Transcript TIivistelmä loppuraportista - KUUMA

Keski-Uudenmaan kuntien
yhdistymisselvityksen
loppuraportti
Yhdistymisselvityksen
tavoitteet
1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan,
Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja
Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä
yhdistymissopimus.
2. Valmistella yhdistymisesitys laajalla valmistelulla ja
tuoda esille kuntien päätöksenteon pohjaksi kuntien
yhdistymisellä saavutettavat edut ja haitat.
Selvityksen eteneminen
NYKYTILA
TULEVAISUUS
8 ERILLISTÄ
KUNTAA
8 ERILLISTÄ
KUNTAA
TULEVAISUUS
YHTENÄ
KAUPUNKINA
(alkuvuonna 2014)
(keväällä 2014)
(syksyllä 2013)
VERTAILU JA
JOHTOPÄÄTÖKSET
(syksyllä 2014)
Uuden kaupungin valmistelun
lähtökohdat
Talouden sopeuttamistarve ja –potentiaali 2015-2016
• kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve noin 112 Me
(+ sote-uudistus 20-50 Me)
• tasapainottamisen tarve johtuu
• valtionosuusleikkauksista
• verotulojen kasvun alenemasta
• väestön kasvun ja ikääntymisen vaikutuksesta palvelujen tarpeeseen
• erillisten kuntien itse arvioima sopeuttamispotentiaali 67,6 Me
• palveluverkon sopeuttamismahdollisuus merkittävä, mutta ei riittävä
Keski-Uudenmaan kaupungin visio
Älykäs
verkostomainen
kaupunki
Ensimmäinen aitoon
kunnanosahallintoon
perustuva malli
Suomessa!
Kilpailukyky luo
pohjaa kestävälle
taloudelle ja
palveluille
Älykäs kaupunki on
kilpailukykyinen vahvojen
keskusten verkosto
Uuden kaupungin valmistelu
Lähtökohdat:
Talouden sopeuttamistarve 112 Me
Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki
Palvelujen saavutettavuus: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut
Yhdyskuntarakenne, palvelujen sijainti ja kiinteistöverkko
Palvelujen organisointi ml. henkilöstö
Lähidemokratia ja
päätöksenteko
Talous
Etujen ja haittojen arviointikriteerit: kustannustehokkuus,
yhdyskuntarakenne, kilpailukyky, segregaatio jne.
Palvelujen saavutettavuus ja
tietotekniikan hyödyntäminen
• kuntalaiskysely maaliskuussa (Taloustutkimus)
• 1000 puhelinhaastattelua
• haastateltavina 18-79 –vuotiaat, valittiin
satunnaisotoksella
• tulokset: sähköistämispotentiaalia eniten varaus-,
lupa- ja hakupalveluissa sekä äänestämisessä,
lähitaajamaan toivotaan useimmiten
terveyspalveluita ja koulua
12478/Keski-Uudenmaan kunnat/Kuntalaiskysely palvelujen saavutettavuudesta/Timo Myllymäki & Jari Pajunen/mna
| 21.03.2014 |
Mikä tai mitkä palvelut on ehdottomasti oltava
saatavissa teitä lähimmästä taajamasta?
Kaikki vastaajat, n=1004
Terveydenhoito, terveyskeskus, neuvolat
77
Alakoulu, yläkoulu
43
Päiväkoti
18
Hammashoito
16
Kirjasto
15
Lääkäri
11
Virastot, Kela, verotoimisto, rakennuspuoli
10
Poliisi
8
Esikoulu
7
Vanhustenhoito
7
Sairaanhoito, sairaalat
4
Kaupat, apteekit, pankit
3
Liikuntapalvelut, uimahalli
2
Mielenterveyspalvelut
2
Nuorisotoiminta
2
Muu
9
Ei osaa sanoa
3
0
10
20
30
40
%
50
60
70
80
90
100
10
Lähidemokratia
• kuntalaisten osallistumis- ja
vaikuttamistarpeet sekä –tavat kunnan
toimintaan ja palveluihin
• avoin sähköinen kuntalaiskysely oli auki
13.4.2014 asti
• vastauksia 989 kpl + lisäksi haastateltiin noin
110 nuorta
• toteuttajana Diakonia-ammattikorkeakoulu
Mihin kuntalaiset haluavat osallistua ja vaikuttaa?
1. Terveyspalvelut
• terveyskeskus ja lääkärinvastaanottotoiminta
2. Tekniset palvelut
• teiden ja katujen hoito
• joukkoliikenne
3. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut
• liikunta- ja urheilupalvelut
Lähtökohdat:
Talouden sopeuttamistarve 112 Me
Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki
Palvelujen saavutettavuus: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut
Yhdyskuntarakenne, palvelujen sijainti ja kiinteistöverkko
Palvelujen organisointi ml. henkilöstö
Lähidemokratia ja
päätöksenteko
Talous
Etujen ja haittojen arviointikriteerit: kustannustehokkuus, yhdyskuntarakenne,
kilpailukyky, segregaatio jne.
Älykkään yhdyskuntarakenteen kriteerit (tiivistetysti)
1. kriteeri: olemassa olevan kaupunkirakenteen täydentäminen
2. kriteeri: palveluiden saavutettavuuden luokittelu:
• cityalueen lähipalvelut
• citypalvelut
• kaupunkipalvelut
3. kriteeri: työpaikka-alueiden sekä logistiikka- ja varastoalueiden
saavutettavuus ja suunnittelu
4. kriteeri: keskuksien kehittymisen sekä kaupungin eri osien
omailmeisyyden ja historian tukeminen
5. kriteeri: erilaiset asumisympäristöjen (maaseudusta urbaaneihin
keskustoihin) tarjoaminen
6. kriteeri: poikittaisten yhteyksien kehittäminen
15
Cityalueen lähipalveluja
• voi olla useita kullakin viidellä cityalueella väestöpohjan
mukaisesti
• esimerkkejä:
• terveydenhuollon ennaltaehkäisevä vastaanottotoiminta
• lasten- ja äitiysneuvolapalvelut
• lasten ja nuorten suun terveydenhuolto
• päiväkoti
• ala- ja yläkoulu (yhtenäiskoulu)
• nuorisotila
• kirjaston monitoimipalvelupiste
• leikkipuisto ja pallokenttä
• joukkoliikenteen pysäkki ja joukkoliikenneyhteys
lähimpään citykeskukseen
• sähköiset palvelut
Citypalveluja
• on kullakin viidellä cityalueella vähintään yksi
• voivat sijaita missä tahansa ko. cityalueen puitteissa (liikenneyhteydet)
• esimerkkejä:
• terveyskeskuksen kiireetön potilasvastaanotto
• röntgen- ja laboratoriopalvelut
• kasvatus- ja perheneuvolat
• lukion ja toisen asteen koulutuksen toimipisteet
• kaupungin monipuoliset asiakaspalvelupisteet
• monipuolisemmat urheilukentät ja palloiluhallit
• joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti
• työmatkatasoinen joukkoliikenneyhteys pääkaupunkiseudulle
• citykeskusten välinen joukkoliikenneyhteys
Kaupunkipalveluja
• on Keski-Uudenmaan kaupungissa vain yksi tai väestöpohjasta
riippuen useampiakin
• voivat sijaita missä tahansa kaupungin alueella (liikenneyhteydet)
• esimerkkejä:
• terveyskeskuksen ympärivuorokautinen päivystys
• urheilu- ja liikuntakeskukset sekä erikoislajien hallit
• joukkoliikenteen matkakeskukset ja liityntäpysäköinti
• monipuoliset joukkoliikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle ja
muualle maahan
• vapaa-ajan ja kulttuuripalveluiden johtaminen
• hallinto-, henkilöstö-, talous- ja tukipalvelut
Lähtökohdat:
Talouden sopeuttamistarve 112 Me
Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki
Palvelujen saavutettavuus: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut
Yhdyskuntarakenne, palvelujen sijainti ja kiinteistöverkko
Palvelujen organisointi ml. henkilöstö
Lähidemokratia ja
päätöksenteko
Talous
Etujen ja haittojen arviointikriteerit: kustannustehokkuus, yhdyskuntarakenne,
kilpailukyky, segregaatio jne.
Vision mukainen aito kunnanosahallinto
• nykyisiä kuntarajoja ei käytetä, vaan toiminta perustuu aidosti
toimiviin yhteistoiminta-alueisiin
• lähifoorumit valitaan suorilla vaaleilla (kuntavaalien
yhteydessä)
• lähifoorumeja on viisi (5) kuten citejäkin
• lähifoorumeilla merkittävä määrä tehtäviä ja budjettivaltaa
(laaja malli)
Sovellettu tilaaja-tuottaja -malli
• valtuusto ja hallitus ohjaavat ja koordinoivat keskeisiä
toimintoja ml. taloutta ja edunvalvontaa
• palvelulautakunnat ja lähifoorumit vastaavat palveluiden
tilaamisesta valtuuston hyväksymän päätösvallan puitteissa
• palveluiden tuottamisesta vastaa mm. liikelaitosten
johtokunta
• koko kaupungin johdossa valtuuston valitsema päätoiminen
kaupunginhallituksen puheenjohtaja (pormestari)
• lähifoorumeilla (5) koko- tai osa-aikainen puheenjohtaja
• pormestarilla läsnäolo- ja puheoikeus lähifoorumeissa
• lähifoorumeiden puheenjohtajilla läsnäolo- ja puhe-oikeus
kh:ssa
LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO
K U N N A N V A L T U U S T O (59-67)
HALLINTOORGANISAATIO
Tarkastuslautakunta
Keskusvaalilautakunta
K U N N A N H A L L I T U S (11-15)
Palvelulautakunta 1
Palvelulautakunta 2
Palvelulautakunta 3
Jaostot
Nuorisovaltuusto
Vanhus- ja vammaisneuvostot
Hyvinkää City
Lähifoorumi (7-9)
PALVELUORGANISAATIO
Mäntsälä City
Lähifoorumi (7-9)
Nurmijärvi City
Lähifoorumi (7-9)
Sibbesborg City
Lähifoorumi (7-9)
Tuusulanjärvi
City
Lähifoorumi (7-9)
Keskushallinto ohjaa ja koordinoi
Liikelaitosten johtokunta
Taru_Luonnos121127
Lähtökohdat:
Talouden sopeuttamistarve 112 Me
Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki
Palvelujen saavutettavuus: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut
Yhdyskuntarakenne, palvelujen sijainti ja kiinteistöverkko
Palvelujen organisointi ml. henkilöstö
Lähidemokratia ja
päätöksenteko
Talous
Etujen ja haittojen arviointikriteerit: kustannustehokkuus, yhdyskuntarakenne,
kilpailukyky, segregaatio jne.
Suurimmat sopeuttamispotentiaalit
•
•
•
•
Sote-palvelut
Sivi-palvelut
Sähköiset palvelut
Palveluverkko ja toimitilajärjestelyt
• perusopetus
9,6 Me / v
• varhaiskasvatus 1,5 Me / v
• YHTEENSÄ vuosina 2017-2030
26-39 Me / v
38 Me / v
25 Me / v
14,2 Me / v
156 Me (jaksotettu)
• sote-ehdotus toteutettavissa riippumatta siitä, missä muodossa soteuudistus toteutuu (vähintään 100 000 - 150 000 väestöpohjalla)
• ei laskettu hallintorakennusten realisointituloa
• ei laskettu uuden kaupungin vetovoimaa ja houkuttelevuutta
yritystoiminnan kannalta
• ei laskettu taloudellisen yhdyskuntarakenteen vaikutusta
Suurimmat lisäkustannukset
•
•
•
•
•
Tuotantorakennusten rakentaminen
25 Me / v
Joukkoliikenne
13,5 Me / v
Palkkaharmonisaatio
4 Me / v
Sähköiset palvelut
4-5 Me
Tietojärjestelmien ja tietotekniikan yhdistäminen 3-4 Me
• Huom! Joukkoliikenteen kustannukset toteutuvat joka
tapauksessa metropolihallinnon myötä
Uuden kaupungin talous kestävällä pohjalla
• 1.1.2017 alkaen veroprosenttina 20
• nettovelan määrä suhteutettuna asukasta kohti nousee aluksi
raskaan investointisuunnitelman vuoksi, mutta alkaa laskea
vuodesta 2020 alkaen
• säännöllinen tulorahoitus, vuosikate, on riittävä jo vuonna
2017: vuosikate kattaa laskennallisten poistojen lisäksi
suuren osan investointeja
• verorahoituksen keskimääräinen kasvu on suurempi kuin
toimintakatteen keskimääräinen kasvu
Uuden kaupungin talous kestävällä pohjalla
EDELLYTTÄÄ, että
1. yhdistyvät kunnat käyttävät kaiken itse arvioimansa
sopeuttamispotentiaalin vuosina 2015-2016
2. yhdistyvät kunnat hyödyntävät henkilöstön eläköitymisen ja
muun poistuman vuosina 2015-2016
3. Keski-Uudenmaan kaupunki toteutetaan
yhdistymisselvityksessä ehdotetulla tavalla
Kuntien yhdistymisen
edut ja haitat
Etujen ja haittojen arviointikriteerit
1. kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus
2. kunnan kilpailukyky kyseisen palvelun suhteen
verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan
3. vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, asuntotuotantoon ja
joukkoliikenteeseen
4. ympäristövaikutukset
5. sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat
6. hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen
Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen,
asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen
ERILLISET KUNNAT
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI
• Raja-alueiden
hyödyntämättömyys.
• Yhdyskuntarakenteen
epätaloudellinen kehitys.
• Riittämättömät resurssit alueiden
kehittämiseen ja liikenteen
tarpeen hoitamiseen.
• Asuntotuotannon osaamisen ja
organisoitumisen heikkous.
• Riittämättömät voimavarat
tarpeita vastaavan
asuntotuotannon
aikaansaamiseksi.
• Raja-alueiden hyödyntäminen.
• Ekotehokas ja taloudellinen
kaupunkirakenne.
• Investointien keskittäminen.
• Systemaattinen aluekehitys.
• Joukkoliikenne tavoittaa valtaosan
asutuksesta ja poikittaisyhteydet
paranevat.
• Optimaalinen palveluverkko menettämättä liikaa palveluiden
saavutettavuutta.
• Joukkoliikennekustannusten
nousu.
Vaikutus kilpailukykyyn
ERILLISET KUNNAT
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI
• Ketterä ja asiakaslähtöinen
toimintatapa.
• Sijoittumisvaihtoehtoja ei
välttämättä tarjota yli
kuntarajojen.
• Riskinä toiminnan kankeutuminen,
joka tietoisesti halutaan estää.
• Matala kynnys vaihtaa parhaita
ICT-käytäntöjä keskenään
(hidasta).
• ICT:n täysimittainen
hyödyntäminen: tiedolla
johtaminen ja palvelujen
sähköistäminen.
• ICT-kustannukset nousevat lähelle
pääkaupunkiseudun kaupunkeja.
• Henkilöstön ammatillinen
• Henkilöstön paremmat
perusosaaminen ja pysyvyys hyvät.
erikoistumis-, kehittymis- ja
• Erityis- ja kehittämisosaamisessa
etenemismahdollisuudet.
puutteita, urakehitykseen ja
• Osin pidentyvät työmatkat.
työnkiertoon ei aina vaihtoehtoja.
Vaikutus kilpailukykyyn
ERILLISET KUNNAT
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI
• Kilpailukyky perustuu
pääkaupunkiseudulla sijaitseviin
yrityksiin ja työpaikkoihin.
• Vahva yritysten
toimintaedellytysten kehittäjä.
• Paremmat mahdollisuudet
vaikuttaa työpaikkojen ja
verotulojen määrän nousuun
omalla alueella.
Vaikutus sosiaaliseen eheyteen sekä asukkaiden
osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin
ERILLISET KUNNAT
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI
• Vahvat alueelliset identiteetit ja
mahdollisuus paikallisiin
ratkaisuihin.
• Pienet resurssit eivät mahdollista
hyvää kotouttamista eivätkä
osaamisen hyödyntämistä.
• Alueiden eriarvoisuus.
• Erityisryhmien paremmat palvelut
ml. kotouttaminen ja osaamisen
hyödyntäminen.
• Paremmat
integrointimahdollisuudet
yhteiskuntaan.
• Ei kunnanosahallintoa.
• Kuntalaisten ja luottamushlöiden
vuorovaikutus toimivaa.
• Uuden kuntalain edellyttämän
lähidemokratian järjestäminen
haasteellisempaa.
• Asukkailla todellista valtaa omaa
aluettaan koskevassa
suunnittelussa, päätöksenteossa ja
kehittämisessä.
• Toimielinten määrä vähenee ->
luottamushlöiden määrä vähenee.
Vaikutus sosiaaliseen eheyteen sekä asukkaiden
osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin
ERILLISET KUNNAT
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI
• Erillisten kuntien (kuntalaisten)
• Paremmat mahdollisuudet
vaikutusvalta metropolihallinnossa
vaikuttaa lentokentän
ja sote-alueella pienempi.
pohjoispuolisen alueen ja
ammattikorkeakoulujen
toimipisteiden säilyttämiseksi sekä
joukkoliikenteen järjestämiseksi.
• Paremmat vaikutusmahdollisuudet
sote-alueen järjestämispäätökseen
ja mm. tuotantovastuuseen.
Loppuraportin mukaan
kuntien yhdistymisellä on enemmän etuja kuin haittoja
verrattuna kuntien jatkamiseen erillisinä, JOS
1. yhdistyvät kunnat käyttävät kaiken itse arvioimansa
sopeuttamispotentiaalin vuosina 2015-2016
2. yhdistyvät kunnat hyödyntävät henkilöstön eläköitymisen ja
muun poistuman vuosina 2015-2016
3. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistyminen toteutetaan
yhdistymisselvityksessä ehdotetulla tavalla.
Lisätietoja:
www.kuuma.fi/K-Uselvitys