GSM-Arkkitehtuuri Gsm verkko voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan: Tukiasemajärjestelmään (BSS) Base Station Subsystem Keskusjärjestelmään (NSS) Network and Switching Subsystem Verkonhallintajärjestelmään (NMS) Network Managgement Subsystem Pekka.
Download
Report
Transcript GSM-Arkkitehtuuri Gsm verkko voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan: Tukiasemajärjestelmään (BSS) Base Station Subsystem Keskusjärjestelmään (NSS) Network and Switching Subsystem Verkonhallintajärjestelmään (NMS) Network Managgement Subsystem Pekka.
GSM-Arkkitehtuuri
Gsm verkko voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan:
Tukiasemajärjestelmään (BSS) Base Station Subsystem
Keskusjärjestelmään (NSS) Network and Switching Subsystem
Verkonhallintajärjestelmään (NMS) Network Managgement Subsystem
Pekka Herala
Markku Pellinen
I-TT-5V
Sama Webmuodossa
GSM Arkkitehtuuri
(Yleiskuvaus)
Tukiasemajärjestelmä (BSS)
Tukiasema on yhteydessä
matkaviestimiin ja keskusjärjestelmään
radiotien kautta tehtävänään yhdistää
MS t eli Mobile Station laitteet
(matkapuhelimet) keskusjärjestelmään.
Tukiasemajärjestelmä (BSS)
BTS
Abis
Ater
Air
BSC
BTS
Abis
BSS
TRAU
Tukiasemajärjestelmä (BSS)
BSS koostuu tukiasemista (BTS, Base
Tranceiver System) ja niitä hallitsevista
tukiasemaohjaimista (BSC, Base Station Controller)
BSS:ään kuuluu myös transkooderi- ja
nopeudensovituslaitteisto, (TRAU,
Transcoder/Rate Adapter Unit).
Tukiasemaksi kutsutaan fyysistä
laitteistotilaa tukiasemalaitteineen.
Tukiasemajärjestelmä (BSS)
Laitteistotilan lisäksi BTS koostuu
TRX:istä (Tranceiver) eli lähetinvastaanottoyksiköistä teholähteineen,
kombainerista, tehojakajasta,
antennikaapeleista, mastosta,
salauslaitteistosta ja antenneista että
mastovahvistimista.
Tukiasemajärjestelmä (BSS)
Tukiasemaohjaimen (BSC) tehtävänä
on huolehtia oman alueensa
radioresurssien hallinnasta erillään
matkapuhelinkeskuksesta eli puheluiden
läpikytkentään.
Tukiasemajärjestelmä (BSS)
Matkapuhelinkeskus kytkee puhelut
oikean BSC:n kautta MS:lle, ja
yhteydenaikaisista radiorajapinnan
tapahtumista huolehtii BSC.
Jokaisen BSC:n alueella on useita
tukiasemia, joita ryhmittelemällä
muodostetaan sijaintialueita.
Tukiasemajärjestelmä (BSS)
Transkooderi- ja
nopeudensovituslaitteiston (TRAU)
tehtäviin kuuluvat puheen koodaus ja
dekoodaus sekä datan nopeussovitus
sisäisen GSM-verkon ja ulkopuolisten
verkkojen lähetemuotojen kesken.
Keskusjärjestelmä (NSS)
Keskusjärjestelmän keskeisin
komponentti on matkapuhelinkeskus
(MSC, Mobile Switching Center), joka
vastaa puheluiden kytkennästä GSMverkon sisällä sekä GSM-verkon ja
ulkopuolisen verkon välillä.
Keskusjärjestelmä (NSS)
PSTN
IWF
EC
A
TRAU
MSC
(GMSC)
HLR
VLR
AuC
NSS
EIR
Keskusjärjestelmä (NSS)
rekisterit
Matkapuhelinkeskukseen voi olla
kytkeytyneenä viisi rekisteriä, joista
kotirekisteri (HLR, home location
register) ja vierailijarekisteri (VLR, Visitor
Location Register) ovat pakollisia
järjestelmän toiminnalle.
Keskusjärjestelmä (NSS)
rekisterit
Näiden lisäksi verkossa voi olla
tunnistuskeskus (AuC, Authentication Centre)
ja laitetunnusrekisteri (EIR, equipment identity
register) sekä ryhmäpuhelurekisteri (GCR,
Group Call Register).
HLR:n tallennetaan tilaaja- ja laskutustietoja
sekä numeroon liittyvät lisäpalvelut pysyvästi
tai muuttuvasti. Kukin GSM-tilaaja on
rekisteröity vain yhteen kotirekisteriin, ja
määrityksen tekee kotiverkon operaattori.
Keskusjärjestelmä (NSS)
rekisterit
VLR sisältää tiedot alueella vierailevasta
tilaajasta. Matkapuhelimen siirtyessä
uudelle keskusalueelle, alueen VLR
pyytää HLR:stä matkapuhelimen
tilaajatiedot ja ilmoittaa samalla
puhelimelle uudet sijaintitiedot.
Keskusjärjestelmä (NSS)
rekisterit
AuC sisältää tilaajien salaiset
tunnistenumerot, jotka määritetään
tilaajalle verkkoon liittymisen
yhteydessä.
EIR säilytetään laitteiden tunnisteita,
jolloin esim. varastettu puhelin voidaan
sulkea.
GCR tarvitaan verkon uutta toimintoa
GSM:n ryhmälähetystä varten.
Verkonhallintajärjestelmä (NMS)
BSS
NSS
O&M Interface
O&M Interface
OMC
NMS
Verkonhallintajärjestelmä (NMS)
Verkonhallintajärjestelmä on yhteydessä
BSS:n ja NSS:n ja vastaa verkon
ylläpidosta ja toiminnasta.
Keskeinen osa NMS:ä on
käytönohjauskeskus (OMC, Operation
and Maintenance Centre), jonka avulla
voidaan asentaa GSMverkkoelementtien ohjelmistoja, syöttää
parametreja ja valvoa elementtien tiloja.
Rajapinnat
PSTN
IWF
BTS
Abis
EC
A
Ater
TRAU
MSC
(GMSC)
Air
VLR
BSC
BTS
Abis
HLR
BSS
AuC
NSS
O&M Interface
O&M Interface
OMC
NMS
EIR
Rajapinnat
Kaikki GSM-verkon elementit ovat
yhteydessä toisiinsa joko suoraan tai
välillisesti jonkin rajapinnan kautta.
Jokaisessa rajapinnassa on sallittu vain
tietyt toiminteet.
Rajapinnat
Air- eli radiorajapinta on matkaviestimen
ja tukiaseman välinen rajapinta (MS <->
BSC).
Abis -rajapinta on tukiasemaohjaimen ja
tukiaseman välinen rajapinta (BSC <>BTS).
Ater-rajapinta on tukiasemaohjaimen ja
transkooderin välinen rajapinta.
Rajapinnat
A-rajapinta on transkooderin ja
matkapuhelinkeskuksen välinen
rajapinta.
Q&M on rajapinta
verkonhallintajärjestelmän ja
keskusjärjestelmän sekä
tukiasemajärjestelmän välillä.
Lähteet:
Jyrki Penttinen, GSM-tekniikka, Järjestelmän toiminta,
palvelut ja suunnittelu
Kalevi Ylinen, Matkapuhelinjärjestelmät, kurssimoniste
http://gprscourse.evtek.fi/GPRSdevelopers/GSM/Overview_of_GSM_N
etwork.htm
http://www.ewh.ieee.org/r10/bombay/news5/GSM.htm