viidessä viikkossa tai bagladeshilainen 8 viikossa. Ja kuitenkaan en osaa arvostaa asiaa enempää. Johtuuko tämä siitä, että pidämme asioita itsestään selvinä? Toisaalta viime viikon uutiset sähkökatkoista ja niiden aiheuttamat reaktiot saavat aionakin minut ajattelemaan olemmeko liian sitoutuneet nykytekniikkaan? No, palataanpa taas veteen. Puhdas juomavetemme on terveytemme ja hyvinvointimme perusta. Vesi jakaantuu maapallolle epätasaisesti. Suomessa makeaa vettä on riittävästi, mutta yleensä pohjavesivaronnot sijaitsevat kaukana käyttäjistä. Koska veden siirtäminen ei suinkaan ole ilmaista, vettä tulisi Suomessakin käyttää säästeliäästi. Siinä missä suomalainen kuluttaa vettä 150 ltraa vuorokaudessa, monien kehitysmaiden asukas kuluttaa vain 5 litraa. Kehitysmaissa likainen vesi on syynä noin 80 % kaikista sairauksista. Esimerkiksi kehitystyövaroin rakennetut kaivot ovat täten pelastaneet monia ja meidän kaikkien olisi syytä tukea tätä työtä mahdollisuuksien mukaan. Hyvää työpäivää kaikille ja arvostakaa vettä!!

Perjantai

Hyvää luma-viikon viimeistä päivää!

Tämän vuoden LUMA-viikon pääteemoina ovat olleet tiede ja yhteiskunta sekä ihminen, teknologia ja yhteiskunta. Toivottavasti myös meidän mieliimme on jäänyt jotakin näistä kyseisistä aiheista.

Me kyselimme vähän imilta vanhemmiltamme, että mitä mieltä he ovat teknologian kehityksestä, koska heidän nuoruudessaan ei ole ollut ”mesejä”, kännyköitä tai nettiä.

Niin, ennen oli lankapuhelin vain ja jos ei oltu kotona, niin sitten ei saatu kiinni. Nykyään ihmiset on lähes 24 h vuorokaudessa puhelimen lähettyvillä, olivatpa he sitten mökillä, kotona tai matkoilla.

Kyllä vanhempiemme mielestä tietokone on helpottanut mm työelämää huomattavasti. Pystyy olemaan esim sähköpostitse yhteydessä yhteistyökumppaneihin ja pystyy tallettamaan tietoa paljon tietokoneelle ja tarvittaessa vielä siirtää muistitikunkin avulla sitä tietokoneelta toiselle.

Ja ajatelkaapa kaverit sitä, että teiltä otettaisiin kännykkä ja netti pois käytöstä. Oltaisiin varmaan aika ihmeissään; miten nyt ollaan kaveriin yhteydessä, kun mesen kautta voi olla yhteydessä ilmaiseksi joka puolelle Suomea. Tai mitä sitten, kun ei saakaan tekstaria kaverilta. Niin, olisi varmaan outoa.

Toivottavasti opimme siis tältäkin luma-viikolta asioita ja toivotaan myös, että saamme edelleen olla mukana kehityksessä ja myös kehittää teknologiaa.

Onnea vielä viimeisen luma-päivän koitoksiin!

Ohjelma

Meillä kierrätetään

7.-luokan oppilaat osallistuivat valtakunnalliseen ”Meillä kierrätetään” –viikkoon LUMA-viikon aikana. Oppilaiden tehtävälista: • käy läpi projekti kotiväkesi kanssa • hoida kotisi kierrätys viikon ajan • tarkkaile jätemääriä • toimita kertyneet jätteet oikeisiin paikkoihin • merkitse tyhjennyskerrat taulukkoon • mieti, miten jätteen syntyä voisi ehkäistä • huoltajasi arvio suoriutumisestasi kierrätysviikosta

Seurantataulukko

Ohjelma

Ohjelma

Lehtijuttuja Maaselkään

9.luokan oppilaat toimivat reporttereina eri tapahtumissa ja kirjoittivat kokemuksistaan juttuja paikallislehti Maaselkään.

Esipuhe

Meillä kierrätetään

Robolab

6. –luokkalaisten vierailu

Palolaitos

Teknokas

Päässälaskukilpailu

1. Kuva lehdestä

2. Kuva lehdestä

Ohjelma

Ohjelma

LUMA-aineita ja teknologiaa oppimassa

Viikolla 45 on Haapajärven yläkoulussa vietetty valtakunnallista LUMA-viikkoa. Kyse on luonnontieteellisten ja matemaattisten aineiden teemaviikosta, jota vietetään Haapajärvellä nyt järjestyksessä toista kertaa – ja varmasti tullaan viettämään vastakin. Seuraavien lehtijuttujen reporttereina ovat toimineet 9. luokan valinnaisen luovan kirjoittamisen ryhmän oppilaat opettaja Merja Laitilan johdolla.

PÄÄSSÄLASKUKILPAILUN TUNNELMIA

LUMA viikon kruunasi matematiikan päässälaskukilpailu perjantaina. Jokaiselta luokalta osallistui kahden hengen joukkue, ja me toimittajat olimme seuraamassa 9.-luokkalaisten finaalia. Ennen kisaa haastattelimme

Annika Åvistia

, joka oli toisena jäsenenä 9G:n joukkueessa. Annika tunnusti jännittävänsä kisaa, mutta hän ei ollut silti päntännyt matematiikan asioita. Kysyimme, vieläkö hän tarvitsee sormia ja varpaita laskemiseen. Vastaukseksi saimme naurun ja loukkaantuneen ”ein”.

Kisapaikalla yläasteen auditoriossa kysäisimme 9D:n kilpailijalta heillä olevan jopa pieni voitonmahdollisuus. yleisöltä vaadittiin täydellistä hiljaisuutta vastauksien aikana.

Emma Törmälältä

, onko hänellä onnenamulettia mukanaan. Emma kertoi ristin tuovan hänelle tietynlaista varmuutta. Hän uskoi Auditoriossa oli hilpeä tunnelma ennen kisaa, ja viime hetken neuvoja sateli, kun kilpailijat asettuivat pöytiensä ääreen. Kaikki toivoivat tietenkin oman luokkansa voittavan. Säännöt kerrottiin ja Kilpailun aikana oli havaittavissa pientä vilkuilua kisailijoiden kesken, ja tiukan rutistuksen jälkeen jatkoon pääsivät luokat 9A, D ja C. Kilpailu oli loppua kohden hyvin tiukka, mutta 9D otti hienon loppukirin ja selvisi voittajaksi. Voittajajoukkueeseen kuuluivat Emma Törmälä ja voittoon?

(liitteenä päässälaskukisan kysymykset) Jemina Rauhala, Niina Erkkilä ja Eveliina Ahola 9B

Petrus Puputti

. Emma kertoi jo ennen kisaa syöneensä aamupalaksi mysliä ja vaniljajogurttia. Olisiko siinä ollut avain Kisasta puhuttiin päivän mittaan paljon, ja useat jälkiviisaat rehvastelivat, että he olisivat osanneet laskut paljon paremmin kuin kilpailijat. Palkinnot jaettiin tiistaina 14.11., ja kaikki kilpailijat saivat suklaapatukan ja voittajaluokat Budabest-rasian. Tunnelmaa ei voitane korusanoilla kuvailla!

Meillä kierrätetään!

Kierrätysteeman tutustumiskohteeksi oli järjestetty 8. luokille retki Haapajärven hyötyjäteasemalle. Seitsemäsluokkalaisille kyseinen retki on vuorossa ensi vuonna. Tänä vuonna 7.-luokkalaisten LUMA-viikon ohjelmaan kuului Meillä kierrätetään! –viikko, joka on valtakunnallinen seitsemäsluokkalaisten tapahtuma. Tempauksesta vastasivat biologianopettajat

Pirkko Tikanmäki

ja

Liisa Leppänen

. Tehtävä kuului lyhyesti ja ytimekkäästi: Hoida kotisi kierrätystä viikon ajan. Oppilaille annettiin lomake, johon he merkitsivät ahkeruutensa, ja myös vanhemmat osallistuivat arviointiin.

Viikko sopi hyvin opetussuunnitelmaan, sillä siihen sisältyy aihekokonaisuutena vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Tarkoituksena on, että oppilas oppii säästämään luontoa ja muokkaamaan käytöstään sen mukaiseksi. Kierrätysviikon tarkoituksena on vaikuttaa asenteisiin ja sitä kautta kasvattaa yksilön vastuuta toiminnastaan. Me suomalaiset tuotamme jätteitä kotioloissa noin 300 kg vuodessa – henkeä kohti. Jätteiden syntymistä voi vähentää ehkäisemällä jätteiden syntyä ja kierrättämällä jo syntynyttä jätettä. Tällaiseen yhteisvastuuseen saimme oppia Meillä kierrätetään! –viikolla.

Elina Pyöriä ja Jenna Korkiakoski 9E

Robottien avulla oppimaan!

Viikolla 45 järjestetyn LUMA- eli luonnontieteellisten ja matemaattisten aineiden viikon kiinnostavaa antia olivat Mindstorm-sarjan robottikokeilut. Mindstorm robotit , eli tuttavallisemmin ”legorobotit”, ovat robotteja, jotka koostuvat tietokoneella ohjelmoitavasta keskusyksiköstä ja legopalikoista rakennettavasta rungosta. Robotti ohjelmoidaan tietokoneella olevalla ohjelmalla. Ohjelmointi on helppoa, koska siinä ei tarvitse osata erillisiä ohjelmointikäskyjä, vaan ohjelmointi suoritetaan visuaalisen kartan avulla. Valmis ohjelma siirretään keskusyksikköön infrapunatekniikan avulla. Rungon oppilaat rakentavat itse tekniikkalegopalikoista. Runkoon kiinnitetään erillisiä moottoreita ja mm. kosketuksentunnistimia, joita keskusyksikkö ohjaa.

Robotit ovat peräisin Ylivieskan Teknokas-keskuksesta, joka on Oulun yliopiston alainen teknologian kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus. Teknokas järjestää kursseja, jossa koulutetaan opettajia alaluokista alkaen. Lisäksi keskus lainaa laitteita kouluille. Koulussamme lainassa olleet välineet maksavat yli 3000 euroa.

Robottiteknologiaa on opiskeltu kahden opettajan johdolla. Aloitimme haastattelun teknisen työn opettajasta

Marko Korkiakoskesta

, joka on opettanut robottiteknologiaa teknisen työn valinneille oppilaille sekä kaikille 7. luokille. Kysyimme, mistä tämä ajatus robottiteknologiasta tuli tänne koululle. Koululle tulee paljon esimateriaalia, ja rehtori esitti ajatusta, johon lähdettiin. Kysyin Veikko Tikanmäkeä mukaan, ja hän suostui. Kävimme kahden päivän kurssin Teknokkaassa, Marko Korkiakoski sanoo.

Mikä on robottiteknologian johtava ajatus?

Ajatuksena on, että jokainen pystyy luomaan automaatiota ilman erityisiä taitoja, sanoo Korkiakoski. Tullaanko robottiteknologiaa opettamaan toiste Haapajärven yläkoulussa?

Tullaan, mikäli robotteja hankitaan tai saadaan ilmaisnäytteitä koululle, hän toteaa.

Kysyimme vielä Korkiakosken mielipidettä roboteista: Luulen, että robottiteknologia toi vaihtelua ja haastetta opetukseen. Se oli myös tosi mukavaa. En tosin itse kerennyt paljon käyttää robotteja.

Seuraavaksi haastattelimme robottiteknologia on.

Veikko Tikanmäkeä

, joka on toinen ”robottivastaava” koulussamme. Hän on opettanut robottiteknologiaa kaikille yhdeksänsille luokille ja muutamille 7.- ja 8.-luokkalaisten ryhmille. Kysyimme häneltäkin, mitä •Tämä on itsestään toimivien laitteiden älyn kehittämistä. Teknologiaan kuuluu mekanismien kehittelemistä ja laitteen ohjelmien kehittämistä. Myös automaatiota, keinonäköä ja tekoälyä kuuluu juttuun, Tikanmäki sanoo.

Kysyimme, miten itse aiheesta opit.

•Kahden päivän kurssi Teknokkaassa Markon kanssa antoi alkutuntumaa. Opiskelin muutaman illan itseopiskeluna robottien käyttämistä.

Miksi robottiteknologiaa opetetaan oppilaille?

•Opetus on tarpeen, jotta oppilaat pääsisivät itse kokeilemaan, miten automaattiset laitteet rakennetaan.

Mitä itse pidät roboteista?

•Ne ovat tosi kiinnostavia.

Ovatko oppilaat pitäneet roboteista?

•Ainakin minulla on sellainen mielikuva.

Kysyimme Veikoltakin, tullaanko robottiteknologiaa opettamaan toistekin koulumme oppilaille.

•Toivottavasti ja todennäköisesti, Veikko Tikanmäki naurahtaa haastattelumme päätteeksi.

toimittajat: Aleksi Välikangas ja Hannes Niinikoski (9 C, B)

Indikaattoreita ja pieniä vihreitä palloja

LUMA viikon torstaina saimme vieraiksemme Martinmäen ala-asteen kuudesluokkalaisia tutustumaan kouluun ja viikon ihmeisiin. Me yhdeksäsluokkalaiset reportterit saimme tehtäväksemme vakoilla näiden pahaa-aavistamattomien vieraidemme viipotusta suuressa oppilaitoksessamme.

Ensiksi 6A:laiset sukelsivat kemian saloihin. Oppitunnin jo alettua me ”täsmälliset” reportterit saavuimme paikalle kemian luokkaan. Meidät ohjattiin laboratorion perälle näpsimään kuvia ja tällä tavoin häiritsemään oppilaiden keskittymistä. Valkoisiin kemistin takkeihin pukeutuneina vieraamme hääräilevät ympäri laboratoriota kilistellen mennessään keitinlaseja ja koeputkia. Innokkaina nuoret kemistinalut läträävät liuosten ja muiden litkujen kanssa: Tilkka tätä ja teelusikallinen tuota, ja katso! Siitähän tulikin punaista! Näin kuudesluokkalaiset paljastivat kaikki taikurit huijareiksi tekemällä yksinkertaisen kemiallisen kokeen sekoittamalla soodaliuokseen indikaattoria.

opiskeluun.

Tunnin loputtua kemistit jättävät valkotakkinsa naulaan ja suunnistavat biologian luokkiin. Taas me reportterit juoksemme heidän perässään hiki hatussa! Biologian tunnilla oppilaat saavat kokeilla mikroskoopin käyttöä yhdeksäs- ja kahdeksasluokkalaisten avustuksella. He katsovat mm. kimalaista mikroskoopin linssin läpi. Tämä kyseinen kimalainen saikin osakseen hyvin etovia kommentteja. Esimerkiksi yksi tyttö kiljahti sen nähdessään, mihin poikaoppilas kommentoi: Mitä! Sehän oli ihan kiva.

Oppilaat täyttivät vielä yhden monisteen, johon he saivat piirtää näkemiään ötököitä. Tunnin loputtua vieraamme lähtivät takaisin Martinmäelle, mutta tilalle tuli vielä toinen ryhmä kuudesluokkalaisia tutustumaan kemian ja biologian Kuudesluokkalaisten vierailun jälkeen saimme vielä haastatella kahta opettajaa,

Liisa Leppästä ja Anja Åvistia

. Liisa Leppäsestä oli mukavaa opettaa biologiaa kuudesluokkalaisille, ja hänen mielestään oli oppilaillekin hyödyllistä tutustua tulevaan uuteen kouluun, uusiin oppiaineisiin ja erikoisvälineistöön. Anja Åvistin kuuden vuoden kokemus ala-asteelaisten opettamisesta paistoi selvästi läpi hänen opetustekniikastaan. Hän loi kemian tunnille jännittävän tunnelman ja teki tästä - meidän yhdeksäsluokkalaisten mielestä tylsästä – oppiaineesta hyvin mielenkiintoisen. Åvistin mielestä eri koulujen välistä yhteistyöhalukkuutta on, mutta rohkeutta sen toteuttamiseksi puuttuu. Hän vihjaa, että mahdollisesti tulevina vuosina kyläkoulutkin pääsisivät osallistumaan yläasteen LUMA-viikkoon. Sekä Liisa Leppänen että Anja Åvist kehuivat kuudesluokkalaisten työskentelytapaa kaiken kaikkiaan hyväksi.

(liitteenä kuvia) Sanna Pirttiaho, Marjut Nyrhinen ja Mari Kinnarinen 9D

Ei savua ilman tulta

Keskiviikkona kävelemme 8.-luokkalaisten vanavedessä kohti Haapajärven palolaitosta. Keli on loskainen ja liukas, mutta raitis ilma tekee hyvää. Perille päästyämme on edellinen ryhmä jo lähtenyt ja uusi odottelee pihalla omaa vuoroaan. Lopulta opastus alkaa ja luokka jaetaan kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän ottaa hoiviinsa palolaitoksella työskentelevä

Ari Tuulenkari

,joka näyttää, miten käytetään vaahtosammutinta. Jokainen oppilas saa vuorollaan kokeilla palavassa astiassa roihuavan tulen sammuttamista, ja se onnistuukin sutjakkaasti. Toiselta ryhmältä kysytään, miten palava ihminen saadaan sammumaan.

Hyppäämällä järveen tai kierimällä maassa, oppilaat arvelevat. Havaintoesitystä varten valellaan nukke palavalla nesteellä, ja palo tukahdutetaan sammutuspeitteellä. Jokainen oppilas saa kokeilla peitteen käyttöä.

Ennen palolaitokselta lähtöämme esitämme Ari Tuulenkarille muutaman kysymyksen.

Millaista on palomiehen työ: •Se on mukavaa ja vaihtelevaa, Ari tuumaa.

Montako hälytystä tulee vuodessa?

•Keskimäärin 120 – 150, joista kaikki ei tosin tule Haapajärvelle. Niistä talopaloja on noin 5 – 7 Haapajärveltä.

Kuinka kauan olet ollut palomiehenä?

•Suunnilleen 15 vuotta.

Siinä on kokemusta kerrakseen. Lopuksi Tuulenkari näyttää, miten käy, jos munkkikattilassa syttyy rasva palamaan. Missään nimessä ei saa ottaa kätevästi hanasta vettä ja sujauttaa sitä kattilaan, sillä silloin palo saadaan räjähtämään tosi roihuun. Rasvapalo on sammutettava tukahduttamalla sammutuspeitteellä, ja tietenkin viisas munkinpaistaja varaa kattilaansa kannen lähettyville siltä varalta, että liekit leimahtavat. Koululla haastattelemme 8D-luokan oppilaita vierailun annista mukana. Asiasta kysyttäessä hän vastaa: ”Ollaan opittu käyttämään jauhesammutinta ja sammutuspeitettä. Eka kertaa kokeilin, nyt varmaan osaan.” Samaa mieltä on Ainon luokkatoveri Mirjami Vänttilä, Jenna Hartikainen ja Suvi Jaakonaho 9E

. Aino Leppänen Antti Jääskeläinen

oli myös palolaitoksella . ”Aluksi vähän jännitti, mitenkähän palomiehenä oleminen meiltä onnistuu”, sanoivat luokan tytöt. Mutta loppujen lopuksi: hyvinhän se meni!

Teknologiakeskuksessa

LUMA-viikolla 7.-luokkalaiset vierailivat Oulun yliopiston alaisessa teknologiakeskuksessa eli Teknokkaassa. Perille Ylivieskaan päästyämme ihmettelimme rakennuksen kokoa eli lähinnä sitä, kuinka paljon pienempi ja viihtyisämpi se oli kuin odotimmekaan. Sisällä ”seiskat” jaettiin ryhmiin, ja me toimittajat liityimme yhteen niistä. Oppilailla oli mahdollisuus tehdä itse joko led-valo tai summeri, ja suurin osa oppilaista valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon. Sillä aikaa kun edellinen ryhmä rakenteli summeria, toinen ryhmä tutustui rakennuksen teknisiin laitteisiin. Tarjolla oli toinen toistaan kummallisempaa keksintöä. Nähtävillä oli esimerkiksi kuntopyörä, johon oli kytketty radio. Radion äänenvoimakkuus oli liitetty kuntopyörän polkemisnopeuteen. Mitä nopeammin poljit, sitä kuuluvammin musiikki soi! Oli myös tietokonepeli, jonka kuvassa olevaa hahmoa liikuttelit oman kehosi avulla web nopeammin hahmosi liikkui. soidessa!

kameran välityksellä. Peli oli todella ”addiktoiva”, joten allekirjoittaneet meinasivat vain jäädä pelailemaan kyseistä peliä jutunteon kustannuksella! Lisäksi esillä oli peli, jota pelattiin kaksin polkemalla polkimia, joiden avulla liikuteltiin lasisessa laatikossa olevia hahmoja. Mitä enemmän poljit, sitä Vierailuajan päätyttyä kokoonnuimme aulaan, ja siellä saimme käynnistämme muistoksi joko avaimenperän tai viivoittimen. Kotimatka sujuikin sitten summerien Hanna-Mari Aaltonen ja Riina Korkeakoski 9G

”Tee muutos” -kampanja

8.Luokan kemian tunneilla perehdyttiin ”Tee muutos” – kampanjaan nettisivuilla . Oman hiilijalanjäljen koko laskettiin laskurilla . Muutamien ryhmien kanssa ryhdyttiin seuraamaan kuuden viikon ajan oppilaiden mahdollisuuksia vähentää hiilidioksidipäästöjä. Omia toimia seurataan

kaavakkeen

avulla.

Ohjelma

Ohjelma

LOPETUS