Transcript Johtamisen_perusteet_6_uusi

OSAAMISEN JOHTAMINEN
Pauli Juuti
OSAAMISEN JOHTAMINEN
- tieto lisääntyy jakamalla
- edellyttää hyviä suhteita ihmisten välillä
- johtamisen perusta on johtajan oma osaaminen
- johtajan pääasiallinen tehtävä on kollegoiden
tukeminen
- ihmiset eivät ole kustannus vaan tulonlähde
- tulot tulevat ideoista, oppimisesta, tutkimuksista ja
kehityshankkeista
- tuotanto on kaoottista innovointia
- tieto kulkee epävirallisissa verkostoissa
Lähde: Sveiby, K-E : The New Organizational Wealth. 1997.
OSAAMISEN JOHTAMINEN
Ihmiset
Teollinen
paradigma
Kustannuksia,
resursseja
Asema
hierarkiassa
Johtaa alaisia
Osaamisparadigma
Tuloksentekijöitä
Vallan
Osaamisen taso
lähde
Johdon
Tukea kollegoita
tehtävä
Informaa- Valvonnan keino Työkalu,
tio
voimavara
OSAAMISEN JOHTAMINEN
Tuotantoprosessi
Teollinen
paradigma
Tuotteiden
valmistusta
Hierarkiaa
pitkin
Konekeskeinen
sarjatuotanto
Koon
merkitys
Suuruuden
ekonomia
Tuotanto
Tietovirrat
Osaamisparadigma
Osaamisen
käyttämistä
Kollegaverkostoissa
Ideoille
perustuva,
kaoottinen
Verkoston
kattavuuden
ekonomia
OSAAMISEN JOHTAMINEN
Asiakassuhteet
Teollinen
paradigma
Markkinointikeskeisiä
Osaaminen Tuotantotekijä
muiden
joukossa
Oppimisen Uusien
tavoite
työvälineiden
käyttöönotto
Markkina- Aineelliset
arvo
hyödykkeet
Osaamisparadigma
Henkilökohtaisiin verkostoihin
perustuvia
Keskeinen
menestystekijä
Uusien
voimavarojen
saaminen
Aineeton
pääoma
OSAAMISEN KÄSITE
Data
”Tosiasioita”
Informaatio
Tulkinnan saavaa dataa
Osaaminen
Käytännössä koeteltua
tietoa
Tiheää
kokemuksellisuutta
Yhteisössä omaksuttu
näkemys, joka sallii
tietynlaisen toiminnan
Osaaminen
Osaaminen
OSAAMISEN KÄSITE
-tavanomaisesti osaaminen määritellään funktionaalisesti
niin, että sen avulla saavutetaan jotain hyödyllisenä tai
toivottuna pidettyä
-esim. Botkin: Osaaminen on yhteisön omaksuma näkökulma,
joka mahdollistaa tehokkaan työskentelyn
-osaaminen sekoitetaan usein informaatioon:
osaaminen on monimutkainen käsite. Se sisältää informaation,
eli pirstaleiset tiedon jyvät (mitä, millainen),
toimintaohjeet (kuinka, miten), tulkinnan (miksi, minkä vuoksi)
ja ymmärryksen (yhteydet, jotka luovat taustan tulkinnalle)
Pauli Juuti
OSAAMISEN JOHTAMINEN
- Runsaasti tutkimus- ja tuotekehitysohjelmia
- Oppiva organisaatio
- Laatujohtaminen
- Runsaasti koulutustilaisuuksia ja mahdollisuuksia
oppia
- Ydinprosesseihin keskittyminen
- Ydinosaamisalueiden tunnistaminen
- Syvällisiä muutosprosesseja
Lähde: Wiig, K. Knowledge Management. 1994.
ÄLYKÄS ORGANISAATIO
- Kaikki tieto kaikkien saatavilla
- Työskentelyä tukeva kulttuuri
- Valtuutus ja päätöksenteko-oikeus
- Innovatiivisuus
- Aloitteellisuus
- Uuden oppimiseen kannustaminen
Lähde: Wiig, K. Knowledge Management. 1994.
LUOVUUS JA INNOVAATIO
-Luovuus on prosessi, jossa uusia ajatuksia synnytetään
-Luovuus muodostaa olevaksi jotain sellaista, jota ennen ei ole ollut
-Innovaatio on prosessi, jossa luovat ajatukset muokataan
hyödyllisiksi ja käyttökelpoisiksi tuotteiksi ja palveluksiksi
-Uudet ajatukset ja niiden käyttöönotto kulkevat käsi kädessä
-Luovuus ilman innovaatiota on hyödytöntä
Pauli Juuti
LUOVUUS
-Luovuus on yhdistettävä kokemuksen kanssa, jotta uusista
ajatuksista olisi hyötyä
-Luovan ajattelun erottaa muista ajattelun muodoista se, että
- tartutaan epämääräisesti määriteltyihin, hämäriin
ongelmiin ja luodaan niihin muoto ja rakenne
- työskennellään kauan samojen ongelmien parissa
- omataan laaja-alaiset taustatiedot aiheesta
-Luova idea syntyy usein ”sattuman” kautta tai siirtymänä
aivan erilaiselta alalta
Pauli Juuti
INNOVAATIO
-Innovaatio vaatii alan tai alueen syvällisiin perinteisiin
perehtyneisyyttä, kontekstin hallintaa
-Hyvä innovaattori on kuin bricoleur, käsityöläinen, joka
hallitsee alan pitkäaikaisen kokemuksen kautta
-Innovaatio syntyy sosiaalisessa systeemissä vähitellen
kumuloituneen tiedon ja kokemuksen seurauksena
-Kyky nähdä asioita uudella tavalla vaatii usein suuren
tietomäärän keräämistä siitä, millaisia tavanomaisia
malleja kehittämisen kohteena olevien tapahtumien taustalla on
Pauli Juuti
Leonardo Da Vincin luovuuden
seitsemän periaatetta
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Uteliaisuus
Kokemusten hyödyntäminen ja kokeilu
Aistien ja herkkyyden jalostaminen
Epävarmuuden ja paradoksaalisuuden hyväksikäyttö
Loogisuuden ja taiteellisuuden yhdistäminen
Pyrkimys kauneuteen ja sulokkuuteen
Kokonaisuuden hahmottaminen, systeemiajattelu
ARJEN YMPÄRISTÖT ”OPETTAVAT”
ASIANTUNTIJAKSI
- Tiheä tieto vaatii vuosien jopa vuosikymmenten
kokemusta tietyssä kontekstissa
- Shakkimestarilla voi olla yli 40.000 peliä
muistikuvina
- Aloitteleva lintuharrastaja tunnistaa linnun jonkin
yksityiskohdan perusteella, kokenut useiden
seikkojen perusteella
- Tiheän tiedon hankkiminen on sosiaalinen
prosessi: ihminen astuu kulttuurin sisälle ja kykenee
ottamaan siitä etäisyyttä reflektoiden kokemuksiaan
Pauli Juuti
OPPIMINEN ON REFLEKTIOTA ITSEN,
YMPÄRISTÖN JA TOISTEN KANSSA
Itsereflektio
Subjekti
Havainnot
Kognitiot
Ympäristö
X
Toiminta
Toinen
Ympäristö
Y
ASIANTUNTIJUUDEN KOOSTAMINEN
Purkaminen Reflektio
KoostaSuunnitelma
minen
AsiantuntijanEntisen
kyseenalaistulkinta
taminen
Minä
Työni
Työpaikkani
Odotukset
Tulevaisuus
Kehittymistarpeet
Taidot
Ura
Ristiriidan
Itsetiedostaohjautuvuus minen
Arviointi
Tiedon
hankinta
Voimien
kohdentaminen
ASIANTUNTIJUUS
- asiantuntija toimii aina kykyjensä ylärajoilla
pyrkien ottamaan uusia haasteita ja ylittämään
entiset rajansa
- asiantuntijuuden kehittyminen on jatkuva
ongelmanratkaisuprosessi
- asiantuntijuus liittyy symbolien käsittelyyn
- asiantuntijat työskentelevät symbolianalyyttisissa
ammateissa, joissa käsitellään korkean tason
abstrakteja käsitteitä
Tietämyksen luomisen malli
HILJAINEN
TIETO
Dialogissa oppiminen
Piilevän tiedon
jakaminen ja luominen
suoran kokemuksen
kautta
1. kävelevä johtaminen ja
verkostojen luominen
Uuden hiljaisen tiedon
saaminen ja oppiminen
käytännössä
Sosialisaatio
Hiljaisen tiedon
ulkoistaminen
Piilevän tiedon artikulaatio
dialogilla ja reflektiolla
2. dialogi
3. tarinoiden kertominen
4. jutustelu
Näkyvän tiedon
systematisointi
Sisäistäminen
7. näkyvän tiedon
kokoaminen toiminnassa ja
harjoittelemalla
Lähde: Nonaka I. & Taceuchi
Yhdistäminen
5. kerääminen ja
yhdistäminen
6. dokumentointi
Tekemällä oppiminen
NÄKYVÄ TIETO
MITEN LISÄTÄ ORGANISAATION
INNOVATIIVISUUTTA?
ORGANISAATION INNOVATIIVISUUDEN KEHITTÄMINEN
EDELLYTTÄÄ ARVOJEN UUDELLEENPOHDINTAA
Innovatiivisuudeltaan
matalat organisaatiot
Innovatiiviset
organisaatiot
Osaaminen ja tieto
esim. markkinoista ja
tekniikasta
Tietoa sovelletaan.
Keskitytään tuloksiin
Tieto ja osaaminen
itseisarvoisia
Yhteistyö
Otetaan vastuu omista Otetaan vastuu koko
asian-tuntemus alueista kehittämishankkeesta/prosessista
Yllätyksellisiin
tilanteisiin
suhtautuminen
Vältetään ongelmia
Luodaan aktiivisesti
vaihtoehtoja
MYÖS ASIAKKAIDEN NÄKEMYKSET
OVAT VOIMAVARA
- Mitä enemmän organisaatio on yhteydessä asiakkaiden kanssa, sitä
innovatiivisempia sen prosessit ovat
- Mitä enemmän ihmiset organisaation sisällä jakavat tietoja keskenään, sitä
enemmän yritys on asiakkaiden kanssa tekemisissä
- Mitä enemmän organisaatio delegoi päätöksentekoaan, sitä enemmän
yrityksellä on asiakkaita
Nicolai Fossin tutkimus; 169 tanskalaista yritystä. Tilastollisesti
merkitsevät tulokset
VERKOSTO-ORGANISAATIOT
JA INNOVATIIVISUUS
Millaiset verkostot tukevat innovatiivisuutta?
SOSIAALISTA PÄÄOMAA
TULEE KEHITTÄÄ
Yksilöllinen ja yhteisöllinen / Suhteisiin perustuva ja
rakenteellinen
Luottamus
Samastuminen ja sitoutuminen organisaatioon ja sen sosiaalisiin normeihin
Verkostosuhteet
Samanlainen kieli ja tietyn diskurssin omaksuminen
Kommunikaation helppous ihmisten välillä lisää
sosiaalista pääomaa
TOIMINNASTA OPPIMISTA
VOI KEHITTÄÄ
Ympäristö
Tuttu
T
Y
ö
Tuttu
Vieras
Vieras
OPPIA VOI MONELLA TAVALLA
- Koulutus
- Kouluttajana toimiminen
- Projektit
- Sijaisuudet
- Perehdyttäminen ja työnopastus
- Työssä oppiminen
- Omaehtoinen oppiminen
- Opintomatkat
- Ryhmätyöskentely
- Monitaitoisuuden harjoittelu