Eläketurvan instituutiot

Mikko Kautto, dosentti Hyvinvointivaltion instituutiot, dosenttiluentosarja 3.12.2014

Twitter: @Mikko_Kautto blogi: eläketutka.fi

Eläketurvakeskus 2

Eläketurvainstituutio lukuina

• • • • Kaikki työikäiset ja työnantajat osallistuvat eläkkeiden rahoitukseen - kaikkien vanhuuden ajan turva on pitkälti eläkkeiden varassa Vuonna 2013 työeläkevakuutettuja n. 2,4 miljoonaa – eläkettä maksettiin 1,5 miljoonalle ihmiselle.

Lakisääteiset eläkemenot vuonna 2013 noin 26,5 mrd. euroa (työeläkkeet 23,4 mrd. e) Osuus sosiaalimenoista noin 44 % vuonna 2012.

• • • • Osuus julkisista menoista noin ¼.

Osuus bkt:sta oli lähes 14 prosenttia vuonna 2012.

Työeläkemaksujen osuus palkkasummasta on noin 23 prosenttia; lisäksi kustannuksia tulee veroina maksetuista osista (kansaneläke, takuueläke, julkisen puolen eläkkeet, yrittäjä- ja maatalousyrittäjäeläkkeet).

Työeläkerahastoissa on sijoitettuna noin 172 miljardia euroa (kolmas neljännes/2014).

… ja kaikilla näillä mittareilla merkitys on kasvamassa.

3

Eläketurvakeskus 4

Kilpailevat ja täydentävät periaatteet eläketurvan järjestämisessä

• • • • • Vapaaehtoisuusperiaate: kukin huolehtikoon turvastaan itse parhaimmaksi katsomallaan tavalla Tarveharkinta: annetaan apua vain tarvitseville Selektivismi: annetaan apua eri kohderyhmille erilaisin kriteerein Universalismi: annetaan apua kaikille (kansalaisille) Ansainta- ja vakuutusperiaate: järjestetään turva vapaaehtoisena (tai pakollisena) sosiaalivakuutuksena työmarkkinaosallistumisen ja vakuutusmaksujen perusteella

Tulot

Työeläke palkan jatkona ja säästämisen muotona

Vakuutusmaksu Eläke Raha palkka Kokonais ansio Kuukausieläke kartuttamisajan ja ansioiden perusteella Ikä 6

Eläketurvan järjestämisen mallit, residuaalisesta institutionaaliseen (Palme 1990)

No Income security Basic security No Yes Residual model Basic security model Yes Income security model Institutional model Suomen kehityksestä ks. Kautto (2012) The pension puzzle: pension security for all without universal schemes? In: Anttonen et al. Welfare State, Universalism and Diversity. Edward Elgar.

Instituutioiden yhteispeli työeläke, kansaneläke ja takuueläke sekä nettoeläke 2014

Eläketurvakeskus 8

Eläketurvakeskus 9

Maailmanpankin pilarijako (1994)

Julkinen Yksityinen Päämäärä Muoto Rahoitus

Pakollinen julkisesti järjestetty 1. pilari

Uudelleenjakava vakuutus Tarveharkintainen vähimmäiseläke tai tasaeläke Verorahoitus

Lakisääteinen yksityisesti järjestetty 2. pilari

Säästämisvakuutus

Vapaaehtoinen yksityinen 3. pilari

Säästötuote Henkilökohtainen tai työmarkkina perustainen eläke Säännelty, täysin rahastoitu Henkilökohtainen vakuutus-, säästämis- tai lisäeläkejärjestely Yksityisiin sopimuksiin perustuva, täysin rahastoitu Ks. uudempi näkemys pilareista toimijan mukaan Ebbinghaus, B. (2011) (ed.)

The Varieties of Pension Governance. Pension Privatization in Europe.

Oxford University Press.

Eläketurvakeskus 11

Suomalainen työeläkejärjestelmä on hybridi, joka sisältää sekä ”julkista” että ”yksityistä”

• • ”Julkista”: – – Työeläke on määritelty ensimmäisen pilarin lakisääteiseksi turvaksi. Yksilöllä ei ole valinnanmahdollisuutta maksuihin tai etuuksiin nähden. – – Eläke-ehdot ovat samat kaikille. Työeläkejärjestelmän menot, maksut ja varat luetaan osaksi julkista taloutta.

”Yksityistä”: – – Työmarkkinaosapuolilla on rooli päätöksenteossa ja hallinnossa.

Hajautettu järjestelmä, jossa keskenään kilpailevat yksityiset eläkeyhtiöt. – – Ei eläkekattoa. Rahastointi ja yhtiöiden sijoitustoiminta.

Eläketurvakeskus 12

Työeläkejärjestelmä ja työeläkelait

Eläketurvakeskus 13

Eläketurvakeskus 14

Eläketurvakeskus 15

Eläketurvakeskus 16

Työeläkejärjestelmää koskeva päätöksenteko kolmikanta ja neuvottelujärjestelmä

EK, KT SAK, STTK, AKAVA

Eläketurvakeskus 18

• • • • • • •

Yhteenvetoa

Sosiaaliturva on sosiaalivakuutusta, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä sosiaaliavustusta ja sosiaalihuoltoa.

Eläkevakuutus on osa sosiaalivakuutusta.

Eläketurva on sosiaaliturvan instituutioista monella mittarilla merkittävin.

Lakisääteinen eläkevakuutus koostuu kansaneläke- ja työeläkejärjestelmästä.

Työeläkkeet voidaan jakaa yksityiseen ja julkisen alaan.

Kolmikantainen neuvottelujärjestelmä Työeläketurvan järjestämisessä on piirteitä sekä ”yksityisestä” että ”julkisesta”.

• Lisää tietoa: www.etk.fi

ja www.eläkeuudistus.fi

Twitter: @Mikko_Kautto Blogi: elaketutka.fi

Kirjallisuutta

• • • • • • • • Ebbinghaus, B. (2011) (ed.) The Varieties of Pension Governance. Pension Privatization in Europe. Oxford University Press.

Forss, M., Kalimo, E. ja Purola, T. (2004) Vakuutuksen periaate sosiaalivakuutuksessa, teoksessa Katri Hellsten & Tuula Helne Vakuuttava sosiaalivakuutus? Kela.

Hellsten, K. & Helne, T. (toim.) (2004) Vakuuttava sosiaalivakuutus? Kela.

Havakka, P., Niemelä, M. ja Uusitalo, H. (2012) Sosiaalivakuutus. Finva.

Hietaniemi, M. & Ritola, S. (2007) Suomen eläkejärjestelmä. Eläketurvakeskuksen käsikirjoja 2007:05.

Kangas, O. (2006) Finland: labour markets against politics, teoksessa: Immergut, E.M., Anderson, K.M. & Schulze, I. (toim.) The Handbook of West European Pension Politics. Oxford University Press.

Kautto, M. (2012) ) The pension puzzle: pension security for all without universal schemes? In: Anttonen et al. Welfare State, Universalism and Diversity. Edward Elgar.

Korpiluoma, R. ym. (2011) Työeläke. Finva.

Eläketurvakeskus 20