Transcript Grönlanti - Pohjola

POHJOLA-NORDEN
-LEHTI / TIDNINGEN
2/2010
+
Storlien
– klassisk turistort
Meänmaa-hanke
kurkottaa yli rajojen
Nordisk träff
i Tavastehus 6–8 augusti
Kesän
kulttuuritapahtumat
Grönlanti
– tulevaisuuden öljymahti?
1
Oavsett plats
Oavsett roll
U n i f i e d c O m m U n i c at i O n S är vägen framåt för organisationer som vill samverka
effektivare och ha enklare tillgång till information och kompetens.Enligt analysföretaget IDC
är Telia en ledare i Sverige inom uc. Rapporten* lyfter bland annat fram Telias affärs-fokus i
uc-lösningarna. Steget till bättre affärer tas alltid med Telia. *IDC : Sweden IP and UC (IDC #SE540910R9, May 2009)
Oavsett redskap
3
& LEDARE
Poliittinen kielipäätös
Pohjoismaalaiset ymmärtävät toisiaan yhä huonommin.
Reykjavikissa ei enää pärjää muilla skandinaavisilla kielillä. Yhä pienempi joukko suomalaisia hallitsee hyvin ruotsia, puhumattakaan siitä, että ymmärtäisi vaivattomasti
tanskaa tai norjaa. Tämä on vielä jollakin lailla ymmärrettävää, vaikkakaan ei toivottavaa.
Varsinainen isku perinteistä pohjoismaalaista kommunikaatiota vastaan tulee kuitenkin Tanskasta ja Ruotsista, missä nuoret eivät enää ymmärrä toisiaan. Syy on
kaksijakoinen. Toisaalta naapurikielien ymmärtämiseen
ei panosteta kouluissa. Toisaalta tanskan kieli on vuosikymmenien varrella muuttunut yhä vaikeammaksi muiden korvissa.
Voimme toki puhua englantia, kuten monen yrityksen virallisissa kokouksissa ja tieteellisissä seminaareissa
jo tehdään. Voimme myös todeta, että monelle nuorelle
englannin kieli on jo niin vahva, että se muodostaa kaikkein luonnollisimman kommunikointikanavan – moni
ainakin luulee niin.
Suomen osalta kysymys on pääasiassa poliittinen.
Meille suomalaisille ruotsinkieli on silta ennen kaikkea
Ruotsiin, mutta myös ruotsin kielen ja Ruotsin kautta
muuhun Pohjolaan.
Suomenkielisten suomalaisten kannalta kieli on aina
tavallaan muodostanut, ei esteen, mutta kynnyksen, vaikka tutkimus tutkimuksen jälkeen todistaa, miten pohjoismaalaisia suomalaiset ovat.
Pohjoismaisuus on kuitenkin enemmän kuin maantieteellinen kysymys. Se on aina ollut ja pysyy osana identiteettiämme ja vaatii sen takia myös poliittisia ratkaisuja niin kouluopetuksen kuin muun suuntautumisemme
suhteen. Siksi on tärkeää, että Suomessa tulevaisuudessakin löytyy tarpeeksi ihmisiä, jotka kykenevät välittömään
kanssakäymiseen Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kansalaisten kanssa skandinaavisilla kielillä, eli useimmiten
ruotsiksi. Demokratian kannalta on erityisen tärkeää, että kaikille taataan tämä mahdollisuus.
Pohjola-Norden tukeekin opetusministerin ja pohjoismaisen yhteistyöministerin kannanottoja ruotsin opetuksen aloittamisen aikaistamiseksi. Liitto on myös korostanut pohjoismaisen opetuksen lisäämisen tärkeyttä
opetussuunnitelmia ja tuntijakoa uudistettaessa niin historian, yhteiskuntatiedon kuin kulttuurin osalta.
Kyse on poliittisista päätöksistä, jotka vastaavat Suomen etuja ja julkituotuja yleisiä tavoitteita Pohjoismaana.
inneh å ll
PÄÄKIRJOITUS
Nordborna förstår varandra allt sämre. I Reykjavik klarar
man sig inte längre på andra skandinaviska språk. En allt
mindre grupp finländare behärskar god svenska för att
inte tala om att de obehindrat skulle förstå danska eller
norska. Detta är ännu på något sätt förståeligt även om
det inte är önskvärt.
Det verkliga slaget mot traditionell nordisk kommunikation kommer dock från Danmark och Sverige då ungdomarna där inte längre förstår varandra. Orsaken är tudelad. Å ena sidan satsar man inte i skolorna på grannspråkförståelse. Å andra sidan har danskan under årtionden blivit allt svårare för andra att förstå.
Vi kan givetvis tala engelska såsom redan är fallet vid
många företags officiella möten och vid vetenskapliga seminarier. Vi kan också konstatera att engelskan för många
unga är såpass stark att den utgör den allra naturligaste
kommunikationskanalen – så tror åtminstone många.
För Finlands del är frågan i huvudsak politisk. För oss
finländare är svenskan en bro framförallt till Sverige men
också via svenskan och Sverige till övriga Norden.
För finskspråkiga finländare har språket på sätt och
vis alltid utgjort, inte ett hinder, men en tröskel, trots
att undersökning efter undersökning bevisar hur nordiska finländarna är. Det nordiska är dock mer än en fråga om geografi – det har alltid varit och förblir en del av
vår identitet och kräver därför också politiska avgöranden både när det gäller skolundervisning och övrig inriktning. Därför är det viktigt att det i Finland också i
framtiden finns tillräckligt många människor som kan
umgås omedelbart med svenskar och andra nordbor på
skandinaviska språk vilket oftast betyder på svenska. Ur
demokratisk synvinkel är det speciellt viktigt att alla ges
denna möjlighet.
Pohjola-Norden stöder undervisningsministerns och
nordiska samarbetsministerns ställningstaganden för att
tidigarelägga inledningen av undervisningen i svenska i
grundskolan. Förbundet har även betonat vikten av att
öka undervisningen om Norden när läroplan och timfördelning förnyas. Det gäller både historia, samhällskunskap och kultur.
Det handlar om politiska beslut som svarar mot Finlands intressen och allmänna mål som nordiskt land.
Larserik Häggman
Päätoimittaja / Chefredaktör
4
s i s ä ll y s
Politiskt språkbeslut
4
Pääkirjoitus / Ledare
6
Ajankohtaista / Aktuellt
2
POHJOLA-NORDEN
AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT
10 Teemakolumni / Temakolumn:
Demografia ja hyvinvointiyhteiskunta /
Demografi och välfärdssamhälle
13
Täällä / Här är Stockholm
15
Täällä / Här är Köpenhamn
16 ISSN 1456-7644
Päätoimittaja /
Chefredaktör
Larserik Häggman
Toimitussihteeri /
Redaktionssekreterare
Anna Leino
[email protected]
Osoite / Adress
Fredrikinkatu/
Fredriksgatan 61 A 11
00100 Helsinki / Helsingfors
Storlien – klassinen matkailukohde rajan tuntumassa /
Storlien – klassisk turistort i gränsbygd
puh. / tfn 09 - 4542 080
faksi / fax 09 - 753 1634
h
[email protected]
www.pohjola-norden.fi
Ilmoitusmyynti /
Annonsförsäljning
Kjell Skoglund
puh. / tfn 09 - 4542 080
faksi / fax 09 - 753 1634
[email protected]
Storlienissä on vain parisataa
vakituista asukasta. Storlien har
endast 200 bofasta innevånare.
20
Meänmaa-hanke harppaa yli rajojen
23
Täällä / Här är Reykjavik
24
Nordisk träff i Tavastehus /
Pohjoismainen tapaaminen Hämeenlinnassa
s.16
Ulkoasu ja taitto /
Layout och ombrytning
Tomi Westerholm
Unionimedia
Paino / Tryckeri
Forssan kirjapaino Oy 2010
Painos / Upplaga
12 000 kpl/st
Ilmestymisajat /
Utgivningsdagar 2010
Täällä / Här är Oslo
3/10
DL 11.8.,
ilmestyy / utkommer 10.9
28
Grönlanti omille teilleen
4/10
DL 27.10.,
ilmestyy / utkommer 28.11
32
Tyrväällä ennätyssuuret Pohjolan pidot
Hinta 20 e / vuosikerta
Pris 20 e / årgång
27
34
Rapport från resestipendiaten
40
Tulossa / På kommande
48
Verkkopuoti / Nätboden
Kansikuva / Omslagsbild
Greenland Mediagallery
Till Nordisk träff kommer det deltagare från
hela Norden. Pohjoismaiseen tapaamiseen
saapuu osanottajia kaikkialta Pohjolasta.
s.24
5
Ajankohtaista
& aktuellt
Toni Härkönen
PN:n kirjallisuuspalkinto
Sofi Oksasen Puhdistukselle
Kirjailija Sofi Oksanen (s. 1977) on nimetty vuoden 2010
Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi romaanillaan Puhdistus (WSOY 2008). Palkinto luovutetaan
Pohjoismaiden neuvoston 62. istunnon yhteydessä Reykjavikissa marraskuun 2010 alussa.
Suomessa ensimmäisenä romaanina sekä Finlandia- että Runeberg-palkinnot saanutta Puhdistusta on myyty kotimaassa huikeat 142 400 kappaletta. Romaani jatkaa voittokulkuaan kansainvälisesti ja sai ilmiömäisen hyvät kritiikit Ruotsissa, missä kirjalle povattiin jopa Nobelin kirjallisuuspalkintoa. Teoksen englanninkielinen käännös julkaistiin 1. huhtikuuta.
Puhdistus kertoo petoksesta, johon epätoivoiset tunteet
ajavat. Romaani avaa myös Viron vaiettua lähihistoriaa yhden suvun kokemusten kautta. Kirja antaa äänen sodan,
kommunismin ja sorron uhreille. Teoksessa nousee esiin nykynaisiin epävakaissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa kohdistuva hyväksikäyttö.
Ulkosuomalaisten juhla ensi vuonna Turussa
Turun kaupunki
Turku odottaa ulkosuomalaisia vieraakseen
Aurajokivarteen 2.–4. heinäkuuta 2011. Paikalle toivotaan kokoontuvan noin tuhat
osanottajaa.
Ulkosuomalaisjuhla on osa Euroopan
kulttuuripääkaupunkivuotta Turussa. Siirtolaisuusinstituutti, Suomi-Seura ry ja ystävyysseurat järjestävät ulkosuomalaistapahtuman kunnioittaakseen suomalaisia, jotka
ovat siirtyneet asumaan muualle maailmaan.
Suomi sydämessä -tapahtuman on tarkoitus koota Turkuun kaikenikäisiä suomalaisia siirtolaisia ja siirtolaisten jälkeläisiä maailman eri kolkista ja vahvistaa heidän siteitään Suomeen.
Myös siirtolaisten eri puolilla Suomea asuvien sukulaisten ja ystävien toivotaan saapuvan tapaamiseen.
Turussa valmistelutoimikunta on jo aloittanut työnsä, ja luvassa on värikästä ohjelmaa niin Kupittaan Paviljongin ympäristössä, Tuomiokirkon edustalla kuin Siirtolai6
suusinstituutissakin. Luvassa on myös saaristolaivaretkiä sekä pesäpallon ja golfin peluuta upeassa Kakskerran saaressa.
Myös Tasavallan presidentin ja arkkipiispan on toivottu osallistuvan tapahtumaan.
Alustavia hotellivarauksia on Turussa jo
tehty tapahtuman varalle. Järjestelyjen edistymiseen ja yksityiskohtiin voi parhaiten tutustua netissä: http://www.migratioinstitute.
fi/suomisydamessa.htm.
Ajankohtaista
& aktuellt
Pohjoismainen ruokasanasto kätevästi kännykkään
Ravintolassa ruokaa tilatessa ei aina muistu mieleen ruoka-aineiden
nimet toisella pohjoismaisella kielellä. Pohjoismainen ruokasanasto
on nykyisin myös sähköisessä muodossa ja on ladattavissa iPhoneen
ja iPod Touchiin Appstoresta. Sanasto toimii pohjoismaisilla kielillä
ja lisäksi englanniksi. Sanastosta voi nopeasti tarkistaa muun muassa yrtit, kalat ja vihannekset ruokakaupassa, lomalla tai ravintolassa
ruokalistaa selatessa. Napinpainalluksella näet myös kuvat kaloista ja
saat lisätietoja eri sanoista.
Lataa sovellus ilmaiseksi iTunesin, AppStoresta. Käytä hakusanaa
”Nordic Food Glossary”. Sanasto löytyy myös verkkosivulta nordicfoodglossary.org.
Nordic Food Glossary on tehty Norden-yhdistysten liiton aloitteesta ja Pohjoismaiden ministerineuvoston sekä NordGenin tukema.
Verkkosivuilta voi käydä lukemassa myös pohjoismaisia reseptejä
sekä jättää oman pohjoismaisen reseptiehdotuksen.
Pohjola-Norden
sosiaalisessa mediassa
Pohjola-Norden
i sociala medier
Maaliskuun aikana Pohjola-Norden on avannut
oman Facebook-sivun, josta voi seurata Pohjolaan liittyviä uutisia, Pohjola-Nordenin järjestämiä seminaareja ja tapahtumia sekä paljon muuta Pohjolaan liittyvää asiaa. Pohjola-Norden löytyy myös mikroblogipalvelu Twitteristä.
Under marsmånaden har Pohjola-Norden öppnat en egen Facebook-sida var du kan följa med
nyheter och seminarier, evenemang som Pohjola-Norden arrangerar samt mycket annat med
anknytning till Norden. Pohjola-Norden finns
också i mikrobloggtjänsten Twitter.
7
Ajankohtaista
& aktuellt
Kesän kulttuuritapahtumat
Ikkunat Islantiin -näyttely on esillä Luontotalo
Arkissa, Porissa 12.3.2010–29.8.2010 Näyttelyssä
kävijät pääsevät tutustumaan Islannin luonnonilmiöihin. Esiteltävinä ovat Geysirit, linnut, tulivuoret, jäätiköt, joet ja taivas. Näyttelyn tuottajana on islantilainen The Gagarin Design Team.
Vesi on keskeinen elementti Susanna Majurin valokuvissa, joiden kuvauspaikat ovat löytyneet usein Islannista, Norjasta, Färsaarilta tai
Ruotsista. Hahmot liikkuvat vedenalaisissa maisemissa, ja taustalta saattaa löytyä vaikkapa kirpputorilta löydetty suklaarasian kansi, jota kuvittaa lentoon pyrähtänyt sorsaparvi tai venäläisen museon talvinen seinämä. Susanna Majurin näyttely Vedentutkijan tytär, Suomen valokuvataiteen museossa, Helsingissä, 27.1.2010–
23.5.2010.
Helsingin Taidehallissa 15.5.2010–13.6.2010
esillä oleva RE:think näyttely valjastaa taiteilijat
ilmastolähettiläiksi. Taiteilijat pohtivat ilmastonmuutoksen teemaa positiivisesta ja innovatiivisesta näkökulmasta: Millaisia uusia mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen aiheuttama uusi yhteisöllisyys tuo? Entä voisiko dystopiasta ja
katastrofista syntyä jotakin hyvää?
Pohjoismainen kulttuurirahasto on valinnut
näyttelyn vuoden pohjoismaiseksi näyttelyksi 2008–2010. Helsingin lisäksi näyttely kiertää
8
muissa Pohjoismaissa. Mukana on noin 20 ympäri maailmaa kotoisin olevaa taiteilijaa. Näyttelyn tuottaa århusilainen Alexandra-instituutti, joka toimii tieteellisenä tutkimuslaitoksena ja
idealaboratoriona.
Designmuseon uusittu ja laajennettu perusnäyttely ”Suomalainen muoto” esittelee suomalaisen muotoilun historiaa 1800-luvun lopulta tähän päivään saakka. Näyttely esittelee
keskeiset suunnittelijat ja valmistajat. Esineiden
ohella kerrotaan luonnoksin, hahmomallein ja
prototyypein tuotteiden suunnitteluprosesseista. Näyttelyyn liittyy myös interaktiivinen kartta ja virtuaaligalleria.
Kiasmassa on esillä suomalaista ja ruotsalaista nykytaidetta 14.04.2010–19.09.2010. Teokset ottavat kantaa nykyelämän ilmiöihin muun muassa
työnteon ja unelmien, sekä kulttuurillisen identiteetin kautta. Teoksissa yksityinen ja julkinen, esteettisen ja poliittinen käyvät vuoropuhelua.
Pietarsaaressa, Arktinen museo Nanoqissa
on 21.5.2010–1.9.2010 esillä näyttely kristinuskosta Grönlannissa ja Arktisilla alueilla. Nanoqin rakentama kirkko on kopio yhdestä maailman pohjoisimmista kirkoista, joka rakennettiin Uummannaq-kylään, Luoteis-Grönlan-
tiin vuonna 1909. Vasta silloin kristinusko levisi
Grönlannin pohjoisimpiin osiin. Ensimmäinen
katekeetta ja pappi Uummannaqissa oli Gustav
Olsen, Kristian Olsen aajun isoisä. Grönlannin
eteläosiin kristinusko tuli 1700-luvulla tanskalaisen lähettilään Hans Egeden mukaan. Hän saapui Grönlantiin perheineen vuonna 1721 ja otti
elämäntehtäväkseen saarnata inuiittien keskellä. www.nanoq.fi
Etelä-Karjalan museossa on 9.5.2010–
29.8.2010 näyttely Prinsessa Dagmar – Keisarinna Maria Fjodorovna. Näyttely Dagmarista esittelee hänen vaiherikasta elämäänsä sekä
hänen vierailujaan Lappeenrannassa ja muualla Suomessa.
Tanskan kuningas Kristian IX:n tytär Dagmar kihlautui Venäjän keisarin Aleksanteri II:n
vanhimman pojan, Nikolai Aleksandrovitshin,
kanssa, mutta kruununperillinen kuoli tuberkuloosiin vuonna 1865. Kruununperimys siirtyi
Nikolain veljelle Aleksanterille, samoin morsian.
Pari avioitui vuonna 1866 ja erikoisista lähtökohdista huolimatta avioliitosta tuli onnellinen.
Keisari Aleksanteri III ja tämän puoliso keisarinna Maria Fjodorovna olivat pidettyjä Suomen
suuriruhtinaskunnassa. Pohjoismaista syntyperää oleva keisarinna oli myös Suomen ystävä.
Näyttelyn yhteistyökumppaneina toimivat Pav-
Hopeanäyttely Ajaton aarre – Tidlös skatt jatkuu Hämeen linnassa 30.9.2010 saakka.
Henrik Ibsenin näytelmä Peer Gynt jatkuu
Kajaanin teatteritalolla kevään 2010.
www.pohjola-norden.fi/se
www.pohjola-norden.fi
Pohjoiskalottikonferenssi järjestetään Kolarin Ylläksellä 20.–22.8. 2010. Jo 25. kerran Norden-järjestöt kutsuvat Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten pyynnöstä Pohjoiskalotin asukkaat, järjestöväen, kunnalliset ja alueelliset päättäjät pohtimaan alueen tulevaisuutta ja muotoilemaan viestejä valtakunnallisille päättäjille. Vuoropuhelun
keinoin pyritään löytämään ratkaisuja ja mahdollisuuksia, joiden avulla kaikki osapuolet voivat yhteistyössä toimia alueensa kehittämiseksi.
Katse kalotille -konferenssissa pohditaan, miten saataisiin nuoret tulemaan takaisin opintojen
jälkeen, miten kalotin vetovoima voidaan taata,
miten luonnonvaroja voi käyttää kestävällä tavalla, miten kunnat voivat valmistautua vastaanottamaan ulkomaalaisia, ja miten tutkimustuloksia voi hyödyntää paikallisissa yhteisöissä. Kuinka sovitetaan yhteen elinkeinojen, luonnon, kulttuurin, kyläyhteisöjen ja ihmisten tarpeet?
Aiheista luennoivat lukuisat poliitikot, tutkijat ja muut asiantuntijat. Väestökehityksestä
ja työvoimantarpeesta puhuvat kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä, valtiosihteeri Johan
Tiedemann, professori Nils-Gustav Lundgren ja
yrittäjä Jukka Lakkapää. Kuntien vetovoimasta
ja yritysten yhteiskuntavastuusta puheenvuorot
pitävät kansanedustaja Hannes Manninen, kunnanneuvos Sven-Erik Bucht ja projektipäällikkö
Riitta Leinonen.
Maahanmuuttoa ja asenteita käsittelevät
Uppsalan yliopiston tutkija Susanne Stenbacka
ja tutkija Maj Camilla Munkejord. Nuoret kommentoivat jokaista aihetta. Puheenvuorot päättää maahanmuutto- ja Eurooppa-ministeri Astrid Thors. Konferenssia emännöi kansanedustaja Ulla Karvo.
Kolari on kuin laboratorio käsiteltävistä asioista. Kolarissa kaikki yhteiskuntarakenteen
muutokset ovat tapahtuneet nopeasti: maa- ja
metsätalous vaihtui 1960-luvulla kaivostoimintaan, ja edelleen 1990-luvulla kehitykseen kaikkien tuntemaksi matkailukunnaksi. Matkailun
lisäksi viritellään jälleen myös kaivostoimintaa
yhdessä Pajalan kanssa.
Ylläs ja Kolari tarjoavat erinomaiset puitteet
paneutumiselle Pohjoiskalotin uudenlaiseen vetovoimaan, alkuteollisuuden ja avattavien kaivosten yhteen nivoutumiseen, ja sen mukanaan
tuomiin haasteisiin. Konferenssin lomassa upeat luonnonmaisemat kutsuvat vapaa-ajalla vaellusretkille.
www.pohjola-norden.fi/se
Turun taidemuseon kokoelmanäyttelyn Tämä
matka yhteydessä esitellään ensimmäistä kertaa
julkisuudessa Henry Lönnforsin korkeatasoinen
miniatyyrikokoelma.Vuonna 2004 lahjoituksena
vastaanotetun kokoelman miniatyyrit ovat pääosin ruotsalaisia ja peräisin 1700-luvun lopulta ja
1800-luvun alusta. Ajanjaksoa pidetään ruotsalaisen miniatyyrimaalauksen kulta-aikana. Koska oikeustieteen professori Henry Lönnfors matkusti elinaikanaan runsaasti, sisältyy kokoelmaan
myös useita keskieurooppalaisia miniatyyrejä aina 1600-luvulta alkaen.
Näyttelyn yhteydessä Turun taidemuseo julkaisee kirjan Amour unit deux cœurs - Henry
Lönnforsin miniatyyrikokoelma, Henry Lönnfors miniatyrsamling. Suomen- ja ruotsinkielisten artikkeleiden lisäksi julkaisussa on englanninkielinen tiivistelmä. Julkaisu esittelee kaikki kokoelman miniatyyrit teosluetteloineen värikuvina. Ilmainen sisäänpääsy perjantaisin klo 16–19.
Katse Kalotille
– Blicken på Kalotten
www.pohjola-norden.fi/se
lovskin palatsimuseo Pietarissa, Amalienborgin
kuninkaallinen museo Kööpenhaminassa sekä
Suomessa useat museot ja Presidentinlinna.
www.pohjola-norden.fi
Futureimagebank
& aktuellt
www.pohjola-norden.fi
Ajankohtaista
9
Teemakolumni / Temakolumn 2/2010
J.P. Roos
Professori/professor
Helsingin yliopisto/Helsingfors universitet
Demografia ja hyvinvointivaltio
Mikä on tärkein demografian ja hyvinvointivaltion yhteys? On kaksi ehdokasta: syntyvyyden aleneminen ja väestön ikääntyminen. Ja
nehän ovat saman asian kaksi eri puolta.
Eläkkeet tulevat kalliiksi, vanhusten hoito maksaa ja vaatii työvoimaa. Uusimpien tilastojen mukaan meillä on nyt lähes miljoona 65-vuotiasta ja tätä vanhempaa ihmistä. Eläkemenot vievät yli
40 prosenttia sosiaalimenoista ja yli 10 prosenttia kansantuotteesta.
Ennusteiden teko on ilmeisen ongelmallista, koska kaikki keskeiset muuttujat ovat epäselviä. Toisessa ääripäässä on terve vanhus, joka käy töissä ja siirtää suuren osan tuloistaan lapsenlapsilleen. Toisessa päässä on ensin jossain etelässä rahansa käyttävä vanhus, joka
palaa yhteiskunnan hoidettavaksi eikä anna penniäkään lapsilleen.
Ero elinajanodotteen ja tosiasiallisen eliniän välillä kasvaa jatkuvasti, ja yli satavuotiaiksi elävien osuus on monikymmenkertainen
ennusteeseen verrattuna. On myös ilmeistä, että ihmiset elävät pitempään terveinä ilman vakavampia haittatekijöitä. Parhaassa tapauksessa siis nyt 63-vuotiaana eläkkeelle menevä elää terveenä jopa
30–40 vuotta.
Hyvinvointivaltio on varmasti tärkein tekijä sille, että elinikämme
on pidentynyt niin paljon ja nopeasti. Yhdysvallat, joka ei ole hyvinvointivaltio, on juuri eliniän pituudessa merkittävästi jäljessä muita
kehittyneitä maita. Mitä taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti
tasa-arvoisempi jokin maa on, sitä paremmin ihmiset voivat.
Jos terveet eläkeläiset alkavatkin olla sekä töissä että eläkkeellä, sillä on iso merkitys odotettuun työvoimapulaan ja heikkoon elatussuhteeseen. Jos työolot paranevat ja työajat lyhenevät, ihmiset jaksavat pitempään.
On aivan varmaa, että eri sukupolvet tasaavat perheiden välisiä
elintasoeroja paljon merkittävämmin kuin ennen. Suuret ikäluokat
on ensimmäinen sukupolvi, joka on mainittavasti kyennyt tukemaan
taloudellisesti lapsiaan, mutta se tuskin on viimeinen. Terveet, työssäkäyvät eläkeläiset luultavasti satsaavat varsin paljon lastensa elintasoon, ja perinnöt ovat myös huomattavan suuria verrattuna aikaisempaan. Ne tosin tulevat vasta kun lapset itsekin ovat eläkeiässä...
Pohjoismaissa tapahtuva jatkuva eriarvoistuminen on paha uhka.
Suomessa oltiin kaikkein tasa-arvoisimpia tulojen suhteen 1980-luvun alussa. Sitten erot taas kasvoivat, ja nyt olemme nousemassa laadullisesti uudelle tasolle.
Eriarvoisuuden luonne on myös muuttunut. Perinteisesti olimme
kahtiajakautuneita niin, että keskiluokan palkat olivat selvästi työläisten palkkoja korkeampia. Iso osa ihmisistä oli suorastaan köyhiä.
Nyt suurin osa ihmisistä tulee kohtuullisesti toimeen, mutta meillä
on kasvava ryhmä todella suurituloisia. He vertaavat elintasoaan ja
tulojaan Länsi-Euroopan ja USA:n eliittiin. Heitä ei ole kovin paljoa,
mutta heillä on myös paljon valtaa: päätökset tehdään heidän ehdoillaan. Tällainen tilanne ei lupaa hyvää hyvinvointivaltiolle.
Demografi och välfärdssamhälle
Vilken är det viktigaste sambandet mellan demografi och välfärdssamhälle? Det finns två förslag: lägre nativitet och längre livslängd.
De är ju två olika sidor av samma sak.
Pensionerna blir dyra, åldringsvården kostar och kräver arbetskraft. Enligt den senaste statistiken har vi nu nästan en miljon
65-åringar eller ännu äldre personer. Pensionskostnaderna står för
över 40 procent av socialkostnaderna och över 10 procent av bruttonationalprodukten.
Det är uppenbart svårt att göra upp prognoser eftersom de viktigaste faktorerna är oklara. Den ena ytterligheten utgörs av en frisk
åldring som arbetar och överför en stor del av sina inkomster till sina
barnbarn. Den andra ytterligheten är en åldring som använder sina
pengar någonstans i södern och återvänder för att låta samhället ta
hand om sig och inte ger sina barn en cent.
Skillnaden mellan den förväntade och den faktiska livslängden växer hela tiden, och antalet 100-åringar överskrider prognosen mångfalt.
Det är också uppenbart att människor lever allt längre friska utan större men. I bästa fall är en nybliven 63-årig pensionär frisk i 30–40 år.
Välfärdssamhället är säkert den viktigaste orsaken till att vår livslängd ökat så mycket och så snabbt. I USA som inte utgör något välfärdssamhälle är uttryckligen livslängden kortare än i andra utvecklade länder. Ju jämlikare ett land är i ekonomiskt, socialt och kulturellt hänseende, desto bättre mår människorna.
Om friska pensionärer börjar vara både yrkesaktiva och lediga pen10
sionärer, spelar det en stor roll för den förväntade bristen på arbetskraft. Om arbetsförhållandena blir bättre och arbetstiderna kortare,
orkar människor längre.
Det är helt säkert att olika generationer i högre grad än tidigare
generationer jämnar ut skillnaderna i levnadsstandard mellan olika familjer. De stora åldersklasserna är den första generation som
nämnvärt kunnat stöda sina barn ekonomiskt, men är knappast det
sista. Friska och yrkesaktiva pensionärer satsar sannolikt mycket på
sina barns levnadsstandard och den ärvda förmögenheten är betydligt större än tidigare. Visserligen får arvingarna ut sitt arv först när
de själva är i pensionsåldern...
I Norden utgör de ständigt ökande inkomstskillnaderna ett riktigt hot. I Finland var inkomstfördelningen som jämnast i början av
1980-talet. Sedan ökade skillnaderna igen och nu håller på att kvalitativt komma på en ny nivå.
Skillnaderna har också ändrat karaktär. Traditionellt fanns det en
tudelning mellan medelklassens klart högre löner än arbetarnas. En
stor del av människorna var rent av fattiga. Nu har de flesta en ganska god utkomst, men vi har en växande grupp med verkligt höga
inkomster. De jämför sin levnadsstandard och lön med den västeuropeiska och amerikanska eliten. De är inte särskilt många, men de
utövar mycket makt: beslut tas på deras villkor. En sådan situation
bådar inte gott för välfärdssamhället.
YLI 70 000 JÄSENTÄ POHJOISMAISSA – TULE MUKAAN!
o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN JÄSENEKSI.
Maksan 14 euron suuruisen jäsenmaksun vuosittain. Jäsenenä saan
Pohjola-Nordenin jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin
ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden.
o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN PERHEJÄSENEKSI,
sillä taloudessani on Pohjola-Nordenin jäsen. Maksan jäsenmaksua
vuosittain 6 euroa. Saan perhejäsenenä Pohjola-Nordenin
jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin.
o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITON JÄSENEKSI.
Jäsenenä saan Pohjola-Nordenin ja Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton
jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin sekä neljä kertaa vuodessa
ilmestyvän jäsenlehden. Lisätietoa www.pnn.fi.
Minua kiinnostaa Pohjola-Nordenin
o kulttuuritoiminta
o koulutoiminta
o elinkeinoelämän toiminta
o matkat
o Nuorisoliitto ja/tai Nordjobb
o muu, mikä? ____________________________________________________
o Osoitteeni on muuttunut, entinen osoite:
___________________________________________________________________
____________________________________________________________________
Yhteystietoja käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan
tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille.
Päiväys ja allekirjoitus _______________________________________________
ÖVER 70 000 MEDLEMMAR I NORDEN – KOM MED!
o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN,
genom att årligen betala en medlemsavgift på 14 euro.
Som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till
Pohjola-Nordens medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år.
o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN SOM
FAMILJEMEDLEM, eftersom det redan finns en medlem i min familj.
Den årliga medlemsavgiften är 6 euro. Som familjemedlem får jag
ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens medlemsförmåner.
o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDENS
UNGDOMSFÖRBUND. Som medlem får jag ett medlemskort som
berättigar till Pohjola-Nordens och Pohjola-Nordens Ungdomsförbunds
medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. Mer information www.pnu.fi.
Namn
___________________________________________________________________
Adress
____________________________________________________________________
Postnummer och -anstalt
____________________________________________________________________
E-post
____________________________________________________________________
Födelseår
____________________________________________________________________
Jag är intresserad av Pohjola-Nordens
o kulturaktiviteter
o skolverksamhet
o verksamhet inom näringslivet
o resor
o Ungdomsförbundet och/eller Nordjobb
o annat, vad? ____________________________________________________
o Mina adressuppgifter har ändrats, gamla adressen:
____________________________________________________________________
____________________________________________________________________
&
Effective
Business Reach
with
Nordicum Magazine
Nimi
__________________________________________________________________
Osoite
____________________________________________________________________
Postinumero ja -toimipaikka
____________________________________________________________________
Sähköposti
____________________________________________________________________
Syntymävuosi
____________________________________________________________________
Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens
interna information och ges inte ut till utomstående.
Datum och underskrift _______________________________________________
LEIKKAA IRTI JA POSTITA, OSOITETIEDOT VASTAKKAISELLA PUOLELLA
11
Taita ja niittaa tästä
NORDEN Yhdistykset
Foreningene Nordens Forbund
Norra Vallgatan 16, 2 tr., SE-211 25 Malmö
puh./tfn +46 (0)40 238 610
faksi/fax +46 (0)40 238 410
[email protected], www.fnf.se
Pohjola-Norden
Vastauslähetys
Sopimus 5005877
00003 Helsinki
Pohjola-Norden
betalar portot
Pohjola-Norden
maksaa
postimaksun
Föreningar
Föreningen Norden, Sverige
Box 22 087
SE-104 22 Stockholm
Hantverkargatan 29, 1 tr Stockholm
Tel +46 (0)8 506 113 00
Fax +46 (0)8 506 113 20
[email protected]
Foreningen Norden, Danmark
Malmøgade 3, DK-2100 København Ø
puh./tfn +45 3542 6325
faksi/fax +45 3542 8088
[email protected]
www.foreningen-norden.dk
Foreningen Norden, Norge
Abbediengen hovedgård
Harbitzalléen 24, NO-0275 Oslo
puh./tfn +47 22 516 760
faksi/fax +47 22 516 761
[email protected], www.norden.no
Föreningen Norden på Åland
Hamngatan 4
puh./tfn +358 (0)18 17279
faksi/fax +358 (0)18 17597
[email protected], www.norden.ax
Norrøna Felagid i Føroyum
J. Paturssonargøta 24, FO-100 Tórshavn
puh./tfn +298 315 319
faksi/fax +298 315 727, [email protected]
Norræna Felagid, Island
Odinsgata 7, IS-101 Reykjavik
puh./tfn +354 551 0165
faksi/fax +354 562 8296
[email protected], www.norden.is
Föreningen Norden på Grønland
N.A.P.A, Skibshavnsvej 21,
Postboks 770, GL-3900 Nuuk
Eesti Põhjala Ühing
Lai 29,EE-10133 Tallinn
puh./tfn +372 627 3100
faksi/fax +372 627 3110
[email protected], www.norden.ee/norden
12
&
Biedriba Norden Latvija
BOX 217, LV-1024 Riga
puh./tfn.+371 7529409
pj./ordf: [email protected]
Föreningen Norden i Litauen
Isganytojo 4, LT-2001 Vilnius
puh./tfn: +370 222 021
Konkret handling, inte inriktning
HÄR ÄR
TÄÄLLÄ
Johannes Jansson/norden.org
om starkare band med Baltikum är lika innehållslöst.
Här finns ju annars ett uppenbart utrymme. Både att markera att den nordiska regionen hör samman och att den bör breddas
till Baltikum.
Litauens nya president Dalia Grybauskaite har i vår markerat att Norden och Baltikum borde agera ihop regionalt inom EU.
Då kan Norge inte vara med. Men alla behöver inte vara med om allt – i andra fall
kan icke-Nato-staterna Sverige och Finland
stå utanför.
De nordiska utrikesministrarna vill dock
nöja sig med att ”identifiera inriktningen”. Då
kommer man inte längre än till skrivbordskanten.
Detta visar värdet av att det finns folkliga
rörelser som Föreningarna Norden. Det borde bli en central uppgift för dem att ännu mer
än hittills slå bryggor till Baltikum. Och att
kräva att den konkreta handling som utrikesministrarna utlovar också blir verklighet.
Tekoja sanojen sijaan
Pohjoismaiden yhteistyö on saanut uutta dynamiikkaa, kirjoittivat viiden Pohjoismaan
ulkoministerit yhteisessä artikkelissaan Kööpenhaminan maaliskuisen kokouksen alla.
He tuntuivat olevan tästä mielissään. Ja lupasivat ”konkreettista toimintaa”. Kuulostaa
todella lupaavalta. Ministerit viittasivat erityisesti Norjan entisen ulkoministerin Thorvald Stoltenbergin vuoden takaiseen ehdotukseen turvallisuusyhteistyöstä.
Jokaisella nordistilla on siis aihetta iloon!
Ainakin siihen asti, kun näkee ministerien
suunnitelmat: ”identifioida työn kohteet ja
dokumentoida tulokset”. Hyvää päivää kirvesvartta!
Stoltenbergillä oli kolmetoista ehdotusta.
Jotkin niistä olivat kauaskantoisia, jotkin taas
– kuten Suomesta todettiin – liian yksipuolisesti atlanttisia.
Toiset olivat hyvin konkreettisia, kuten
järjestelmä tietoliikennehyökkäysten estämiseksi (sellaisten kuin Viroa kohtaan), Islannin merialueiden ilmavalvonta sekä Itämeren ja Barentsin meren ympäristövalvonta. Pohjoismaat eivät kuitenkaan anna minkään näistä ehdotuksista jalostua ”konkreet-
tiseksi toiminnaksi”. Lupaus tiiviimmistä yhteyksistä Baltian maiden kanssa on yhtä sisällyksetön.
Juuri tällä alueella olisi muutoinkin ilmeistä tilaa sekä tehdä selväksi pohjoismaisten alueiden yhteenkuuluvuus että tarve laajentaa sitä Baltiaan.
Liettuan uusi presidentti Dalia Grybauskaite on tänä keväänä esittänyt, että Pohjoismaiden ja Baltian tulisi toimia alueellisesti
yhdessä EU:ssa. Tuolloin kuitenkaan Norja
ei voisi olla mukana. Mutta ei kaikkien tarvitse kaikessa mukana ollakaan – joissakin
tapauksissa Natoon kuulumattomat Ruotsi
ja Suomi jäävät ulkopuolelle.
Pohjoismaiden ulkoministerit tyytyvät
kuitenkin ”identifioimaan työn kohteet”.
Silloin ei päästä kirjoituspöydän reunaa pidemmälle.
Tämä osoittaa Norden-yhdistysten kaltaisten kansalaisliikkeiden arvon. Niiden keskeisenä tehtävänä tulisi olla yhteyksien luominen Baltian maihin vielä nykyistäkin selvemmin. Ja sen vaatiminen, että ulkoministerien
lupaamasta konkreettisesta toiminnasta myös tulee totta.
STOCKHOLM
Samarbetet i Norden har fått en ny dynamik,
tyckte de fem nordiska utrikesministrarna i
en artikel i samband med sitt marsmöte i Köpenhamn.
De verkade vara glada över detta. Och
utlovade ”konkret handling”. Detta låter ju
mycket lovande. Ministrarna pekar särskilt
på den förre norske utrikesministern Thorvald Stoltenbergs förslag till säkerhetssamarbete för ett år sedan.
Varje nordist måste glädjas! Tills man ser
vad ministrarna vill göra: ”identifiera inriktningen i arbetet och dokumentera resultaten”. God dag yxskaft!
Stoltenberg kom med tretton förslag. Några var långtgående, vissa var, som finländska
röster påpekat, för ensidigt atlantiska.
Men andra var mycket konkreta – som system för att motverka datastörningar (som
dem mot Estland), gemensam flygövervakning över Island och marin miljöövervakning
i Östersjön och Barents hav.
Inga av dessa förslag låter de nordiska staterna övergå till ”konkret handling”. Löftet
Olof Kleberg
Frilansjournalist
Vapaa toimittaja
13
Skandinaavista ylellisyyttä.
Katolla. Tai ilman.
1.024 €/KK
Volvo C70 -mallisto, alkaen: autoveroton hinta 36.400 €, autovero 10.902,13 €, kokonaishinta 47.302,13 €.
EU-yhd. 6,0–8,9 l/100 km, CO2 158–209 g/km. Volvo Sopimus alkaen 48 €/kk (3 vuoden sopimus 20 000 km/vuosi).
UUDISTUNUT VOLVO C70
Lue lisää: www.volvocars.fi
Volvo C70 on upea avoauto, jonka muotoilu on uudistunut entistä yksilöllisemmäksi. Katsoipa sitä mistä suunnasta tahansa, se näyttää elegantilta ja tasapainoiselta. C70 tuo uuden ulottuvuuden usein niin
arkiselta tuntuvaan autoiluun. Hengität suolaista merituulta, tunnet metsän tuoksun sateen jälkeen,
nautit kaupungin sykkeestä ilman rajoittavaa kattoa. Volvo C70 muuntautuu kovakattoisesta coupésta
14
avoautoksi alle 30 sekunnissa. Laske katto alas. Avaa mielesi uusille ajatuksille. Tässä ja nyt.
Volvo Autorahoitus
huoltoleasing, alkaen
(36 kk/60 000 km)
De magra åren
HÄR ÄR
TÄÄLLÄ
Johannes Jansson/norden.org
Samtidigt som danskarna sägs vara världens lyckligaste folk är de också industrivärldens mest skuldsatta. Besöken i bankernas generösa utlåningsavdelningar har varit lika vanliga som användandet av kreditkorten. Nu, när
de magra åren ersatt de feta, växer i stället kön
till gratis rådgivning för skuldsatta som inte klarar av att betala tillbaka sina lån.
208 000 danskar är registrerade i det största
registret över dåliga betalare. Tillsammans har
de skulder på nio miljarder danska kronor, en
ökning med en halv miljard på drygt ett år. I januari i år måste 450 personer lämna sina bostäder eftersom de inte klarade av att betala sina bostadslån.
På ytan ser man ännu inte mycket av de magra åren, men folk håller i slantarna, de som har
överskott stoppar dem hellre i madrassen än att
konsumera och därmed få fart på produktion
och ekonomi.
De feta åren har också varit så långa att stora
skaror unga med aptit på livet aldrig har upplevt
magra tider. För dem tycks fortfarande gälla det
som en dansk finansminister sade på 1970-talet:
Vi är på väg mot den ekonomiska avgrunden, men vi reser i första klass!
Laihat vuodet
Seitsemää lihavaa vuotta seuraa seitsemän laihaa vuotta. Mielikuvitusta kiihottava ilmaus,
joka kuitenkin taitaa olla vain kiertoilmaus sille, että taloudessa hyvät ja huonot ajat vaihtelevat. Tanskalaiset ovat nauttineet lihavista vuosista suurimman osan 2000-lukua. Tai kuten he
itse sanovat, useimmat heistä ovat eläneet ”voikirnussa”.
Riittävästi töitä. Korkeat palkat. Reilut veronalennukset. Hyvä sosiaalinen suojaverkko,
useimmille. Helppoa lainarahaa alhaisilla koroilla. Poliittinen vakaus. Niin, tanskalaisia on
jopa pidetty maailman onnellisimpana kansana!
Kärkisijalta ei ehkä ole tullut huomanneeksi, että rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on syventynyt, tai että maahanmuuttajat ja pakolaiset, erityisesti islamilaisista maista tulleet, eivät
ole mukana onnellisuuslaskelmassa.
Lihavat vuodet tuntuvat olevan ohi niin tanskalaisten yksityisessä kuin valtionkin taloudessa.
Valtiovarainministerin lompakossa on miljardien mentävä aukko.
Miten nämä rahat hankitaan, on vielä epäselvää. Joko höylätään yleisestä hyvinvoinnista tai
sitten korotetaan veroja. Valittavana on rutto tai
kolera. Samaan aikaan työttömyys kasvaa. Asuntojen hinnat laskevat alle asunnon ostoa varten
otetun lainan arvon. Voikirnussa näkymät olivat paremmat.
Samalla kun tanskalaisten sanotaan olevan
maailman onnellisin kansa, maa on myös teollistuneen maailman velkaisimpia. Käynti pankin
anteliaalla lainaluukulla on ollut yhtä tavallista
kuin luottokortin käyttö. Nyt, kun laihat vuodet
ovat korvanneet lihavat, jonoja ilmaiseen velkaneuvontaan venyttävät velalliset, jotka eivät kykene maksamaan lainojaan takaisin.
Huonot luottotiedot on rekisteröity 208 000
tanskalaiselle. Heillä on yhteensä yhdeksän miljardin Tanskan kruunun velat, lisäystä reilun
vuoden aikana on tullut puoli miljardia. Tammikuussa 450 ihmistä joutui jättämään kotinsa, koska ei kyennyt selviytymään asuntolainoistaan.
Pinnalle laihat vuodet eivät vielä juurikaan
näy, mutta ihmiset pitävät kiinni rahoistaan. He,
joilla on ylimääräistä, säilövät rahat mieluummin patjan alle kuin kuluttaisivat ja näin pistäisivät vauhtia tuotantoon ja talouteen.
Lihavat vuodet ovat myös kestäneet niin kauan, että suuri joukko elämännälkäisiä nuoria ei
ole koskaan eläessään kokenut laihoja vuosia.
Heille tuntuu yhä pätevän se, mitä eräs tanskalainen valtiovarainministeri sanoi 1970-luvulla:
Olemme matkalla kohti taloudellista kuilua,
mutta ainakin me matkustamme ensimmäisessä luokassa!
KÖPENHAMN
Efter sju feta år kommer sju magra. Ett fantasieggande uttryck, men är väl bara en omskrivning av att goda och onda tider växlar i ekonomin. Danskarna har under större delen av
2000-talet njutit av feta år. Eller, som de själva
säger, de flesta av dem har levt i ett ”smørhul” –
varit uppe i smöret.
Gott om arbete. Höga löner. Ordentliga skattesänkningar. Bra socialt skyddsnät, för de flesta. Lätt att låna pengar till låga räntor. Politisk
stabilitet. Ja, danskarna har till och med ansetts
vara världens lyckligaste folk!
Med den förstaplatsen har man förmodligen
inte räknat in att klyftan mellan rika och fattiga
har ökat eller att invandrarna och flyktingarna,
speciellt de från muslimska länder, knappast ingår i lycko-kalkylen.
De feta åren tycks vara slut. Det gäller inte
endast danskarnas privata ekonomi. Det gäller också staten. I hålet i finansministerns portmonnä finns plats för åtskilliga miljarder.
Hur dessa pengar ska skaffas fram är oklart.
Antingen skär man i den allmänna välfärden
eller så höjer man skatterna. Pest eller kolera.
Under tiden stiger arbetslösheten. Huspriserna
sjunker till värden under de belopp man lånat
för husköpen. Det har sett bättre ut i smørhulet.
Sture Näslund
Frilansjournalist
Vapaa toimittaja
15
Storlien
Klassinen matkailukohde
Tunturihotelli ja kauppojen edulliset houkutukset tuovat matkailijoita pikkukaupunkiin.
R
Ruotsissa on jo ammoisista ajoista lähtien
kulkenut kauppaväylä Pohjanmeren rannikolta Ruotsin Sundsvallista Östersundin
kautta tuntureiden yli Norjan Trondheimiin.
Vuonna1882 tälle välille rakennettiin
rautatie ja perustettiin rautatieasema lähelle
Norjan rajaa Storlieniin, jossa tuolloin asui
vain muutama uudisrakentaja. Ruotsin pohjoisin asema on edelleen Storlienissa, täsmälleen puurajan kohdalla 600 metrin korkeudessa.
Vuoden kuluttua rautatien rakentamisesta tänne saapui Enköpingistä Mälarin järven rannalta lääkäri nimeltään Ernst Westerlund. Hän ihastui seudun runsaslajiseen
tunturikasvustoon ja raikkaaseen ilmaan ja
suostutteli erään paikallisen perheen perustamaan paikkakunnalle täysihoitolan.
Vuonna 1888 seudulla olikin jo terveys-
16
kylpylä ja kaksi vastarakennettua hotellia. Ilman Ernst Westerlundia Storlienin rautatieasemaa ei kenties enää olisi olemassa. Hänen
suunnitelmansa olivat alkuna seudun kehittymiselle. Ja tuo suuntaus jatkuu edelleen.
Prinssiparille mökki häälahjaksi
Kun Ruotsin kruununprinssi Kustaa Adolf
(Ruotsin nykyisen kuninkaan isä, joka sai
surmansa lento-onnettomuudessa Kastrupissa 1947) avioitui Saksan prinsessa Sibyllan kanssa v. 1933, hääpari sai lahjaksi Storlienissä sijaitsevan mökin.
Ruotsin kuningasperhe viettää täällä edelleenkin joulut, uudet vuodet ja pääsiäiset.
Näiden juhlien aikana ei olekaan harvinaista
nähdä aidon hiihtokuninkaan kiitävän ohitseen laskettelumäessä.
Storlienin tunturihotelli vihittiin vuonna
1935. Se oli jo silloin lajissaan yksi Ruotsin
suurimmista. Hotellissa on nykyään 192 huonetta, pienestä yhden hengen huoneesta aina
sviittiin, jossa on avotakka ja oma ruokasali.
Hotellissa on suuri ravintola ja baari sekä
sisätiloissa uima-allas ja kylpyläosasto. Storlien on luotettu tavaramerkki, jonka houkuttelee hiihtäjiä ja retkeilijöitä reippailemaan sekä yrityksiä kokoustamaan ja pitämään hauskaa.
Lisää kauppoja norjalaisia varten
Storlienissä on nykyisellään parisataa vakituista asukasta, mutta tiettyinä kausina asukasmäärä kymmenkertaistuu. Varsinkin norjalaiset ovat rakentaneet mökkejä Storlieniin
ja sen lähiseuduille. Lisäksi Storlienin saapuu
autoillaan päivittäin 500–1000 norjalaista ostoksille kylän ruokakauppaan.
Tuulten temppeli Storlien-tunturin huipulla, muutaman kilometrin kävelymatkan päässä tunturihotellista.
Lähes koskematon tunturimaasto ympäröi
Storlienia kymmenien kilometrien säteellä.
Storlienin raja-aseman ruotsalainen henkilökunta hoitaa sekä Ruotsin että Norjan
tullimuodollisuudet.
Storlienissa voi tehdä kymmenien kilometrien hiihtoretkiä tunturimaastossa.
Tunturihotellin ja mökkikylien ympäristössä on laskettelumäkiä kaikenikäisille.
rajan tuntumassa
Parhaillaan on rakenteilla suuri kauppakeskus, jonka lähes kahdestakymmenestä
liikkeestä voi ostaa ruokaa, vaatteita, tupakkaa ja muuta huomattavasti halvempaan hintaan kuin Ruotsista. Rajan toisella puolella
Tröndelagissa taas on satoja tuhansia ostohaluisia norjalaisia. Pikku Storlienin siis tuskin
tarvitsee pelätä asiakaskatoa.
Sundsvallin ja Trondheimin välisen rautatien kanssa rinnakkain kulkeva Eurooppa
14-tie kulkee Storlienin raja-aseman kautta. Sen ruotsalainen henkilöstö huolehtii sekä Ruotsin että Norjan tullin tehtävistä. Tällaista ainutlaatuista yhteistyötä on harjoitettu Ruotsin ja Norjan välillä jo viidenkymmenen vuoden ajan.
Kaikilla näiden kahden maan välisillä rajaasemilla on yhteiset henkilöstöt ja tilat, niin
että toinen maa hoitaa molempien maiden
tullimuodollisuudet. Tämä on helpotus sekä tulliviranomaisille että matkustajille. 1 643
kilometrin pituisen rajan nykyisistä kolmestatoista tulliasemasta seitsemän on norjalaista ja viisi ruotsalaista.
ti norjalaistuvaa klassista tunturimatkailua.
Mitähän tohtori Ernst Westerlund mahtaisi
sanoa nähdessään, millaista vilkasta tunturiyhdyskuntaa hän aikoinaan oli luomassa?
Teksti ja kuvat: L-G Nilsson
Kala ja koivuhalot vaihtavat omistajaa
Raja on Storlienin kohdalla myös EU:n ulkoraja, joten kaikkien rekka-autojen on pysähdyttävä täällä tullaamaan lastinsa. Monet suomalaiset ja venäläiset rekat kulkevat
tätä kautta noudettuaan kalalastin Trondheimista.
Menomatkalla Trondheimiin niissä on
usein lastina koivupuuta. Se ei kenties ole
taloudellisesti kovin tuottoisaa, mutta kuitenkin edullisempaa kuin ajaa tyhjänä. Myös
Ruotsi vie melkoisesti koivupuuta Norjaan.
Norjan rajakauppaa ja Ruotsin jatkuvas-
Lisää Storlienista
verkossa
www.storlienturistbyra.se
www.storlienfjallen.se
www.storlienservice.se
www.mevik.se/storlien (Vanhoja kuvia
Storlienista)
17
Storlien
Klassisk turistort i
Fjällhotellet och förmånliga butiker lockar turister till småstaden.
S
Sedan urminnes tider har det funnits en handelsled från Sundsvall vid svenska Bottenhavskusten över Östersund och vidare över
fjällmassiven till Trondheim i Norge.
År 1882 byggdes här en järnväg och strax
före norska gränsen anlades en järnvägsstation i den svenska orten Storlien, som då bara
hade några få nybyggare. Storlien är fortfarande Sveriges högst belägna järnvägsstation,
precis vid trädgränsen på 600 meters höjd.
Ett år efter att järnvägen hade byggts kom
en läkare vid namn Ernst Westerlund från
staden Enköping vid Mälardalen till Storlien.
Han fascinerades av fjällflorans artrikedom
och fann luften här uppe hälsosam och han
lyckades övertyga en familj på orten att starta pensionatsverksamhet.
Från 1888 drevs sedan en luftkurortsverksamhet här och det fanns då två nybyggda
hotell. Utan Ernst Westerlund hade kanske
Storliens järnvägsstation varit nedlagd i dag.
Hans idéer blåste liv i den här bygden. Ett liv
som ännu frodas och växer i styrka.
En stuga i gåva åt brudparet
När den svenske kronprinsen Gustav Adolf
(den nuvarande svenske kungens pappa, som
omkom i en flygolycka vid Kastrup 1947) gifte sig med Sibylla från Tyskland 1933, fick
de en stuga i Storlien som bröllopspresent.
Den stugan använs ännu i dag av den nuvarande svenska kungafamiljen som brukar
fira jul, nyår och påsk här. Vid dessa helger
kan man när som helst bli omåkt av en äk-
ta skidkung som kommer nedsusande utför
slalombacken.
Storliens högfjällshotell invigdes 1935 och
var redan då ett av Sveriges största högfjällshotell. I dag finns här 192 rum och man kan
välja standard från ett litet enkelrum till en
svit som har vardagsrum med öppen spis och
egen matsal.
Hotellet har en stor restaurang och bar och
naturligtvis en inomhusbassäng med relaxavdelning. Storlien är sedan gammalt ett starkt
varumärke som lockar skidåkare och vandrare med friluftsliv och företag med konferenser och kick-off arrangemang.
Fler butiker åt norska kunder
Vindarnas tempel på toppen av Storlienfjället, några kilometers promenad från högfjällshotellet.
18
Storlien har ungefär 200 bofasta innevånare,
men under vissa perioder på året tiodubblas
befolkningen, främst beroende på alla norrmän som har byggt hytter i Storlien och dess
omgivningar. Varje dag kommer dessutom
mellan femhundra och tusen norska personbilar för att handla i byns mataffär.
Nu ska man bygga en stor galleria också
med ett tjugotal butiker där man kan handla mat, kläder, tobak och annat. Det mesta är
betydligt mycket billigare i Sverige än i Nor-
gränsbygd
Från järnvägsstationen är det bara en kort promenad uppför en trappa till högfjällshotellet.
Där bakom ligger hela fjällvärlden öppen.
ge och det finns flera hundra tusen köpsugna
norrmän i Tröndelag på andra sidan gränsen.
Så inte behöver lilla Storlien oroa sig för att
inte få några kunder till sina affärer.
Europaväg 14 som går parallellt med järnvägen från Sundsvall till Trondheim, passerar
en gränsstation i Storlien. Den är bemannad
av svenska tullare som sköter både svenska
och norska tullens uppgifter. Ett sådant unikt
samarbete har pågått i femtio år mellan Sverige och Norge.
Vid alla gränsstationer mellan länderna
delar man på personal och lokaler, så att det
ena landets personal sköter båda ländernas
tullärenden. Detta förenklar inte bara för
tullmyndigheterna, utan även för dem som
passerar gränserna. Av dagens tolv tullstationer utefter den 1643 kilometer långa gränsen mellan länderna är sju norska och fem
svenska.
Fisk ock ved byter ägare
Eftersom gränsen vid Storlien utgör EU:s yttre gräns, måste alla långtradare stanna här
och deklarera sina varor. Många finska och
ryska långtradare passerar här när de har
hämtat last av fisk i Trondheim.
På sommaren fjällvandrar man eller fiskar
i den vackra fjällnaturen.
Ofta har de björkved i lasten när de åker
till Trondheim. Det kanske inte ger så stora
pengar, men det är bättre att ha ved med sig
än att åka tom dit. Även Sverige exporterar
en hel del björkved till Norge.
Gränshandel för norrmän och klassisk
svensk fjällturism som blir allt mer norsk.
Det är dagens livsluft för Storlien. Undrar
vad doktor Ernst Westerlund skulle ha sagt
om han fick se vilken livaktig fjällbygd han
en gång lade grunden till.
Text och bild: L-G Nilsson
Läs mer om
Storlien på webben
www.storlienturistbyra.se
www.storlienfjallen.se
www.storlienservice.se
www.mevik.se/storlien (Gamla bilder
från Storlien)
Norska hytter på rad.
19
Meänmaa-hanke
harppaa yli rajojen
Kolarin ja Pajalan välisellä valtakunnan rajalla ei ole juuri ollut merkitystä
ihmisten mielissä. Alueella on oma identiteettinsä: yhteinen meänkieli ja
kulttuuri. Meänmaa-hanke pyrki rakentamaan siltoja myös hallinnollisella tasolla.
H
Helmikuussa päättyneen parivuotisen
Meänmaa-hankkeen tavoitteena oli kahden eri valtakunnassa olevan kunnan yhteinen tulevaisuuden suunnittelu. Taustalla
oli Ruotsin Pajalan ja Suomen Kolarin kuntia yhdistävä malmikenttä.
– Liikkeellepanevana tekijänä on ollut kanadalaisen Northland Resources S.A:n käynnistämä kaivostoiminnan valmistelu, valottaa projektijohtaja Simo Rundgren.
Meänmaa-hanke perustettiin edesauttamaan logistiikan rakentamista ja kuntien
välistä yhteistyötä.
Pajalan malmille
löytyi kauppareitti
Alueen malmivarat on tunnettu 1700-luvulta lähtien. Kolarissa oli toimiva kaivos
20
vajaan kahdenkymmenen vuoden ajan
1970–1980-luvuilla. Ruotsin puolella on
katsottu, että rautamalmia ei kannata hyödyntää, koska rautatietä ei ole lähellä.
– Tarvittiin kanadalainen, alueen ulkopuolelta tuleva toimija ennen kuin tajuttiin,
että Pajalan malmi voidaan kuljettaa lähelle ulottuvaa Kolarin rataa pitkin maailman
markkinoille, Simo Rundgren kuvailee.
Hanke ajoikin Etelä-Suomesta Kolariin
yltävän junaradan käyttämistä rautamalmin kuljetuksessa. Kunnat ovat tehneet myös
työtä, jotta Kolarista rakennettaisiin Suomen
raideleveydellä rata Pajalaan.
– Kolariin tulevan radan perusparannus
on saatu valtion ohjelmaan siten, että se valmistuu vuonna 2011. Ruotsin hallitus on tehnyt periaatepäätöksen radan toteuttamisesta,
Rundgren valottaa.
Hanke juuttui
ensimmäiseen vaiheeseen
Meänmaa-hankkeen oli tarkoitus jatkua toiseen vaiheeseen, mutta toisin kävi. Erityisesti Pajala oli haluton hakemaan rahoitusta hankkeen toiselle vaiheelle. Kuntien yhteistyö kuitenkin jatkuu, ja tässä vaiheessa
kunnat pyrkivät toteuttamaan omia kaivostoimintaan liittyviä hankkeitaan.
– Kaivosprojekti etenee. Kunnat ovat tehneet perustyön ja puhuneet hankkeen puolesta oman maansa valtiovallalle, Rundgren
painottaa.
Kaivostoiminta voi käynnistyä ensimmäisenä Ruotsin puolella Tapulinvuomassa, ehkä jo tänä vuonna.
Meänmaa-hankkeen projektinjohtaja Simo
Rundgren kotitilansa pihamaalla. Taustalla
virtaa Tornionjoki, jonka toisella puolella on
Ruotsi.
Projektijohtaja Simo Rundgren uskoo molempien kuntien saaneen Meänmaa-hankkeesta eväitä jatkoon. Yksi konkreettinen hankkeen
tulos on esiselvityksen teettäminen yhteisestä
jätevedenpuhdistamosta.
– Yhteistyö tulee jatkumaan. Suunnitelmat
eivät koske vain kaivosta vaan koko elämää.
Koulutuskysymykset ovat keskeisiä kaivoshankkeessa. Toisen asteen ja korkeamman asteen rajat ylittävä yhteistyö on haaste erilaisten
koulutusjärjestelmien takia. Lukiolaiset ovat jo
löytäneet yhteistyön polun pään.
– Yhteistyö on tärkeää, koska siten nuoret
rajan molemmin puolin tottuvat kanssakäymiseen, Rundgren uskoo.
Sekä Pajala että Kolari joutuvat miettimään
omaa asuntostrategiaansa. Kaivoksiin tulee satoja työntekijöitä.
– Asutuspolitiikka on varmasti asia, josta tulemme keskustelemaan ja vertailemaan, miten
asia hoidetaan kummassakin kunnassa.
Meänmaan kulttuuri
haasteiden edessä
Pajalan kunnan yli viisikymppisestä väestöstä
suurin osa puhuu äidinkielenään meänkieltä.
Nuorempien ikäluokkien enemmistö on puolestaan omaksunut ruotsin kielen.
– Pajalan ja Kolarin nuorten kommunikaatiokieli on englanti, valottaa Simo Rundgren
ja toteaa, että kieli on nykyään yhteistyön hidaste ja haaste Meänmaan omalle kulttuurille.
Ennen vuotta 1809 Meänmaa oli yhtä ja samaa aluetta. Kun valtakuntien raja siirtyi sen
keskelle, asiat muuttuivat.
– Ruotsilla on ollut suuri idän pelko. Jäljet näkyvät edelleen mielen tasolla, Rundgren
erittelee.
Hän sanoo ongelman näkyvän myös virallisella tasolla. Kuntien virkamiehillä on aivan
liian vähän yhteistyötä: monet tapasivat ensimmäistä kertaa hankkeen merkeissä.
Simo Rundgren jatkaa työtä pohjoismaisen
yhteistyön hyväksi Pohjola-Nordenissa. Kolarissa järjestetään elokuussa Pohjoiskalottikonferenssi, johon odotetaan yli 200 vierasta.
– Konferenssissa kansalaiset voivat ottaa
kantaa alueellaan tärkeäksi kokemiinsa aiheisiin. Siellä käydyt keskustelut ovat tuoneet esille ja selventäneet alueen ongelmia ja mahdollisuuksia, Rundgren kiittelee.
Teksti ja kuva: Virpi Adamsson
21
Miljöskydd
– utmaningar och lösningar
Det handlar om samarbete.
Oron för den globala miljön blir i allt större grad en fråga som även inverkar på sjöfarten. Erfarenheter från
maritim juridik och internationella föreskrifter har tydligt visat att sjöfarten aktivt måste förbinda sig vid kortoch långsiktiga lösningar för att minimera utsläppen i haven och till atmosfären. Vårt syfte är att trygga liv,
egendom och miljö. DNV erbjuder en mängd tjänster gällande sjöfartens inflytande på miljön - så att du kan
avancera med förtroende.
Klassificering • Certificering • Lagstadgadetjänster • Maritimkonsultering
DetNorskeVeritasOy/Ab
Kägelhamnen5,02150Esbo
Auragatan18,20100Åbo
Norragatan5,22100Mariehamn
Wolffskavägen36,65200Vasa
Alholmsvägen72,68600Jakobstad
Tel.09-681691
www.dnv.fi
www.dnv.com
Udvandrere drager mod øst
HÄR ÄR
TÄÄLLÄ
Johannes Jansson/norden.org
svar at de sandsynligvis blev opsporet af deres kreditorer/långivere. Nu i den sidste tid
får man færre af den slags forespøgsler, og
de islandske myndigheder har gjort forskellige foranstaltninger for at forbedre situationen hos dem som ikke kan betale deres gæld.
Som eksempel har man oprettet et nyt embede – debitorernes ombudsmand - hvor folk
kan hente gode råd og få en slags løsning af
deres problemer.
De nordiske velfærdsstater har forresten
længe tillokket islængingene, især i tilfælde af
arbejdsløshed. For nogle årtier siden strømmede islændingene til Sverige i søgen efter arbejde, hvor der var stor mangel af håndværkere og andre teknisk uddannede.
De fleste er nok vendt hjem igen, selv om
en del har fast bosættelse der. Nu ser det ud til
at Norge er det forjettede land i øst, men det
ser da også ud til at nordmændene har reddet sig godt ud af den økonomiske krise og
at deres levestandard generelt er høj.
Som tegn derpå stimler islændingene nu
til sprogkurser i norsk, hvad der ikke var særlig populært for ikke så længe siden og hvor
de nu bakser med den norske accent der lyder anderledes end den islandske, selv om det
fundamentale ordforråd er nogenlunde det
samme.
Virta kohti itää
Useimmat pohjoismaalaiset tuntevat käsitteen vesturfarar (länteen muuttajat), jolla tarkoitetaan niitä tuhansia ihmisiä, jotka
lähtivät länteen parempien elinolojen toivossa 1800-luvulla.
Käsite austurfarar (itään muuttajat), johon törmäsin äskettäin, on sen sijaan islannin kielessä uusi. Osa islantilaisista suunnittelee asettuvansa asumaan Skandinavian
maihin loppuvuodesta 2008 tapahtuneiden
pankkien konkurssien aiheuttaman kriisin
ja työttömyyden takia. Monet ovat jo lähteneetkin.
Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Reykjavikin Norden-yhdistys ovat järjestäneet
neuvontatilaisuuksia itään muuttoa harkitseville. Niissä on kerrottu muiden Pohjoismaiden oloista, henkilönumeron hankkimisesta, lapsilisistä ja muusta sosiaaliturvasta.
Myös työmarkkinatilannetta eri maissa on
valotettu eurooppalaisen työnvälitysverkoston EURESSin avulla. Tiedotuspalvelun nimi
on Haloo Pohjola, jonne pian pankkien kaatumisen jälkeen tuli paljon yhteydenottoja
ihmisiltä, jotka olivat menettäneet omaisuu-
tensa ja pelkäsivät työpaikkojensa puolesta.
He halusivat tietää muun muassa, joutuisivatko he maksamaan velkansa Islannissa, jos
he muuttaisivat Skandinaviaan. Vastaukseksi
he luonnollisesti saivat, että velkojat todennäköisesti jäljittäisivät heidät.
Viime aikoina tämän tapaisia kyselyjä on
tullut harvemmin. Islannin viranomaiset
ovat ryhtyneet erilaisiin toimenpiteisiin helpottaakseen lainanmaksujensa kanssa vaikeuksiin joutuneiden ihmisten asemaa. On esimerkiksi perustettu uusi velkaneuvojan virka, jolta saa neuvoja ja ongelmien ratkaisuehdotuksia.
Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat
muulloinkin houkutelleet islantilaisia, erityisesti työttömyyskausina. Muutama vuosikymmen sitten islantilaiset vyöryivät työn
perässä Ruotsiin, jossa oli pulaa käsityöläisistä ja teknisten alojen taitajista.
Useimmat ovat kuitenkin palanneet kotimaahan, osa on kuitenkin asettunut pysyvästi muualle. Nyt vaikuttaa siltä, että Norja
on idän luvattu maa, koska norjalaiset ovat
selvinneet talouskriisistä hyvin ja heillä on
REYKJAVIK
De fleste nordboer kender begrebet vesturfarar (vest-udvandrere) der hentyder til dem
der tusindvis drog vestpå fra de nordlige regioner i deres søgen efter bedre livsvilkår i
1800-tallet.
Begrebet austurfarar (øst-udvandrere)
hvilket jeg for nylig stødte på er derimod et
nyt begreb i det islandske sprog. En del islændinge har nu planer om at bosætte sig i Skandinavien på grund af krise og arbejdsløshed
som følge af bankernes konkurs i efteråret
2008 og mange er jo allerede bortrejst.
Nordisk Ministerråd og Foreningen Norden i Reykjavík har stået for orienteringsmøder for dem der ønsker at drage mod øst. Der
får man vigtige oplysninger om situationen/
forholdene i Norden, hvordan man anskaffer sig et nyt CPR-nummer, børnebidrag/familieydelse og anden social understøttelse.
Der kan man også få oplysninger om arbejdsmarkedet i de adskilligede lande i henhold til den europæiske arbejdsformidling
EURESS. Denne informationsformidling
hedder Halló Norðurlönd og kort efter bankernes sammenbrud fik man mange henvendelser fra folk som havde mistet deres ejendomme og frygtede at miste deres job.
Folk var bl. a. interesserede i at vide om de
skulle betale deres gæld i Island hvis de flyttede til Skandinavien og selvfølgelig fik de det
Gudrún Egilsson
Journalist
Toimittaja
korkea elintaso.
Osoituksena tästä on islantilaisten into
käydä norjan kielen kursseilla, mikä ei ole
ollut erityisen suosittua lähimenneisyydessä. Kursseilla kamppaillaan norjan aksentin
kanssa, joka poikkeaa islantilaisesta, vaikka
perussanasto onkin melko samanlainen.
23
Årets Medlemsforum:
Nordisk träff i Tavastehus
Nordisk träff i Tavastehus 6.–8. augusti är både en stormönstring
kring Föreningarna Nordens tema detta år, nämligen nordiskt
vänortssamarbete och Pohjola-Nordens Medlemsforum,
ett arrangemang för de egna medlemmarna.
A
Arrangemanget vänder sig till både till den
breda skaran medlemmar och personer som
handlägger vänortsfrågor i kommunerna i
hela Norden. Till arrangemanget kommer
det deltagare från hela Norden.
Under Nordisk träff i år behandlar vi sådana viktiga frågor som vilka följder de omfattande kommunsammanslagningarna i våra länder har för det nordiska vänortssamarbetet och den moderna teknologin kan bidra med ett nytt element i vänortssamarbetet,
nämligen nordiska nätverk mellan vänorter.
I år har vi en speciell orsak att ägna vänortssamarbetet extra uppmärksamhet, för
det är nämligen 70 år sedan vårt land knöt
de första vänortsbanden.
Det var nämligen så att i februari 1940 ska-
24
pades de första svensk-finländska s.k. adoptivortsförbindelserna mellan städerna och
köpingarna i våra länder för att kanalisera svenskt humanitärt bistånd till det krigsdrabbade Finland. Vid detta möte i Stockholm etablerades också de första kontakter
mellan träffvärden Tavastehus och Uppsala.
Under årens lopp har vänortssamarbetet
utvecklats i hög grad och det som i början
hade mer prägeln av biståndsverksamhet har
övergått till ett för alla parter givande samarbete. I det moderna vänortssamarbetet deltar
både kommunledning och ett breda medborgarkretsar inom ramen för olika föreningar
och intressegrupper.
Under Nordisk träff bjuds deltagarna på
mycket, allt från givande och aktuella före-
drag, gruppdiskussioner om vänortssamarbetet till middag på Tavastehus slott, mottagning på Rådhuset och besök på intressanta museer.
Deltagaravgiften inkl. program, kost och
logi är beroende på hotellstandard 320–450e.
För att underlätta medlemmarnas deltagande i årets stora arrangemang anslås ett antal resbidrag.
Närmare upplysningar om Nordisk träff
av Martin Paulig på kansliet, tfn 044 733
5772 (och www.pohjola-norden.fi/nordisktraff). Fritt formulerade ansökningar om resebidrag bör vara honom till handa senast
10.6.2010. Sista anmälningsdag till Nordisk
träff är 1.7.2010.
Martin Paulig
Kesän Jäsenfoorumi:
Pohjoismainen tapaaminen Hämeenlinnassa
Hämeenlinnassa 6.– 8.8. järjestettävä Pohjoismainen
tapaaminen on sekä Norden-yhdistysten tämän vuoden
teeman, pohjoismaisen ystäväkuntayhteistyön, suurkatselmus että Pohjola-Nordenin Jäsenfoorumi,
omille jäsenillemme suunnattu kulttuuritapahtuma.
Pohjoismaisen tapaamisen kohderyhmiä
ovat sekä laaja jäsenkenttä että kaikkien
pohjoismaisten kuntien ystäväkuntayhteistyön parissa työskentelevät henkilöt. Tapaamiseen saapuu siten osanottajia kaikista Pohjoismaista.
Pohjoismaisen tapaamisen aikana pohdimme mm. kaikissa Pohjoismaissa tehtyjen
mittavien kuntainliitosten seurauksia ystäväkuntayhteistyölle ja sitä, miten uutta teknologiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi tuomalla uusia mahdollisuuksia ystäväkuntien verkottumiselle. Pohjoismaista kanssakäymistä
ja yhteydenpitoa voidaan laajentaa ja tehostaa hyvin yksinkertaisesti.
Meillä on lisäksi toinen syy kiinnittää eri-
tyistä huomiota ystäväkuntayhteistyöhön,
sillä tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta
siitä, kun maamme kunnat solmivat ensimmäiset ystäväkuntayhteydet. Helmikuussa
1940 solmittiin nimittäin ensimmäiset niin
sanotut adoptiokuntasuhteet Suomen ja
Ruotsin kaupunkien ja kauppaloiden välille.
Tarkoitus oli tätä kautta kanavoida ruotsalaista apua sodasta kärsivälle Suomelle. Tukholmassa pidetyssä kokouksessa tämän kesän tapahtuman isäntäkaupungin, Hämeenlinnan, ja Uppsalan välille solmittiin ensimmäiset yhteydet.
Ystäväkuntayhteistyö on kehittynyt vuosien varrella, ja se, mikä ensin oli lähinnä avustustoimintaa, on kehittynyt monimuotoisek-
si, kaikkia osapuolia rikastuttavaksi kanssakäymiseksi. Tämän päivän ystäväkuntayhteistyöhön osallistuvat sekä kunnan johto
että laajat kansalaispiirit eri yhdistysten ja
järjestöjen kautta.
Pohjoismaisen tapaamisen ohjelman anti
on runsasta: ystäväkuntayhteistyötä käsitteleviä ajankohtaisia ja virikkeitä antavia alustuksia ja ryhmäkeskusteluja, päivällinen Hämeen linnassa, vastaanotto Raatihuoneella
sekä käyntejä kiinnostavissa museoissa.
Osallistumismaksu, joka sisältää ohjelman, ateriat ja majoituksen, on 320–450e
majoituksesta riippuen. Liitto tukee jälleen
tänä vuonna jäsenten osallistumista myöntämällä matkastipendejä.
Lähempiä tietoja Pohjoismaisesta tapaamisesta saa toimistosta Martin Pauligilta,
puh. 044 733 5772 (ja www.pohjola-norden.
fi/pohjoismainentapaaminen). Hän ottaa
vastaan vapaamuotoisia matka-avustus hakemuksia 10.6.2010 saakka. Pohjoismaisen
tapaamisen viimeinen ilmoittautumispäivä
on 1.7.2010.
Möt världen
varje dag
med Hbl.
Läs HbL digitaLt - prenumerera på Hbl:s e-tidning
epaper.hbl.fi. De senaste nyheterna finns på www.hbl.fi
och i din mobiltelefon m.hbl.fi.
25
10
Koe keskiyön aurinko
Foto: Christine Bodendörfer - HR Photo Competition LOS&CO
HURTIGRUTENIN LAIVALLA
HINNA
T ALKA
EN
€ 948
5 päivä
ä: K
~ voim irkkoniemi–B
assa tila
ergen,
täysiho
ttaessa
ito
ennen
3
WWW
0
.6.2010
.HUR
TIGR
UTEN
Svolvær on yksi 34 satamasta, joissa käymme
.FI
Siksi HURTIGRUTEN on paras tapa kokea Norjan rannikko
Tule mukaan RIB-safarille Saltstraumenille
Intiimejä tunnelmallisia laivoja
Tule nauttimaan keskiyön auringosta Hurtigrutenin laivalla. Voimakas valo tekee Norjan kesäöistä erityisen kauniita. Järjestämme 117
vuoden aikana merenkulusta saamamme kokemuksen sekä mukavien alusten avulla merimatkoja, jotka usein ylittävät matkustajiemme
odotukset. Näiden matkojen aikana tutustut rannikon yhdyskuntiin ja ainutlaatuiseen luontoon sekä tapaat uusia ihmisiä. Tervetuloa laivaan!
www.hurtigruten.fi
Hinta ovat yhtä henkilöä kohden kahden hengen sisähytissä täysihoidolla. Hinta sisältää 25 % alennusta tietyillä lähdöillä 1.5.–31.8.2010
Autamme järjestämään lentomatkat.
Hvem har matmakten?
ser, og ønsker seg ikke mer.
Tyske Lidl forsøkte seg med et litt annet vareutvalg enn hva som er vanlig i Norge, men måtte gi opp. Den største vinner i matmakt-spillet
de seneste årene er Reitan-gruppen i Trondheim, som med sin Rema 1000-kjede etterhvert
er kjent over store deler av Norden, og som nå
også ekspanderer i østeuropeiske land.
Det er vanskelig å se at “matmaktutvalget” vil
kunne gjøre noe fra eller til overfor markedskreftene – som utløses av de valg hver og en av
oss som forbruker gjør.
HÄR ÄR
TÄÄLLÄ
Mikael Risedal/norden.org
Inntil 1970-tallet var grossistene det mektigste ledd i dagligvarebransjen. Grossererne var
store menn i alle middelstore lokalsamfunn. Nå
er de helt borte. Med intrikat logistikk forsyner
kjedene sine butikker selv. Varelagrene er ikke
større enn det som står i butikkhyllene – og i
lastebilene på vei til butikkene.
Nå ruster kjedene seg til å overta makt fra enda et ledd; produsentene. Man ser en tendens
til at de knytter kontakt med ”egne” produsenter, og satser på egne merkevarer. Det gjenstår å se i hvilken grad de lykkes, for ikke minst
landbrukskooperasjonen er en mektig faktor i
det norske samfunn. Matforedlingsindustrien,
med merkevarer som hamres inn i vår bevissthet gjennom daglige TV-reklamer, vil også representere en utfordning for angriperne.
En klart negativ konsekvens av den utviklingen vi har sett, er et begrenset vareutvalg. En
undersøkelse i Nordisk Ministerråds regi viser
at dere i Finland har dobbelt så stort utvalg av
ferskvarer i butikkene – meieriprodukter, kjøtt,
drikkevarer og kjøttpålegg. Noen av oss i Norge
misunner dere! Men de aller fleste nordmenn
synes åpenbart at det er greit nok. De får ”det
de trenger” i butikker med forholdsvis lave pri-
OSLO
Vi bor på en ganske tett befolket øy i Oslofjorden. Da jeg kom hit for førti år siden var det
to-tre familiedrevne dagligvarebutikker i hver
større klynge av hus. Det var sjelden mer enn
to hundre meter å gå til nærmeste butikk. I dag
må mange mennesker i denne øykommunen
kjøre en mil eller mer. I dag er det i hele kommunen bare ti slike
butikker tilbake, og alle er tilknyttet de store
dagligvarekjedene. Dette stemmer helt med den
nasjonale utvikling. Fire kjeder – NorgesGruppen, Ica, Reitan-gruppen og kooperasjonen –
står for hele 99 prosent av dagligvareomsetningen i Norge.
Dette har innført et nytt ord i norsk samfunnsdebatt; ”matmakt”. Regjeringen har etablert et utvalg på høyeste nivå – ”matmaktutvalget” – som skal se på styrkeforholdene i matvarebransjen. En lett jobb, skulle man tro – med
de nevnte 99 prosentene i minne. Antagelig er
man to decennier for sent ute hvis man skulle
makte å virkeliggjøre det utvalget er gitt i oppdrag, nemlig å sikre ”samfunnsmessig kontroll
og effektiv bruk av samfunnets ressurser”. Det
er heller grunn til å tro at kjedenes makt vil bli
ytterligere styrket i årene fremover.
Kuka päättää ruoastasi?
Asumme melko tiheään asutulla saarella Oslovuonossa. Kun tulin tänne yli neljäkymmentä
vuotta sitten, oli jokaisen suuremman talokeskittymän läheisyydessä kahdesta kolmeen perhevetoista päivittäistavarakauppaa. Lähimpään
kauppaan oli harvoin enemmän kuin kaksisataa metriä.
Nykyään monien tämän saaren asukkaiden
on ajettava kauppaan kymmenen kilometriä tai
enemmän. Koko kunnassa on enää vain kymmenen kauppaa, jotka nekin kuuluvat johonkin suureen päivittäistavaraketjuun. Kehitys
on ollut täysin samanlaista koko maassa. Norjan päivittäistavaroiden liikevaihdosta peräti
99 prosenttia on neljän ketjun hallussa – NorgesGruppen, Ican, Reitan-ryhmän ja osuustoimintaliikkeen.
Tämä on poikinut norjan kieleen uuden sanan ”ruokavalta”. Hallitus on asettanut korkean
tason valiokunnan ”ruokavaltavaliokunnan”,
jonka tehtävänä on valvoa elintarvikealan voimasuhteita. Helppo homma, voisi luulla, mainitun 99 prosentin vuoksi.
Oletettavasti asian kanssa ollaan liikkeellä
kaksi vuosikymmentä liian myöhään, jos tavoitteena on toteuttaa valiokunnalle toimeksi
annettu tehtävä eli turvata ”yhteiskunnallinen
valvonta ja yhteiskunnan voimavarojen teho-
kas käyttö”. Pikemminkin on syytä uskoa, että
ketjujen valta vain lisääntyy lähivuosina.
1970-luvulle asti tukkukauppias oli päivittäistavara-alan vaikutusvaltaisin lenkki. Tukkukaupat olivat suuria, mutta niitä oli kaikissa
keskisuurissa paikallisyhteisöissä. Nyt ne ovat
hävinneet kokonaan. Ketjut varustavat liikkeet
monimutkaisen logistiikan avulla. Tavaravarasto koostuu juuri siitä, mitä hyllyillä sillä hetkellä
on – tai on matkalla kauppaan kuorma-autolla.
Nyt ketjut varustautuvat ottamaan vallan
vielä yhdeltä lenkiltä: tuottajalta. Suuntauksena on se, että ketjut solmivat suhteet ”omiin”
tuottajiin ja panostavat omiin merkkituotteisiin. Nähtäväksi jää, missä määrin ne onnistuvat, sillä ainakin maataloustuottajien osuuskunta on merkittävä tekijä Norjassa. Myös ruoanjalostusteollisuus, joka takoo tietoisuuteemme merkkituotteita päivittäisillä tv-mainoksilla, haastaa valloitusta yrittävät ketjut.
Kehityksestä on aiheutunut yksi selkeästi negatiivinen seuraus: kaventunut valikoima. Pohjoismaiden ministerineuvoston teettämä tutkimus osoittaa, että teillä Suomessa on tuoretuotteita tarjolla kaksinkertainen määrä: meijerituotteita, lihaa, juomia ja leikkeleitä. Meistä
norjalaisista jotkut kadehtivat teitä!
Useimmat norjalaiset kuitenkin tuntuvat
Einar Aaraas
Politisk redaktör
Poliittinen toimittaja
pitävän tilannetta riittävän hyvänä. He saavat
”mitä tarvitsevat” suhteellisen edullisesti, eivätkä kaipaa enempää. Saksalainen Lidl yritti tulla markkinoille hieman erilaisella valikoimalla kuin mihin Norjassa on totuttu, mutta joutui vetäytymään.
Ruokavalta-pelin suurin voittaja viime vuosina on ollut trondheimilainen Reitan-ryhmä,
joka Rema 1000 -ketjullaan on vähitellen tullut
tunnetuksi laajoilla alueilla Pohjoismaissa ja on
nyt laajentamassa Itä-Eurooppaan.
On vaikea nähdä, että ”ruokavaltavaliokunta” pystyisi tekemään mitään markkinavoimille, joihin meidän jokaisen tekemät valinnat kuluttajina vaikuttavat.
27
Grönlanti mielii
Kolme kansanäänestystä on irrottanut Grönlantia vähitellen Tanskan hallinnosta.
Mutta onko maailman suurimmasta saaresta itsenäiseksi kansakunnaksi?
V
Viikon risteilykierros Grönlannin länsirannikon edustalla norjalaisen Hurtigrutenin M/S
Fram 2:lla on päättynyt pitkän Kangerlussuaqin vuonon itäpäähän. Sieltä linja-autot
ovat kuljettaneet matkustajat puolen tunnin
ajomatkan päässä olevan Kangerlussuaqin
kansainvälisen lentokentän takana sijaitsevalle toimisto-, majoitus- ja huoltoalueelle.
Alueella on lukuisia toinen toistaan muistuttavia parikerroksisia, kolkkoja – ehkä
30-metrisiä – teollisuushallin kaltaisia elementtirakennuksia.
Matkailijaryhmään kuuluva vanhempi saksalaismies huomauttaa oppaalle, että rakennukset ovat tutun näköisiä. Loistavaa englantia ja saksaa puhuva opas kehottaa miettimään, miltä rakennukset näyttäisivät keltaiseksi maalattuina.
– Quantánamo! huudahtaa useampikin.
Ilmenee, että lentokenttäalue oli Yhdysvaltain sotilastukikohtana toisesta maailmansodasta 1990-luvun alkuun, jolloin Nato ja
Varsovan liitto solmivat tavanomaisia asei-
28
ta Euroopassa rajoittavan TAE-sopimuksen.
Yhdysvaltain-vastaisuus on yhä silmiinpistävää. Vieläkään ei tiedetä, löysikö Yhdysvallat koskaan kaikki Kangerlussuaqin lähistön lento-onnettomuudessa 1968 hukkaamansa atomipommit.
Pala kerrallaan kohti itsenäisyyttä
Erityisen traumaattisia grönlantilaisille olivat
1960- ja 1970-luvun tanskalaistamisvuodet,
jolloin väestöä asutettiin uusiin kerrostalokomplekseihin. Kööpenhaminan rahoittajat
pitivät elämää kalastajakylissä vanhanaikaisena ja kalliina.
Pakkomuutto johti korjausliikkeeseen.
Syntyi itsehallintovaatimus, jonka ensimmäinen tärkeä virstanpylväs matkalla mahdolliseen itsenäisyyteen oli vuonna 1979 saavutettu itsehallinto emämaa Tanskasta. Asia
ratkaistiin kansanäänestyksessä.
Seuraava, vuoden 1982 kansanäänestys,
johti Grönlannin eroon EU/EEC:stä vuonna
1985. Vuonna 2008 järjestetty kansanäänes-
tys laajensi itsehallinnon koskemaan muun
muassa luonnonvarojen hallintaa sekä poliisi- ja oikeusasioita.
Vuodesta 1815 jättiläissaarta hallinnut
siirtomaaisäntä Tanska on osalle grönlantilaisia talouden vakauden ja ulkoisen turvallisuuden tae, toisille taas tae siitä, että runsaalle 57 000 Grönlannissa asuvalle riittää leipää.
Monessa suhteessa Grönlannin valinnat
ovat rinnastettavissa ahvenanmaalaisten ratkaisuihin, joskin Ahvenanmaa on osa EU:ta
kun taas Grönlanti kuuluu talousliiton kautta
vain yhteismarkkina-alueeseen. Tanskan osana Grönlanti on myös sidottu Natoon.
Toimeentulo huolettaa
Grönlannin pinta-ala on huikeat 2,2 miljoonaa neliökilometriä, josta suuri osa on jäätikön peitossa. Kahdessa suurimmassa kaupungissa asuu väestöstä runsas kolmannes:
pääkaupunki Nuukissa 15 000 ja Sisimiutissa lähes 6 000. Tanskalaisia saaren asukkaista on 13 prosenttia. Valtaosa syntyperäisistä
omille teilleen
grönlantilaisista on inuiitteja.
Kaikilla grönlantilaisilla on yksi yhteinen
huolenaihe, toimeentulo. Saaren kustannustaso on korkea, mutta omat tulolähteet ovat
vähäiset. Vaje katetaan Tanskan tuella.
Vajaan viiden tuhannen asukkaan Ilulissatissa työskentelevä Grönlannin pohjoisen
alueen verojohtaja Gerhardt Jacobsen pelkistää julkisen talouden rahoituksen ja tasapainottamisen kolmeen elementtiin:
– Budjetti katetaan Kööpenhaminasta tulevalla avustuksella, EU:n maksamilla kalastusrajoituskorvauksilla sekä omalla veronkannollamme, kertoo Jacobsen.
Kalastus ja kalastusteollisuus ovat edelleen
Grönlannin tärkein oma tulolähde. Aiemmin
merkittävät sinkki- ja lyijykaivokset on sen
sijaan suljettu.
Yksi kehittyvä ala on turismi, jota muun
muassa Hurtigrutenin ja muiden varustamoiden risteilytoiminta edustaa.
Grönlanti
Öljyrahoja jaettu jo etukäteen
Suuria suunnitelmia on myös arktisen alueen mineraali- ja öljyvarojen hyödyntämiseksi. Öljyn ja kaasun pumppaaminen syvien jääkerrosten alta on kallista, mutta niukkenevilla markkinoilla uskotaan kysyntää silti riittävän.
Grönlanti ja emämaa Tanska ovat sopineet, että öljytulojen ensimmäiset 75 miljoonaa Tanskan kruunua kuuluvat grönlantilaisille, minkä jälkeen tulot jaetaan kahtia.
Omaa rahaa grönlantilaiset tarvitsevat
toteuttaakseen mahdollisen itsenäisyytensä.
Tällä hetkellä bruttokansantuotteesta nelisenkymmentä prosenttia on Tanskan antamaa tukea ja kolme, neljä prosenttia EU:n
kalastuskorvauksia.
– Poliitikkojen tehtävä on ottaa kantaa siihen, kuinka varat hankitaan. Meidän virkamiesten tehtävänä on mitoittaa tarpeet ja huolehtia, että poliitikoilla on päätöksentekoon
tarvittavat tiedot, sanoo verojohtaja Jacobsen.
Ratkaisevaa tietenkin on, mistä saadaan
tulot, joita verottaa.
Teksti: Pentti Peltoniemi
Kuvat: Greenland Mediagallery
ja Pentti Peltoniemi
Pohjola-Nordenin toimitusverkoston jäsen
Pentti Peltoniemi osallistui Hurtigrutenin
järjestämälle Grönlannin kiertomatkalle M/S
Fram 2:lla viime syyskuussa.
Hans Peter Nielsen on harjoittelijana kalatehtaassa,
Najaate Rosbach Eriksen käy koulua. Molemmat luottavat siihen, että Grönlannissa voi elää hyvin, kunhan
työtä vain riittää.
l Pinta-ala 2,2 milj. km2, suuri osa jäätikön peitossa.
l Kuuluu Tanskaan. Valtionpäämies kuningatar Margarethe II.
l Pääministeri Kuupik Kleist. Parlamentin, inatsisartutin,
suurin ryhmä vasemmiston Inuit Ataqatigiit.
l Tärkeitä elinkeinoja kalastus ja kalateollisuus, turismi,
mineraalivarojen hyödyntäminen. Tulevaisuudessa ehkä öljyntuotanto.
l Asukkaita 57 000, pääosa inuiitteja.
l Pääkaupunki Nuuk sijaitsee pohjoisen napapiirin korkeudella.
Asukkaita n. 15 000.
Verojohtaja Gerhardt Jacobsen vastaa Grönlannin
pohjoisen alueen verokertymistä.
29
A step forward in sustainable energy production
Only a few companies in the world are experts in multifuel boiler technology,
and Metso leads the field. Alholmens Kraft, the world’s largest biomass-fired
power plant, based in Pietarsaari, Finland, relies on Metso’s solutions in its
quest to produce greener energy. “The high-capacity Metso multifuel boiler
with process automation allows the use of even 100% of biomass which has
helped us to reduce emissions significantly,” explains Stig Nickull, Managing
Director of Alholmens Kraft Ab.
Metso is a global supplier of sustainable technology and services for the
mining, construction, energy, recycling and pulp and paper industries.
30 www.metso.com
MÖT SOMMAREN PÅ DE RÖDA BÅTARNA
De röda båtarnas sommar är full av njutningar för såväl stora som små. Barnens egna Knatteland flyttar in på konferensavdelningen till sommaren och
restaurangerna bjuder på delikatesser bl.a. i form av sparrisveckor och jordgubbsveckor. Klipp ut värdekupongen nedan, boka din resa och åk ut och njut
av sommarhavet!
Kom också ihåg Pohjola-Nordens medlemsförmåner hos Viking Line! Förmånerna är i kraft hela sommaren och gäller förstås också bilpaket! Se medlemsförmånerna på adressen www.vikingline.fi/edut/pohjola-norden/svenska.asp
KOHTAA KESÄ PUNAISILLA LAIVOILLA
Punaisten laivojen kesä on täynnä nautintoja niin isommille kuin pienemmillekin. Lasten ikioma Muksula muuttaa kesän ajaksi laivojen kokousosastoille ja ravintolat tarjoavat herkkuja mm. parsaviikkojen ja mansikkaviikkojen
merkeissä. Leikkaa talteen alla oleva arvokuponki, varaa matka ja lähde nauttimaan kesämerestä!
Muista myös Pohjola-Nordenin jäsenedut Viking Linella! Edut ovat voimassa
koko kesän ja koskevat tietenkin myös autopaketteja. Katso jäsenedut osoitteesta www.vikingline.fi/edut/pohjola-norden
H E L S I N G FORS-STOCKHOLM
- K RY SSNING
sö-on fr.
60
€ / C-hytt
Bokningsnummer ____________________________
Bokning och betalning online www.vikingline.fi el. tfn 0600 - 41577
(1,64 € / besvarat samtal + lna / msa, varje dag kl. 7.30 –21.00) eller närmaste resebyrå.
Produktkod FPSTO
GÄLLER T.O.M. 30.6.2010
Pris/hytt
A/BL-hytt
B-hytt
C/B2P-hytt
SÖ - ON
100
80
60
TO + LÖ
120
100
80
FR
180
160
140
Erbjudandet gäller ovannämnda hyttkategorier för 2-4 personer. Gäller
endast nya bokningar, kan ej kombineras med andra rabatter. Kupongen
överlämnas i incheckningen. Måltider ingår ej. Åldersgräns samtliga dagar 21
år. Max. 2 hytter/kupong. Begränsat antal platser. Förbehåll för ändringar.
Serviceavgift 5 €, gäller ej betalningar via internet.
HEL S I N K I - T U K H O L MA
- R I S T EILY
su-ke alk.
60
€ / C-hytti
Varausnumero ____________________________
Varaukset ja maksut online www.vikingline.fi tai puh. 0600 - 41577
(1,64 € / vastattu puhelu + pvm / mpm, avoinna joka päivä klo 7.30 –21.00) tai matkatoimistostasi.
Palvelumaksu 5 €, ei internetin kautta maksettavista matkoista.
Tuotetunnus FPSTO
VOIMASSA 30.6.2010 SAAKKA
Hinta/hytti
A/BL-hytti
B-hytti
C/B2P-hytti
SU - KE
100
80
60
TO + LA
120
100
80
PE
180
160
140
Tarjous voimassa mainituissa hyttiluokissa 2-4 henkilölle. Koskee vain uusia
varauksia, eikä kuponkia voi yhdistää muihin tarjouksiin. Kuponki luovutetaan
lähtöselvitykseen. Ateriat lisämaksusta. Ikäraja kaikkina lähtöpäivinä 21vuotta.
Max. 2 hyttiä /kuponki. Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeudet muutoksiin.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri 30 vuotta
Ennätyssuuret Pohjolan pidot
sia esitteli Maiju Vuorenoja. Esitystä täydensi kanttori ja oopperalaulaja Urpo Vuorenojan yksinlaulu. Tämän jälkeen pitovieraat
pääsivät nauttimaan juhlapöydän antimista.
Pohjolan Pitojen yhteydessä muistettiin piirissä aktiivisesti toimineita nordisteja muun muassa Pohjola-Nordenin pääsihteeri Larserik Häggmanin jakamilla ansiomerkeillä.
Palkittujen joukossa olivat Carola Bryggman Paraisilta, Arto Heiskanen ja Jussi Nurmi Turusta sekä Leena Kortesalo ja Antti
Suominen Raisiosta. Jokainen heistä on vuosien ajan antanut oman panoksensa pohjoismaisen kansalaisyhteistyön hyväksi. 30-vuotiasta piiriä muistivat muun muassa Pohjola-Nordenin liitto sekä Tampereen ja Sastamalan yhdistykset.
Monipuolista ohjelmaa
ympäri vuoden
Pohjolan Pidot pidettiin tänä vuonna erityisen
juhlavissa tunnelmissa piirin täyttäessä tasavuosia.
Pohjolan Pitojen osanottajamäärä on Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirissä vuosi vuodelta kasvanut, ja maaliskuun lopulla Sastamalaan kerääntyi ennätykselliset 163
pitovierasta.
Neljä bussilastillista pohjoismaalaisuudesta kiinnostuneita Salosta, Paraisilta, Turusta ja Uudestakaupungista saapui Tyrvään
vanhaan harmaakivikirkkoon, jonka tapahtumarikasta lähihistoriaa ja upeita maalauk-
Pohjola-Nordenin Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri perustettiin 30 vuotta sitten
kaikille alueen Pohjola-Norden-yhdistyksille Salosta Sastamalaan. Juhlavuotta vietetään
piirin alueella koko vuoden ajan, ja ohjelmatarjonta on runsasta niin jäsenille kuin suurelle yleisöllekin.
Ohjelmassa on muun muassa norjalaishenkinen Sjuttonde maj -juhla Paraisilla,
Crusell-konsertti Uudessakaupungissa, Pohjoismainen perhetapahtuma Turussa, hapansilakkajuhla Raumalla ja paljon muuta. Juhlavuoden ohjelmaa täydentävät oma juhlalehti sekä näyttelyt, retket ja matkat.
Katja Tättäläinen
Annaliisa Saastamoinen ohjasi leipien valmistusta ja Hans Jørgen Boe (vas.) opetti tanskan
kieltä.
Smørrebrødit
tutuiksi
Tiedätkö mistä koostuu H. C. Andersenin
suosikkileipä tai Eläinlääkärin yöpala? Maaliskuisessa Nordisk klubb -illassa tutustuttiin tanskalaisiin voileipäklassikoihin Jyväskylän aikuisopiston ruokatuotannon kouluttaja Annaliisa Saastamoisen asiantuntevalla opastuksella.
Kokoontumispaikkana oli ravintola Priimuksen opetuskeittiö, ja illan järjestäjinä Jyväskylän ja Muuramen paikallisyhdistykset
sekä Pohjola-Nordenin Keski-Suomen piiri.
Parikymmentä innokasta osallistujaa perehtyi ensin kahvien ääressä leipien resepteihin ja niiden taustoihin. Sitten käärittiin hihat ja ryhdyttiin pienryhmissä töihin.
Hauskan uurastuksen tuloksena syntyi
yhteensä 140 kappaletta leipiä, joista hyvä
osa nautittiin paikan päällä ja loput pakattiin mukaan maukkaiksi kotiin tuomisiksi.
Osan ohjelmaa muodosti myös tanskankielen harjoittelu, jota ohjasi Jyväskylän yhdistyksen puheenjohtaja Hans Jørgen Boe.
Tärkeimmät raaka-aineiden nimet opeteltiin
ja toistettiin kuuliaisesti tanskaksi – ja kun
oli ruokaa suussa, asettui aksenttikin mukavasti kohdilleen!
Tuija Heiska
Pirkkalan Pohjola-Norden Espoossa
Koska Pirkkalan Pohjola-Nordenin jäsenistöstä monikaan ei ollut käynyt Hanasaaren
ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa, asia päätettiin korjata järjestämällä kevätretken Espooseen. Kohteena oli Hanasaaren
ohella WeeGee-taidenäyttely.
Hanasaaressa matkalaiset saivat tutustua
keskukseen Espoon nordenilaisten seurassa.
Opastettua kierrosta johti talon ja sen toiminnan hyvin tunteva ohjelmakoordinaattori Anja Syrjä.
Hanasaari on erittäin toimiva, kodikas ja
kaunis rakennus kaikkine upeine palvelui-
32
neen. Sijaintinsa vuoksi se on myös hieman
erilainen, korkeatasoinen hotellimajoituspaikka Helsingissä vieraileville. Suuren vaikutuksen vieraisiin teki ravintolassa nautittu
herkullinen ja taidokkaasti valmistettu buffet-lounas.
Lounaan jälkeen ohjelmassa oli WeeGee,
museokeskus, joka osoittautui hyvin mielenkiintoiseksi, mutta aivan liian suureksi kerralla tutustuttavaksi
Tyytyväiset Pirkkalan nordistit
Hanasaaren ovella.
Marja-Liisa Asell
Ett högklassigt
sätt
att se
världen.
Rapport från resestipendiaten:
Jordbruk och språkstudier
Tuovi Huttunen som studerar hästskötsel och lanthushållning vid
Savonia Yrkeshögskola i Idensalmi har skrivit en rapport om sin
vecka i Sverige. Tuovis klass fick Pohjola-Nordens stipendium.
V
Glädjande besked var det när vi fick veta att
vi kommer att åka till Sverige med klassen
för att bekanta oss närmare med den svenska
jordbruksnäringen och för att lära oss svenska i praktiken, som även var bland det viktigaste under resan.
Resan började med ett besök till Sarka museet i Loimaa var vi fick en inblick i lantbrukets mångsidiga historia. Följande dag åkte vi
från Stockholm med bussen till Hamra gård,
inte så långt bort från Stockholm.
Hamra gård är en mjölkgård kombinerat
med DeLavals utbildnings- och forskningscentrum. Vi fick en ganska spännande och
intressant presentation av DeLaval om deras
högteknologiska gård samt det mjölkningssystem, VMS, som de använder för de cirka
200 mjölkkor som ingår i gården.
Menhammar stuteri blev nästa stopp. Där
avlas, tränas och säljes travhästar i världsklass. Kända hästar som gården avlat är t.ex.
Maharajah, From Above och Jocosec.
Bland hästarna bedriver gården också
skogs- och jordbruk och har ca. 10 stycken
Hereford kor. Efter besöket begav vi oss in till
Stockholm för att bo på Långholmens vandrarhem, ett tidigare fängelse, som idag är ett
trivsamt vandrarhem och hotell.
I Stora Alby presenterades besökaren det nya stallet och utfodringen av hästar.
Besök på en ekologisk gård
Lördagen började med ett besök i Stig H. Johanssons i Stora Alby. Stig H. Johansson är
Sveriges mest framgångsrika travkusk och arbetar idag som tränare.
Hästskötaren Marie Blomberg och Riikka Eskonniemi presenterade det nya stallet
och utfodringen där samt de träningsmetoder som nyttjas. Besöket följdes av en tur till
Gymninge gård och Hidinge gård, nära Örebro cirka 250 km väster om Stockholm.
Gymninge gård är en ekologisk gård som
producerar högklassigt köttboskap. Bröderna Torbjörn och Stefan Eriksson föder
upp och boskapen som består av omkring
200 köttkor och kalvar av olika ras. Dagen
till ära bjöd de på smakliga köttbullar gjorda av deras eget kött.
Hidinge Gård ligger sydväst om Örebro.
34
Där finns 135 ha åkermark och 4 svinhus.
Där odlas potatis, höstvete, havre, vårkorn,
oljelin och ärtor. I svingården har de ca 4 600
slaktsvinsplatser.
Kvällen gick till att besöka några pubar
och bekanta sej med lokalbefolkningen som
gladdes åt vår vilja att prata svenska istället
för engelska.
Den sista besöksplatsen var en mjölkgård
som ligger i Äspetorp. Där håller Per Anderssons och Paula Pönniäinens boskap. De har
cirka 120 kor och dessutom ungboskap. Korna lever i lösdriftladugård och verkade ha
trivsamt. Korna mjölkas tre gånger per dag.
väntade oss en överraskning. Våra biljetter var bokade till måndagen och inte söndagen. Detta innebar en ny tur till Långholmens vandrarhem. Måndag morgon steg vi
ombord.
Resan var mycket njutbar med intressanta
och lärorika besök. Jag lärde mej nya ord och
prata svenska. Intressant nog var det att hästarna fodras på samma sätt som i Finland. Att
jag nu kan gå bättre förberedd till muntliga
tentamen i skolan känns riktigt bra.
Problem på hemfärden
När vi på söndagskvällen kom till hamnen
Tuovi Huttunen
35
Onhan noita hosujia.
Mutta voi sitä kiireettäkin
matkustaa.
PÄIVÄRISTEILYT
su lähdöt
ma-pe lähdöt
la lähdöt
20
22
29
REITTIMATKAT
€/hlö
aikuiset
€/hlö
henkilöauto
19
19
€/hlö
suunta
€
suunta
(max.korkeus 1,9 m ja max.pituus 6 m)
€/hlö
HOTELLIMATKAT
REVAL HOTEL OLYMPIA
alk.
58
€/hlö
RADISSON BLU HOTEL TALLINN
alk.
60
€/hlö
Hinta sis. meno-paluu laivamatkat,
yöpymisen 1 vrk/hlö/2hh ja hotelliaamiaisen. Alkaen hinnat voimassa
30.6.2010 asti.
Hinnat voimassa 2.7.2010 asti.
HELSINKI
36
TALLINNA
TALLINNA
11.00
17.00
09.00
12.00
10.30
13.30
ma-pe
08.00
la
su
HELSINKI
20.30
17.30
21.30
16.00
19.30
Myyntipalvelu
www.eckeroline.fi Puh 06000 4300
(1,64€/vastattu puhelu+pvm/mpm)
Peli-ilon puolesta!
Fortum haluaa tukea jokaisen lapsen oikeutta onnistumisen tunteeseen. Fortum Tutor on Palloliiton ja Fortumin yhteinen ohjelma, jonka tavoitteena on taata kaikille pienille futaajille osaava ja
kannustava valmentaja. Ohjelmassa lasten valmentaja saa henkilökohtaisen sparraajan, tutorin,
joka opastaa häntä pelillisissä ja pedagogisissa taidoissa. Kuusikymmentä kokenutta tutoria ohjaa kauden aikana tuhansien lasten valmentajia ja tekee töitä peli-ilon puolesta yli 100 seurassa
ympäri Suomea.
Tutustu ohjelmaan osoitteessa fortumtutor.fi. Sytytetään yhdessä pelaamisen kipinä!
SMAK AV SOMMAR!
Med smarriga böcker
från Fontana Media
Festen är min
Marita Gleisner
”En underbar bok ... med känsligt inslag
och träffsäkert språk, där ungdomar kan
finna flera igenkänningsfaktorer.”
BTJ, Sofia Carlenberg
Hft 19,90
Tsarens galejor
Morris, Leia och papporna
Monica Vikström-Jokela
”underhållande och kompromisslöst
hoppingivande…”
Hbl, Maria Lassén-Seger
Inb 21,80
Yvonne Hoffman
”En spännande och väl
sammanhållen berättelse…”
Vbl, Erika Rönngård
Inb 21,80
Mat Rätt
– barn, mat & hälsa
Nina Colliander-Nyman
och Maria Riska
Enkla och ekologiska lösningar i matlagning och livsstil! Okomplicerade
och tilltalande recept ordnade enligt
årstid. Inb 29,80
Välkommen till
Fontana Medias bokhandel!
Vi finns i centrum av Helsingfors.
Öppet mån kl. 9–17.30, tis–fre kl. 9–16.30
Valloita kesätiet
Hertz tarjoaa Pohjola-Nordenin jäsenille erikoishinnat Suomessa ja ulkomailla.
Mainitse varausta tehdessäsi koodi: CDP 622011.
Varaukset teet kätevästi osoitteessa www.hertz. tai soittamalla
Hertz Varauspalveluun 0200 11 22 33
Klikkaa
perinnemaisema
kuntoon: vr.fi
Osta junalippusi netistä. Lahjoitamme
10 senttiä jokaisesta nettiostosta
Suomen luonnonsuojeluliitolle
perinnemaisemien kunnostukseen.
Yhteisellä matkalla
Tulossa
Etelä-Savon piiri
Valokuvakilpailu ’Kotini
on Pohjolassa’ jatkuu 30.6.
saakka. Kilpailukutsu + säännöt
www.pohjola-norden.fi/
kotinionpohjolassa.
Pohjoismainen
arkkitehtuuriseminaari Kuopiossa
3.–4.8. Ohjelmassa on savolaista
illanviettoa, asiaa arkkitehtuurista
ja kaupunkisuunnittelusta
sekä tutustuminen
Kuopion Asuntomessuihin.
Osallistumismaksu 100 e/hlö (sis.
maj. 2hh+ohjelma+ateriat ohj.
muk.) Ilmoittautuminen 31.5.
mennessä [email protected] . Katso lisätietoja
www.pohjola-norden.fi/kuopio/
menot.
Sylvi symposium järjestetään
14. kerran. Kirjallisuustapahtuma
Lumeen piirretty viiva – Pohjolan
kirjoittava nainen 13.–15.8.2010
Pieksämäellä.’Sylvi Kekkosen
syntymästä 110 vuotta’ -juhlavuosi.
Sydän Pohjolassa jo 30 vuotta
-tapahtumia tulossa syksyllä 2010.
Tarkempia tietoja ajankohtaisista
tapahtumista www.pohjolanorden.fi/etela-savo/menot
& PÅ KOMMANDE
Hämeen piiri
Katse Kalotille
pohjoiskalottikonferenssi 20.–
22.8.2010 Kolarissa, Ylläksellä.
Lisätietoja www.pohjola-norden.fi
Keski-Suomen piiri
Valokuvakilpailu ’Kotini
on Pohjolassa’ jatkuu 30.6.
saakka. Kilpailukutsu + säännöt
www.pohjola-norden.fi/
kotinionpohjolassa .
Pohjoismainen
arkkitehtuuriseminaari Kuopiossa
3.–4.8. Ohjelmassa on savolaista
illanviettoa, asiaa arkkitehtuurista
ja kaupunkisuunnittelusta
sekä tutustuminen
Kuopion Asuntomessuihin.
Osallistumismaksu 100 e/hlö
(sis. maj. 2hh+ohjelma+ateriat
ohj. muk.) Ilm. 31.5. mennessä
[email protected]
. Katso lisätietoja www.pohjolanorden.fi/kuopio/menot .
Sydän Pohjolassa jo 30 vuotta
-tapahtumia tulossa syksyllä
2010.
Tarkempia tietoja
www.pohjola-norden.fi/p-k/menot
Helsingfors distrikt
Ti 11.5. kl. 14.20 Besök i Nordsjö
hamn och Sjömanskyrka
19.5 kl. 19.00 Konsert med
nordiska romanser (PetersonBerger, Stenhammar, Rangström
m.fl.), Villa Gyllenberg
27 – sö 29.8 Nordiskt
Huvudstadsmöte i Oslo med
temat ”Det nya Oslo”, 440e inkl.
progr. Anm. sen 1.7.
11–13.9 Exkursion till
Skeppsholmsdagen i Stockholm
med konst och kultur i levande
maritim miljö. 140e (enkelhytt
175e) inkl. program, logi och
måltider. Anm. sen. 11.8.
Närmare uppgifter från kansliet,
tf, 044 733 5772.
40
Oulun piiri
Mikäli olet kiinnostunut
osallistumaan Pohjola-Nordenin
Kuopion piirin ja Kuopion
Pohjola-Nordenin järjestämään
jäsentapaamiseen Kuopiossa
3.–4.8.2010, ota yhteyttä
piirisihteeriin [email protected] tai puh. 050 370 7297.
Oulun piirin 30-vuotisjuhla
la 2.10.2010. Juhlistetaan
seminaarilla juhlavuotta.
Lisätietoja lähempänä
juhlapäivää.
Pohjois-Karjalan piiri
28.4. esittelemme Pohjoismaista
kulttuurirahastoa Nuorten Pohjola
-tapahtumassa Kuopiossa. Muut
tulevat tapahtumat osoitteessa
www.pohjolanorden.fi
Helsingin piiri
11.5. klo 14.20 Tutustuminen
Vuosaaren satamaan ja
Merimieskirkkoon.
Ke 19.5. klo 19.00 Pohjoismaisia
romansseja -konsertti (PetersonBerger, Stenhammar, Rangström
jne.), Villa Gyllenberg
Pe 27.8. – su 29.8.
Pohjoismainen
pääkaupunkilaiskokous Oslossa
teemalla ”Det nya Oslo”, 440e
sis. ohjelman. Ilm. viim 1.7.
11.9. – 13.9. Retki Tukholman
Skeppsholmsdagen –”taiteen
ja kulttuurin avointen ovien
päivä” -tapahtumaan. 140e sis.
ohjelman, ateriat, majoituksen.
Ilm. viim. 11.8. Lähemmin
toimistosta p. 044 733 5772
Lapin piiri
Hämeen piiri järjestää
12.6. matkan kahteen
maailmanperintökohteeseen:
Vanhaan Raumaan ja
Sammallahdenmäkeen. Paikkoja
rajoitetusti. Tarkempia tietoja
toiminnanjohtajalta, puh. 045
129 4023 tai s-posti hame(at)
pohjola-norden.fi
Sastamalan Pohjola-Norden
järjestää 10. kerran Runoja
iltojen pimetessä -tilaisuuden
Sylvään koulun auditoriossa
19.9. kello 16. Pääesiintyjänä on
vammalalaissyntyinen Jyväskylän
kaupunginteatterin näyttelijä Eeva
Hakulinen. Suvi-Tuuli Puraslahti
soittaa huilua. Kahvitarjoilu.
Piiritoimistomme on kesätauolla
1.6.– 31.8. Yhteydenotot tänä
aikana sähköpostitse hame(at)
pohjola-norden.fi
Kuopion piiri
Valokuvakilpailu ’Kotini
on Pohjolassa’ jatkuu 30.6.
saakka. Kilpailukutsu + säännöt
www.pohjola-norden.fi/
kotinionpohjolassa .
Länsirannikon kierros
Pohjanmaalle 27.–29.7. Vierailu
Tankkarin majakkasaarelle,
Pietarsaaren Nanoq -museoon
sekä ’Seitsemän sillan’ retki
Kokkolaan, hinta n. 200 e,
Lisätietoja Tarja Aaltonen, 0400
952427.
Pohjoismainen
arkkitehtuuriseminaari Kuopiossa
3.–4.8. Ohjelmassa savolaista
illanviettoa, asiaa arkkitehtuurista
ja kaupunkisuunnittelusta
sekä tutustuminen
Kuopion Asuntomessuihin.
Osallistumismaksu 100 e/hlö
(sis. maj. 2hh+ohjelma+ateriat
ohjelman mukaan). Ilm. 31.5.
mennessä [email protected] . Katso lisätietoja www.
pohjola-norden.fi/kuopio/menot
Sydän Pohjolassa jo 30 vuotta
-tapahtumia tulossa syksyllä
2010.
Tarkempia tietoja www.pohjolanorden.fi/kuopio/menot
Uudenmaan piiri
12.6. Kesäretki Emil Wikströmin
Visavuoreen, Hämeen linnaan,
Riihimäen lasimuseoon.
Os.maksu 45e. Lähemmin
toimistosta, p. 044 733 5772
17.–20.6. Nuorten kuvataideleiri
Biskops-Arnön kansanopisto,
Tukholma. Täysihoito matkoineen
400e.
Nylands distrikt
12.6 Sommarexkursion till Emil
Wikströms Visavuori, Tavastehus
slott, Riihimäki glasmuseum. Avg.
45e. Närmare från kansliet 044
733 5772.
17-20.6 Nordiskt bildkonstläger
för ungdom på Biskops-Arnö
utanför Stockholm. Helpension
inkl. resor 400e.
Varsinais-Suomen
ja Satakunnan piiri
Raision paikallisyhdistys
järjestää to 27.5. iltaretken
Koneen Säätiön omistamaan
Saaren kartanoon, Mietoisiin.
Bussi Raision kaupungintalon
retkipysäkiltä lähtee klo 17.00.
Kartanon oppaina toimivat
toiminnanjohtaja Hanna
Nurminen ja yhdistyksen
puheenjohtaja Leena Kortesalo.
Retken hinta on 10 euroa ja se
maksetaan retken aikana. Hintaan
sis. kuljetukset ja kartanon
esittely sekä kahvitus, jonka sään
salliessa nautimme kartanon
puistossa. Ilmoittautumiset Leena
Kortesalolle (leena.kortesalo@
dnainternet.net, 040-5415092)
viimeistään 23.5. mennessä.
Raision paikallisyhdistys
järjestää ke 30.6. klo 14.00
teatteriretken Turkuun
Samppalinnan kesäteatteriin.
Ohjelmassa Leonard Bernsteinin
menestysmusikaali ”West Side
Story”. Esitys alkaa klo 15.00.
Tapahtuman hintaan, 32 euroa,
sisältyy pääsylippujen lisäksi
kahvit väliajalla. Ilm. Leena
Kortesalolle (leena.kortesalo@
dnainternet.net, 040-5415092)
viimeistään 30.5. mennessä.
Pohjolan kuulun säveltäjämestarin
B.H. Crusellin tuotantoon
tutustutaan Uudessakaupungissa
järjestettävässä Crusell ja
aikalaiset -konsertissa 26.7. klo
18. Uudenkaupungin vanhassa
kirkossa. Ennen konserttia
kahvitellaan Pakkahuoneella.
Liput 18e/23e sis. kahvit.
Ilm. 19.7. mennessä
[email protected].
Elokuussa järjestetään Turussa
ylioppilaskirjoituksiin valmistava
ruotsinkielen abikurssi, joka
vastaa esim. lukion soveltavaa
kurssia RUB9/RUA10. Kurssi sis.
yht. 30 oppituntia kotitehtävineen
ja se järjestetään ma 2.8.-pe
6.8.2009 klo 9.00-14.15. Kurssin
hinta 95 e. Paikkoja vain 25,
joten ilmoittaudu pian! Ilm. 29.5.
mennessä sähköpostilla [email protected].
Hapansilakkajuhla Kodisjoella
Raumalla la 21.8. Maistelemme
hapansilakkaa ja
nautimme pelimannimusiikista
kesäisessä miljöössä. Ilm. Ari
Laitiselle p.0443205002
Laulutilaisuus 1.10 Salon
Sinisessä Talossa klo 19.
Esiintymässä Salon viihdelaulajat.
Hinta on 7 e/hlö. Tied: varsinaissuomi.satakunta@pohjola-norden.
fi.
PIIRIT
Egentliga Finland
och Satakunda
Pohjola-Norden i Raumo
arrangerar en surströmmingsfest
lördagen 21.8. Vi
äter surströmming och njuter av
dragspelsmusik i sensommarmiljö.
Anmälningar till Ari Laitinen tel.
0443205002
Tjaldur
www.pohjola-norden.fi/piiritoimistot
Lisää tapahtumia /
Flera evenemang:
www.pohjola-norden.fi/
tapahtumat
l www.pohjola-norden.fi/
evenemang
l www.tjaldur.fi
l www.uppik.fi
l
Möt Nancy och Thorolf onsdagen
den 2 juni kl.16.30 på Café
Salutorget,
Norra Esplanaden 15.
Finlands f.d. generalkonsul Thorolf
Björklund med fru Nancy kommer
att vara i Helsingfors under tiden
31.5. – 6.6. och båda är HedersTjaldur. Thorolf Björklund har
varit Finlands konsul på Färöarna
i 25 år. De bor på Hotel Helka,
Norra Järnvägsgatan 23 A, tfn 09
613580. www.tjaldur.fi
Etelä-Savo Södra Savolax
PL 58, 70101 Kuopio
puh./tfn 044 530 7457
[email protected]
pj./ordf. Anne Taivalantti
toim.joht./omb. Anne Tuomainen
Helsinki Helsingfors
Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11
00100 Helsinki/Helsingfors
puh./tfn 044 733 5772
faksi/fax (09) 753 1634
[email protected]
[email protected]
pj./ordf. Henrik Stenius
toim.joht./omb. Martin Paulig
Häme Tavastland
Oikaisu
Tjaldur
Tule tapaamaan Nancya ja
Thorolfia keskiviikkona 2.6. klo
16.30 Kahvila Salutorgetissa,
Pohjoisesplanadi 15.
Suomen entinen pääkonsuli
Thorolf Björklund ja hänen
vaimonsa Nancy ovat
Helsingissä 31.5. – 6.6. välisenä
aikana, molemmat ovat
kunnia-tjaldurilaisia. Thorolf
Björklund on toiminut 25 v.
Fäärsaarilla Suomen konsulina.
He asuvat Hotelli Helkassa,
Pohjoisrautatienkatu 23 A, puh 09
613580. www.tjaldur.fi
& DISTRIKTEN
Lehtemme viime
numerossa kerrottiin virheellisiä tietoja myönnetyistä
ansiomerkeistä. Anneli Heräjärvi ja Kalevi Kivikko palkittiin hopeisella ansiomerkillä.
Suvantokatu 13
33100 Tampere/Tammerfors
puh./tfn 045 129 4023
[email protected]
pj./ordf. Martin Lilius
toiminnanjohtaja Marita Kurki
Kaakkois-Suomi
Sydöstra Finland
Kouvola-talo, Varuskuntakatu 11
45100 Kouvola
puh./tfn 040 867 7940
faksi/fax 020 615 3056
[email protected]
pj./ordf.Kaisu Tapiovaara
toim.johtaja Anu Erolin
Keski-Suomi Mellersta Finland
Vaasankatu 2, 40100 Jyväskylä
puh./tfn (014) 615 965
[email protected]
pj./ordf. Martti Koskela
toim. joht./omb. Tuija Heiska
(sijainen)
Kuopio Kuopio
PL 58, 70101 Kuopio
puh./tfn 044 5307 457
[email protected]
pj./ordf. Mauri Repo
toim.johtaja Anne Tuomainen
Lappi Lappland
Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi
puh./tfn 040 861 4539
faksi/fax 020 152 5099
[email protected]
pj./ordf. Ulla Karvo
toim.johtaja Kirsi Lantto
Oulu Uleåborg
PL 290, 90101 Oulu
puh./tfn 050 370 7297
[email protected]
pj./ordf. Paula Rossi
piirisihteeri Mika Pietilä
Pohjanmaa Österbotten
Hietasaarenkatu/Sandögatan 6
65100 Vaasa/Vasa
puh./tfn. 040 550 6863
pj./ordf. Helena Teräväinen
Vt toiminnajoht./Tf
verksamhetsled. Ari Sundberg
[email protected]
Pohjois-Karjala
Norra Karelen
PL 58, 70101 Kuopio
puh./tfn 044 5307 457
pohjois-karjala@
pohjola-norden.fi
pj./ordf. Siv Jouhkimo
toim.joht./omb. Anne Tuomainen
Uusimaa Nyland
Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11
00100 Helsinki/Helsingfors
puh./tfn 044 733 5772
faksi/fax (09) 753 1634
[email protected]
[email protected]
pj./ordf. Marja-Liisa Ala-Pöllänen
toim.joht./omb. Martin Paulig
Varsinais-Suomi
ja Satakunta
Egentliga Finland
och Satakunda
Kulttuurikeskus,
Uudenmaankatu/
Nylandsgatan 1,
20500 Turku/Åbo
puh./tfn 0400 995 546
varsinais-suomi.satakunta@
pohjola-norden.fi
egentligafinland.satakunda@
pohjola-norden.fi
pj./ordf. Bo Grönholm
toim.johtaja Katja Tättäläinen
Tjaldur - ystävyysseura
/vänskapsförening
Färsaaret /Färöarna Suomi/Finland
Uppik - ystävyysseura
/vänskapsförening
Grönlanti/Grönland Suomi/Finland
Fredrikinkatu/Fredriksgatan 61 A 11
00100 Helsinki/Helsingfors
puh./tfn 044 7335 780
faksi/fax (09) 753 1634
[email protected]
[email protected]
pj./ordf. Martina Huhtamäki
(Tjaldur)
pj./ordf. Fredrik Forsberg (Uppik)
toim.joht./omb. Agnete Sippel
www.tjaldur.fi, www.uppik.fi
41
42
43
TOP10
IHAN UUS
ON
PAREMPI
‘
‘
‘
‘
‘
‘
‘
‘
‘
‘
Ei homeongelman riskiä
Turvallinen allergiselle
Säästää energiaa ja rahaa
Tasainen ja sopiva lämpötila
Esteettömyys
Moderni varustelu
Korkeatasoiset materiaalit
Raikas sisäilma
Tilava parveke tai terassi
Ei remonttipaineita
Tiesitkö
* YIT Ra
kennus
että ra Oy vastaa 10
hyvän ra kennustyö on vuoden ajan s
s
iitä,
kennus
tavan muoritettu
ukaises
ti.
Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu 1.7.2010.
Jos olet harkinnut remontoitavan asunnon ostoa tai nykyisen kotisi remonttia,
otathan huomioon, että osakkaana sinun on vastedes ilmoitettava taloyhtiölle kirjallisesti
etukäteen huoneistoremonteistasi. Ilmoitusvelvollisuus koskee remontteja, jotka voivat vaikuttaa yhtiön vastuulla
oleviin rakennuksen osiin eli käytännössä jopa hanan, wc-istuimen sekä lattiamateriaalin vaihtoa. Taloyhtiöllä on
oikeus mm. asettaa ehtoja ja periä remontin valvonnasta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Lue lisää: Uusi
asunto-osakeyhtiölaki, 5. luku: Osakkeenomistajan suorittamat muutostyöt. Jos taas päätät ostaa uuden kodin
uudiskohteesta, hyödyt rakennusliikkeen vastuuajasta 10 ensimmäisen vuoden ajan ilman remonttipaineita.
Lue netistä lisää uuden kodin kymmenistä eduista
ja pyydä asuntomyyjämme yhteydenottoa!
yitkoti.fi/ihanuus
44
av Ingmar Bergman
8€ rabatt vid förköp till Fanny och Alexander
- Boka biljetterna 17–21.5
Rani Plast
är en
totalleverantör av
förpackningsmaterial
och -lösningar
i polyeten.
www.raniplast.com
A tradition of personal service
46
WÄRTSILÄ® is a registered trademark.
EVERY SECOND SHIP YOU SEE IS SERVICED BY US.
The reason for this isn’t just the efficiency of our solutions,
excellent though they are. Just as important is the efficiency
enhancing lifecycle care on offer around the clock and all across
the globe. Because an efficient propulsion system uses less fuel
and gives off less emissions. This is just one example of how
Wärtsilä solutions are good for both business and nature on land
and at sea. Read more about what we can do for you and the
environment at wartsila.com.
47
Pohjola-Nordenin verkkopuoti tarjoaa kesälukemiseksi myös Pohjolan luonnon
helmiä, ja ruotsinkieliset
julkaisut Svinalängorna ja
100 sociala innovationer
från Finland, joka sopii hyvin
lahjaksi esimerkiksi ystäväkunnille. Tuotetilauksia voi
tehdä Pohjola-Nordenin
verkkosivujen kautta osoitteessa www.pohjola-norden.
fi/verkkopuoti tai oheisella
tilauslomakkeella.
Pohjola-Nordens webbutik
erbjuder följande böcker:
Natur i Nord, Svinalängorna
och 100 sociala innovationer
från Finland som är t.ex. en
bra vänortspresent. Rekvisitioner kan göras både på
Pohjola-Nordens webbsida
www.pohjola-norden.fi/natboden eller med närslutna
rekvisitionsblankett.
48
verkkopuoti Nätboden
Väestörakenteen muutos on
osa Pohjola-Nordenin vuoden 2010 teemaa. Muutokset
väestörakenteessa sekä
eläkkeet nousevat esiin myös
Pohjola-Nordenin vuonna
2010 järjestämissä seminaareissa ja tapahtumissa.
Uusimmassa romaanissaan
äskettäin eläkkeelle siirtynyt
Merete Mazzarella pohtii
eläkkeelle siirtymistä ja sen
ympärille nousevia tuntemuksia.
Matkalla puoleen hintaan
– eläkkeellä olemisen taidosta
Merete Mazzarella
Tammi, 2010
240 s.
Eläkeläisyys on rooli, ei identiteetti, varoittaa
Merete Mazzarella. Hänen uusi teoksensa
provosoi suuria ikäluokkia pitämään puoliaan.
Kun Merete Mazzarella oli siirtymässä eläkkeelle, hän havaitsi, että eläkeläisen oletetaan siirtyvän syrjään kaikesta
muustakin. Odotetaan, ettei hän ”tyyrää” muita eikä ole toimelias. Ilmaus
”vanhemman oikeudella” ei tarkoitakaan, että iäkkäällä on oikeuksia, vaan
että on asioita, joiden hän voisi antaa
jo olla.
Kirjoittajalle alkoi paljastua luokkayhteiskunta, jossa nuoret sanelevat,
mitä eläkeläisen rauhaan kuuluu. Mazzarella ihmettelee, miksi vanhoja oikeastaan pidetään konservatiiveina, sillä heissä piilee kumousvoimaa. Nuoren valinnoilla on – toisin kuin iäkkään – kauaskantoisia
seurauksia, joten vanhuudesta pitäisikin puhua aikana, jolloin voi rohkeasti ottaa riskejä.
Kirjoittaja punoo teeman ympärille pohdintoja elämän suurista kysymyksistä, kirjaa herkullisia sattumuksia, kommentoi luettua, arvojen
muuttumista ja yhteiskunnallista kehitystä. Lähipiirikin joutuu tarkkailun
kohteeksi: eläkkeellä oleva aviomies alkaa näyttää vaimosta hänen kirjoittaessaan huolestuneelta, vähän niin kuin koira saattaisi näyttää, jos tietäisi
emännän kirjoittavan koirakirjaa.
Hinta 30 e
Jäsenhinta 25 e
100 sociala innovationer
från Finland
Vad har enkammarriksdagen, torkskåpet och sms gemensamt? För att
inte tala om moderskapsförpackningen, insamlingen gemensamt
ansvar, tvättbryggan, fri skolmåltid och Afrikas stjärna? De är alla
finländska sociala innovationer.
I Finland har man alltför
länge stirrat sig blind på tekniska uppfinningar som grund
för ekonomin när snart fyra
procent av nationalprodukten satsas på forskning och
utveckling. Först under de
senaste åren har man börjat
tala om de sociala innovationerna som bas
för vår välfärd. Jämställdhet mellan kvinnor och män, fri utbildning, socialskydd för alla, vår parlamentariska demokrati och samhällsfreden är garanter för välfärden. I denna bok möts glädjen och allvaret över
ett hundra sociala innovationer.
Pris 20 e
Medlemspris 15 e
TILAAN & JAG BESTÄLLER
ILMAISMATERIAALIT
AVGIFTSFRITT MATERIAL
(Merkitse kappalemäärä ruutuun)
(Ange antal i rutan)
Pohjola-Norden-juliste (A3)
o
Pohjola-Norden-affisch (A3)
Pohjola-Norden-postikortti
o
Pohjola-Norden-postkort
MUUT MATERIAALIT
ANNAT MATERIAL
Pohjola-Nordenin reppu
HINTA 20 e
o
Pohjola-Nordens ryggsäck
PRIS 20 e
Pohjola-Nordenin toilettilaukku
HINTA 10 e
o
Pohjola-Nordens toalettväska
PRIS 10 e
Pohjola-Nordenin kauluri, pipo
HINTA 6 e
o
Pohjola-Nordens luva, halsvärmare
PRIS 6 e
Muki, jossa Pohjoismaiden liput
JÄSENHINTA 4,00 e (normaalisti 5,00 e)
o
Mugg med de nordiska flaggorna
MEDLEMSPRIS 4,00 e (normalt 5,00 e)
Lippunauha HINTA 5,00 e
o
Flaggspel PRIS 5,00 e.
KIRJAT
BÖCKER
Merete Mazzarella: Matkalla puoleen hintaan
(Tammi 2010)
JÄSENHINTA 25,00 € (normaalisti 30,00 e)
o o
Susanna Alakoski: Svinalängorna
(Bonnier Pocket 2007)
EXTRAPRIS 6,00 e
Fredrik Lång: Elämäni Pythagoraana
(Tammi 2005) JÄSENHINTA 9,00 e (normaalisti 17,00 e)
o o
Unionsdrottningen – Margarete I och
Kalmarunionen EXTRAPRIS 20,00 e
Mikä aasoilla on?
JÄSENHINTA 20 e (normaalisti 25 e)
o o
Hvad er med aser?
MEDLEMSPRIS 20 e (normalt 25 e)
Kahdesta suuresta viisi pientä
HINTA 10,00 e/kpl, 20-100 kpl 8 e/kpl,
yli 100 kpl 7 e/kpl
o o
Två stora blev fem små
PRIS 10,00 e, 20-100 st. 8 e/st.,
över 100 st. 7 e/st.
Suomi-norja-suomi-sanakirja
HINTA 50,00 e
o o
Nöd och lust - Sverige och Finland i samtid
och framtid PRIS 25,00 e
Pohjolan luonnon helmiä HINTA 12,00 e, 8 kpl yhteensä 90 e
o o
Natur i Nord PRIS 12,00 e, 90 e / 8 st.
Purjehdus Pohjanlahdella HINTA 28,00 e
o o
Jäämerestä syntynyt – Varangin karunkaunis vuono
HINTA 22,00 e
o o
100 sociala innovationer från Finland
MEDLEMSPRIS 15,00 e (Normalpris 20,00 e)
Varanger – Nabo til Nordishavet
PRIS 22,00 e
Sankarimatkailijan Färsaaret HINTA 20,00 e
o o
Musik i Norden PRIS 5,00 e
Karelen - ett gränsland i Norden PRIS 22,00 e
o o
Barents - ett gränsland i Norden PRIS 22,00 e
Grönland - mer än isberg PRIS 12,00 e
o o
Danmark - mer än kroer PRIS 7,00 e
49
VASTAANOTTAJA
MAKSAA
POSTIMAKSUN
POHJOLA-NORDEN
Vastauslähetys
Sopimus 5005877
00003 Helsinki
Tilauksen voi myös tehdä verkkosivuillamme:
Beställningen kan ocksågöras på våra nätsidor:
www.pohjola-norden.fi/verkkopuoti
www.pohjola-norden.fi/natboden
Faksi/fax: 09-4542 0820
Hintoihin lisätään postikulut
Porto tillkommer
Nimi/Namn
_________________________________________________________________________________________________________________
Postiosoite/Postadress
_________________________________________________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________________________________________
S-posti tai puhelinnumero/E-post eller telefonnummer
_________________________________________________________________________________________________________________
Jäsennumero / Medlemsnummer
_________________________________________________________________________________________________________________
50
Naturskydd i Norden under 1900-talet
Nordiska ministerrådet, 2003
264 s.
I Natur i Nord presenteras ett urval av det bästa av nordisk
natur. Presentationen omfattar olika naturtyper i Norden
och spänner över väst och öst, nord och syd samt över
en rikedom av geologisk och biologisk variation liksom
landskap där de nordiska folken genom tiderna har satt
sina spår.
Pris 12 e
12 e
Pohjolan luonnon helmiä
Pohjoismaisen luonnonsuojelun saavutuksia
Pohjoismaiden ministerineuvosto, 2003
258 s.
Kirja esittelee Pohjoismaiden luonnon parhaimmistoa.
se vie matkalle lännestä itään ja pohjoisesta etelään: geologialtaan ja luonnoltaan vaihteleviin maisemiin, joihin
Pohjoismaiden asukkaat ovat aikojen saatossa painaneet
jalanjälkensä.
Hinta 12 e
Svinalängorna
En dramatisk skildring av hur kaos pågår mitt
i småstadsidyllen
Susanna Alakoski
Bonnier pocket, 2007
260 s.
Boken är Leenas berättelse om Svinalängorna – ett nybyggt bostadsområde under 70-talet som fyllts med invandrare och låginkomsttagare. Det blir snabbt kallat Svinalängorna men för Leena och hennes finska föräldrar
är det höjden av lyx. När en period börjar kommer det
alltid som en chock, och det blir den sista dagen av fyllda
brödkrogar och varm choklad på ett tag.
Svinalängorna är en drastisk och stark skildring av kaos
och utsatthet i vardagen, men också om hur tretjejkompisar med talang för överlevnad kan besegra det mesta.
Pris 6 e
6e
verkkopuoti NÄTBODEN
Natur i Nord
51
Martin
Saarikangas
Anita
Lehikoinen
Henna
Virkkunen
Carola
Lindholm
Dan
Brändström
Thomas
Wilhelmsson
Kalle
Heikkinen
Henrik
Wolff
Robin
Bade
Johnny
Åkerholm
Koulutus ja tutkimus –
Pohjolan pelastus? Seminaari
Utbildning och forskning –
Nordens räddning?Seminarium
SEMINAARIN PUHUJINA MM.
Vuorineuvos MARTIN SAARIKANGAS, PohjolaNordenin elinkeinoelämän toimikunta, Johtaja ANITA
LEHIKOINEN, Opetusministeriö, Opetusministeri
HENNA VIRKKUNEN, Suomen hallitus, HRDkonsultti CAROLA LINDHOLM, Konsulttiyritys
Carolin, Professori DAN BRÄNDSTRÖM,
Rehtori THOMAS WILHELMSSON, Helsingin
yliopisto, Harvardin yliopiston alumnihallituksen
jäsen, Euroopan alumnitoiminnan johtaja KALLE
HEIKKINEN, Harvard Alumni, Rehtori HENRIK
WOLFF, Arcada, Toimitusjohtaja ROBIN BADE,
Activeark,Toimitusjohtaja JOHNNY ÅKERHOLM, NIB
SEMINARIETS FÖRELÄSARE BL.A.
Bergsrådet MARTIN SAARIKANGAS, PohjolaNordens näringslivsutskott, Direktör ANITA
LEHIKOINEN, Undervisningsministeriet,
Undervisningsminister HENNA VIRKKUNEN,
Finlands regering, HRD-konsult CAROLA
LINDHOLM, Konsultföretaget Carolin, Professor DAN
BRÄNDSTRÖM, Rektor THOMAS WILHELMSSON,
Helsingfors universitet, Medlem av alumnistyrelsen vid
Harvard universitet, ledaren för alumniverksamheten
i Europa KALLE HEIKKINEN, Harvard Alumni, Rektor
HENRIK WOLFF, Arcada, vd ROBIN BADE, Activeark,
vd JOHNNY ÅKERHOLM, NIB
Lisätietoja:
Pohjola-Norden
markkinointipäällikkö Kjell Skoglund
040 560 39 22, [email protected]
Tilläggsinformation:
Pohjola-Norden,
marknadsföringschef Kjell Skoglund
040 560 39 22, [email protected]
Esite löytyy kotisivultamme
www.pohjola-norden.fi/tapahtumat
Broschyren finns även på vår hemsida
www.pohjola-norden.fi/evenemang
Helsingissä tiistaina 8. 6. 2010 klo 14 – 19
i Helsingfors tisdagen 8. 6. 2010 kl. 14 – 19
YHTEISTYÖKUMPPANIT / SAMARBETSPARTNERS