Transcript Helsingin olympialaiset 1952 Powerpoint

Helsingin olympialaiset 1952
Vuoden 1940 olympialaiset Suomeen
• Kansainvälinen olympiakomitea tarjosi vuoden
1940 olympialaisia Suomelle 18. heinäkuuta
1938, Japanin luovuttua kisaisännyydestä.
• Kun kisaisännyys oli saatu, Suomessa alettiin
nopeasti valmistautua tuleviin olympialaisiin.
• Olympialaisten valmisteluista vastasi 20.
maaliskuuta 1938 perustettu XII Olympia
Helsinki r.y.
Olympialaisten peruuntuminen
• Talvisodan ajaksi olympialaisten valmistelut
jouduttiin keskeyttämään.
• Talvisota loppui 13.3.1940 ja kilpailu- ja
majoituspaikat olivat säilyneet lähes vaurioitta
sodasta. --> Suomalaiset uskoivat että olympialaiset
saataisiin järjestettyä.
• Olympialaisten järjestämisestä luovuttiin
lopullisesti 20. huhtikuuta 1940
järjestelytoimikunnan ja Suomen Olympialaisten
komitean kokouksessa.
Vuoden 1952 olympialaiset Helsinkiin
• Vuonna 1947 Helsinki valittiin vuoden 1952
olympialaisten isäntäkaupungiksi.
• Olympiakisojen järjestelytoimikunta
perustettiin 8. syyskuuta 1947.
Valmistelut
• Suomessa alettiin kunnostaa sodan aikana
vaurioituneita kilpailupaikkoja.
• Muun muassa Olympiastadionia,
uimastadionia ja Töölön Pallokenttää
kunnostettiin.
• Helsinkiin rakennettiin olympiaurheilijoiden
majoittamista varten Kisakylä, Otaniemen
kisakylä itäblokin urheilijoille ja Meilahteen
naisten kisakylä.
Avajaiset
• Helsingin olympialaisten avajaiset pidettiin 19.
heinäkuuta 1952 Helsingin olympiastadionilla.
• Avajaismarssin jälkeen järjestelytoimikunnan
puheenjohtaja Erik von Frenckell lausui
avajaissanat suomeksi, englanniksi, ranskaksi ja
ruotsiksi.
• Avajaissanojen jälkeen Suomen tasavallan
presidentti J.K. Paasikivi piti avajaispuheen.
• Presidentin puheen jälkeen olympialippu
nostettiin salkoon.
• Olympiatulen Olympiastadionille toi Paavo
Nurmi, joka sytytti tulen stadionin
soihtumaljaan.
• Hannes Kolehmainen sytytti tulen
Olympiastadionin tornin huipulle.
• Olympiatulen sytyttämisen jälkeen arkkipiispa
Ilmari Salomies piti olympiarukouksen, jonka
jälkeen Heikki Savolainen vannoi virallisen
olympiavalan.
• Olympiavalan jälkeen laulettiin Maammelaulu, jonka jälkeen joukkueet marssivat ulos
kentältä.
Kisatapahtumat
• Kisoihin osallistui yhteensä 4 925
urheilijaa 69 eri maasta.
• Olympialaisten suurin sankari oli Tšekkoslovakian Emil
Zátopek, joka voitti kolme juoksukultaa, hän voitti kultaa 5
000 ja 10 000 metrin juoksuista sekä maratonista.
• Eniten mitaleita saavutti Yhdysvallat (40 kultaa, 19 hopeaa,
17 pronssia).
• Suomen tulos oli 22 mitalia, joista 6 oli kultaa, 3 hopeaa ja
13 pronssia.
• Sylvi Saimo oli ensimmäinen suomalainen nainen,
joka sai kultamitalin siihen asti
pidetyistä kesäolympialaisista, hän voitti
kultaa 500 metrin kajakkiyksikössä.
Päättäjäiset
• Helsingin olympialaisten päättäjäiset pidettiin 3.
elokuuta 1952.
• Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) puheenjohtaja
Johannes Sigfrid Edström lausua jäähyväissanat
ranskaksi ja englanniksi.
• Hän lausui puheessaan, että olympialaiset olivat
erittäin hyvin järjestetyt, ja että olympialaisten
historiassa näistä olympialaisista tullaan käyttämään
sanontaa ”ne hyvin järjestetyt kisat”.
• Edströmin puheen jälkeen soitettiin olympiafanfaari,
jonka aikana olympiatuli sammutettiin.
• Kun olympiatuli oli sammunut, olympialippu
laskettiin tangosta olympiahymnin soidessa,
jonka jälkeen lippu kuljetettiin ulos stadionilta.
Ulosmarssia säesti Sibeliuksen Ateenalaisten
laulu.
• Juhlan päätti Maamme-laulu ja tulostaululle
ilmestyi urheiluaatteen kolme keskeisintä
sanaa: citius, altius, fortius ( =nopeammin,
korkeammalle, voimakkaammin)
Vaikutukset
• Olympialaisia voidaan pitää jopa symbolisena
päätöksenä sodanjälkeisille vuosille Suomessa.
• Suomalaisten itseluottamus kasvoi, kun he yhdessä
saivat järjestettyä onnistuneet olympialaiset.
• Olympialaiset kehittivät Helsingin infrastruktuuria, kun
Helsinkiin rakennettiin muun muassa uusi lentoasema,
Olympialaituri, uutta asfalttia tiehen ja kaupungin
ensimmäiset liikennevalot.
• Helsinkiin perustettiin olympialaisia varten ravintoloita
ja viihdykkeitä, kuten Linnanmäen huvipisto.
Viimeiset oikeat olympialaiset
• Suomessa Helsingin olympialaisia on kutsuttu
viimeisiksi oikeiksi olympialaisiksi.
• Tämä korostaa kisojen luonnetta viimeisinä
oikean olympiahengen kisoina, urheilullisena
ja ei-kaupallisena tapahtumana.
• Lause on kuitenkin keksitty Suomessa, eikä
sitä käytetä muualla maailmassa.