Transcript Orkesterin soittimet

Orkesterin soittimet
-Kaikissa jousisoittimissa on neljä kieltä
-Viritysintervalli on kvintti, paitsi kontrabassossa kvartti
-Kielten värähtely johdetaan tallan välityksellä soittimen
kanteen ja kaikukoppaan, joissa se vahvistuu.
-Jousisoitin koostuu n. 70 osasta.
-Kielet olivat alun perin kissan suolta. Nykyisin ne ovat
synteettistä ainetta, joka usein päällystetään metallilangalla
-Kitkan lisäämiseksi käytetään luonnonhartsia, jota hangataan
jousen jouhiin. Ne valmistetaan hevosen hännästä.
-Mitä suurempi ja matalaäänisempi soitin , sitä lyhyempi ja
raskaampi jousi.
-Ääni syntyy kun kieliä hangataan jousella. Myös näppäilyä
(pizzicato) käytetään.
-Erikorkuisia säveliä saadaan aikaan painamalla kieliä
otelautaa vastaan vasemman käden sormilla. Mitä lyhyempi
kielen soiva osuus on, sitä korkeampi ääni syntyy.
1. Col legno: soitetaan jousen puulla
2. Huiluääni (flageoletti): kosketetaan kevyesti kieltä vasemman
käden sormella ja näin saadaan oktaavia tai oktaavia ja
kvinttiä korkeampi sävel kosketuskohdasta riippuen
3. Pizzicato: näppäily sormella
4. Spiccato: jousi hyppii kielellä
5. Sul ponticello: soitetaan tallan vierestä. Syntyy kireä ääni.
6. Sul tasto: soitetaan otelaudan päältä. Syntyy himmeä ääni.
7. Tremolo: nopea säveltoisto jousen edestakaisella liikkeellä
8. Con sordino: ääni vaimennetaan pienellä tallan päälle
asetettavalla esineellä.
9. Glissando: liukuen
10.Vibrato: ääntä huojutetaan sormen päätä kielellä
pyörittämällä
Viulu sai nykyisen muotonsa 1500-luvun lopulla PohjoisItaliassa. Sen pituus on 59 cm. Merkittäviä viulunrakentajia olivat
cremonalaiset Amati, Guarneri ja Stradivari. Viulua soitetaan
seisten tai istuen. Sitä pidetään leukaa vasten leukatuen
avulla ja kannatellaan vasemmalla kädellä.
Viritys:
Viulun rakenne
Alttoviulu on hieman isompi kuin viulu (68 cm). Sitä
soitetaan ja pidellään kuin viulua. Ääni on kuitenkin
matalampi ja tummempi, täyteläisempi ja vähemmän
loistelias kuin viulun. Orkesterissa alttoviulu on usein
säestävässä roolissa.
Viritys:
Sellon pituus on 1,30 metriä. Viritys on oktaavia matalampi kuin
alttoviululla. Selloa soitetaan istualtaan polvien välissä pitäen.
Soittimen alaosassa on piikki, jolla se tuetaan lattiaan. Ääni on
voimakkaampi, matalampi ja lämpimämpi kuin viulun tai
alttoviulun. Soolosoittimena sen ääni muistuttaa ihmisääntä.
Säestyksessä sillä on bassosoittimen tehtävä.
Viritys:
Kontrabasson pituus on keskimäärin 1,85 m. Sitä soitetaan
joko seisaallaan tai korkealla jakkaralla istuen. Muoto
poikkeaa muista jousisoittimista siten, että kontrabasson
”olkapäät” ovat suippenevat. Viritys tapahtuu kvarteittain
(ääni soi oktaavia matalammalta kuin nuotteihin on
merkitty. Kontrabassoa käytetään paljon jazzissa, jossa
sitä soitetaan tavallisesti näppäilemällä (pizzicato).
Viritys (8va basso):
Harppu on soittimista vanhimpia. Sitä käytettiin aluksi laulajien säestyssoittimena.
Orkesteriin se otettiin vähitellen 1700-luvulla. Pedaalien lisäämisen myötä sen
käyttö monipuolistui. Harppu nojaa soittajan oikeaan olkapäähän. Kieliä
näppäillään molempien käsien sormilla. Luonteenomaisia kuvioita ovat arpeggio
(murtosointu) ja glissando (liukuen). Harpun sointi on ihmeellinen, lumoava ja
tunnelmallinen. Harppu viritetään ces-duuriasteikkoon. Pedaalien avulla saadaan
kielten viritystä nostettua puoli- ja kokosävelaskeleen verran samanniminen kieli
kerrallaan kaikissa oktaavialoissa. Ces-kielet ovat punaisia, fes-kielet sinisiä. Ääniala
on kuusi ja puoli oktaavia.
Kaikukopassa on kielten kiinnityslista. Kielten jännite vastaa n. kahden tonnin
painoa. Soittimen korkeus on n. 140 cm.
Pilarin sisällä ovat viritysmekaniikan ohjaimet. Se pitää soittimen koossa
mahdollistaen suuren jännitteen.
Kaula sisältää viritysmekaniikan.
Kielet (45-48 kpl) ovat enimmäkseen suolta, matalimmat on päällystetty metallipunoksella.
(Poikki)huilu
•Aluksi hyvin yksinkertainen puinen putkirakenne
•Theobald Böhm lisäsi n. v. 1832 läppäkoneiston, jonka avulla voitiin sulkea
ja avata useita läppiä yhdellä sormen painalluksella.
•1800-luvun puolivälissä metalli alkoi korvata puun
•Äänenvoima kasvoi, viritys tarkentui ja ketteryys lisääntyi uuden materiaalin
ansiosta
•Nykyisin orkesterissa kolmenlaisia huiluja: pikkoloa, huilua ja alttohuilua
•Suora 67 cm pitkä jalometallinen putki. Suu-, keski- ja jalkakappale.
•Puhallus suunnataan huulten välistä suukappaleessa olevaan terävään särmään.
•Huilu on liikkuvaisin kaikista puhallinsoittimista
Pikkolo (33 cm) on oktaavia korkeampi kuin huilu. Ääni on kimeän läpitunkeva. Materiaalina
puu tai keinoaine.
Alttohuilu (80 cm) soi kvarttia alempaa kuin huilu.
Huilun läppäkoneisto
Klarinetin suukappale
Klarinetinsoittaja
Klarinetin osat
•Ruokolehdykän avulla saadaan putkeen puhallettu ilma värähtelemään
•Ruokolehtisoittimet jaetaan yksiruokolehtisiin (saksofoni, klarinetti) ja
kaksiruokolehtisiin (oboe, englannintorvi, fagotti)
Klarinetti
•67 cm pitkä eebenpuinen, lieriömäinen putki, viisi osaa: suu-, pää-, ylä- ja
alakappale ja kaikusuppilo
•Transponoiva soitin. Yleisin vire in B, muita in A ja in Es.
•B-klarinetin nuotit kirjoitetaan kokosävelaskelta korkeammiksi, A-klarinetin
nuotit pientä terssiä korkeammiksi jne.
Bassoklarinetti on oktaavia matalampi kuin b-klarinetti. Siinä on ylöspäin
suunnattu kaikusuppilo kuten tenorisaksofonissa.
Saksofoni
•Valmistusmateriaali metalli (messinki, kupari), silti puupuhallin
•Leveä suukappale ja yksi ruokokieleke klarinetin tapaan
•Böhm-läppäkoneisto
•Keksijä n. 1840 Adolphe Sax (1814 – 1894)
•Aluksi sotilassoittokunnissa, sitten jazzmusiikissa.
•Sinfoniaorkesterissa melko harvinainen
•Transponoiva soitin:
•Sopraanosaksofoni in B
•Alttosaksofoni in Es
•Tenorisaksofoni in B
•Baritonisaksofoni in Es
•Em. soittimet muodostavat saksofonikvartetin
•Kaikille saksofoneille kirjoitetaan diskanttiklaaviin
Oboen (ja fagotin) suukappale
Oboisti
Englannintorvi
Oboe
•Suuhisessa (”rööri”) on kaksi ruokolehteä vastakkain
•Kartiomainen, eebenpuinen putki on n. 60 cm pitkä
•Orkesterin virityssoitin. Antaa yksiviivaisen a:n, jonka mukaan muut
virittävät soittimensa
•Sointi on selkeä, värikäs, läpitunkeva ja täynnä lämpöä.
•Orkesteriin 1600-luvun puolivälissä
Englannintorven (”tenorioboe”) kartiomainen putki on n. 80 cm pitkä.
•Päärynänmuotoinen kaikusuppilo
•F-vireinen, soi kvinttiä alempaa kuin sille on kirjoitettu.
•Lempeä, surumielinen, täynnä tuskaa oleva ääni
Fagotti
•Kaksi vierekkäin asetettua putkea, yhteispituus n. 2,6 m.
•Yhdistetty alaosastaan ns. saappaalla
•Kaksoisruokolehtisuutin on kiinnitetty s:n muotoiseen metalliseen putkeen
•Notkealiikkeinen, humorististen tai pilkallisten sävyjen ilmaisemiseen
usein käytetty soitin
Kontrafagotti on ikään kuin neljään kertaan taivutettu putki, pituus peräti 5,9 m
•Oktaavia matalampi kuin fagotti, orkesterin matalimpia soittimia
•Kaikki vaskipuhaltimet on tehty metallista, ja niissä on kuppi- tai
suppilomainen suukappale
•Tärkeimmät soittimet trumpetti, käyrätorvi, pasuuna ja tuuba
•Muita vaskipuhaltimia ovat mm. kornetti, flyygelitorvi ja soittokunnissa
käytettävä tuubaperhe
•Puhalluksen ilmavirta saa soittajan huulet värähtelemään, mikä aiheuttaa
värähtelyn soittimen sisällä olevassa ilmapatsaassa.
•Suukappale, metalliputki ja kaikusuppilo ovat yhteistä kaikille vaskipuhaltimille
•Putki valmistettu kuparin, sinkin ja nikkelin yhdistelmästä
•Sointiin vaikuttavat putken muoto (kartio/lieriö), pituus ja laajuus
•Sävelkorkeuden määrittävät putken pituus ja huulten jännitys sekä
puhalluksen voimakkuus
Trumpetti
•Keskiajalla aatelin soitin
•Useita muotoja ennen venttiilien keksimistä 1839
•Kromatiikka mahdollista tämän jälkeen
•Venttiilikosketinta painettaessa ilma pääsee lisäputkeen eli sankaan,
jolloin putken pituus kasvaa ja säveltaso laskee
•Sordiinoilla vaimennetaan sointia ja muutetaan sointiväriä
Käyrätorvi
•Varhaisin muoto oli eläimen sarvi
•Keskiajalla tunnettiin metsästys-, posti- ja signaalitorvet
•Näillä soittimilla voitiin soittaa vain luonnonääniä
•Vaihtelevan pituisilla irrallisilla lisäputkilla voitiin muuttaa virettä
•Ns. tukkimisella voitiin soittaa myös kromaattisia säveliä
•Venttiilit käyttöön 1815
•Putken alkuosa lieriömäinen, loppuosa kartiomainen
•Transpoinoiva; yleisimmät vireisyydet f, b ja es.
Pasuuna
•Lierömäinen putki, voimakas ääni
•Trumpetin sukuinen soitin
•Vetoputki lisättiin 1400-luvulla, nykyinen muoto 1500-luvulta
•Kaksi sisäkkäistä putkea, joista sisempi on ns. luisti
•Luistia vetämällä voidaan putken pituutta lisätä tai lyhentää
•Luistin asentoja kutsutaan vedoiksi; ne muuttavat sävelkorkeutta
puoli sävelaskelta
•Sävelkorkeuden säätö on portaaton
•Glissando ja vibrato ovat mahdollisia
•Yleisin muoto on b-vireinen tenoripasuuna
•Myös bassopasuuna käytössä
Tuuba
•Tuba (lat.) = putki
•Verrattain uusi soitin, kehitettiin 1800-luvun alussa
•Kokonainen soitinperhe
•Diskanttisoitin on flyygelitorvi, joka muistuttaa trumpettia
•Muita tuubaperheen soittimia soitetaan pystyasennossa
•Ne ovat käytössä lähinnä puhallinorkestereissa
•Sinfoniaorkesterissa mukana kontrabassotuuba (in B tai in C)
tai bassotuuba (in Es tai in F)
•Putki päästä päähän kartiomainen
•Ääni pyöreä ja täyteläinen, erittäin voimakas
Jaotteluperusteet
1.
2.
3.
4.
Äänen synnyttävä materiaali: kalvo, puu, metalli
Sävelkorkeus: tarkka/epätarkka
Soivan materiaalin suhde soittimeen: idiofonit (itsesoivat),
membranofonit (kalvosoittimet)
Soittotapa: lyöminen, hankaaminen, raaputtaminen, ravisteleminen
Yksinkertainen jaottelu
1.
2.
3.
Kalvosoittimet
Melodialyömäsoittimet
Muut lyömäsoittimet
Historiaa
•1700-luvulle saakka orkesterin ainoa lyömäsoitin oli patarumpu
•1800-luvulla mukaan mm. bassorumpu, lautaset, triangeli, tamburiini,
putkikellot ja ksylofoni
•1900-luvun musiikissa lyömäsoittimilla erittäin keskeinen asema
värityselementtinä
Lyömäsoittimet orkesterissa
•Tuovat rytmiä esiin
•Jäljittelevät hälyääniä
•Luovat eksoottista sävyä
•Toteuttavat dramaattisia efektejä
•Korostavat crescendoa
•Tuottavat äänimassaa
Patarummut
•Kuparinen pata, jonka kansi on kalvoa
•Viritys mahdollista kalvon kireyttä vaihtelemalla
•Pedaalikoneisto
•Viisi eri kokoa
Bassorumpu
•Suurin kalvosoittimista
•Halkaisija n. 80 cm, korkeus 40-50 cm
•Ei tarkkaa sävelkorkeutta
•Matalaa jyrinää ja pamauksia, uhkaava hiljainen tremolo
Pikkurumpu
•Runko metallia tai puuta
•Alakalvo ja yläkalvo, jota vasten jännitetty metallisia ns. virvelikieliä
•Soitetaan puukapuloilla
•Luonteenomaista tremolo, rummunpäristys
Lautaset
•Lyödään tai hangataan yhteen
•Yksittäisiä lautasia myös telineessä, niitä lyödään pehmeällä tai kovalla
•Hi-hat –lautasissa kaksi vastakkaista lautasta, joita lyödään yhteen
pedaalikoneiston avulla
Ksylofoni
•”puuääni”
•Pianon koskettimien muotoon rakennettu, kromaattisesti viritetyistä
puusauvoista ja resonaattoriputkista koostuva soitin
•Ksylorimba ja marimba lähisukulaisia
Vibrafoni
•Pianon koskettimien muotoon järjestetyt metallilaatat, resonaattoriputket
jokaisen laatan alapuolella
•Putkissa metalliläpät, joita pyöritetään sähkömoottorilla, saavat aikaan
vibraton
•Soitetaan päällystetyillä kapuloilla
•Sammuttajat toimivat pianon pedaalien tavoin
KSYLOFONI
Jousitrio: Viulu, alttoviulu, sello
Jousikvartetti: Viulu I, viulu II, alttoviulu, sello
Pianotrio: Viulu, sello, piano
Pianokvartetti: Viulu, alttoviulu, sello, piano
Pianokvintetti: Viulu I, viulu II, alttoviulu, sello, piano
Puhallinkvintetti: huilu, oboe, klarinetti, fagotti, käyrätorvi
Vaskikvintetti: kaksi trumpettia, käyrätorvi, pasuuna ja tuuba
Jousiorkesteri: viuluja, alttoviuluja, selloja ja kontrabassoja
Torvisoittokunta: vaskipuhaltimia ja lyömäsoittimia
Puhallinorkesteri: puu- ja vaskipuhaltimia ja lyömäsoittimia
Sinfoniaorkesteri: puu- ja vaskipuhaltimia, lyömäsoittimia,
jousisoittimia, harppu
Big band: saksofoneja, trumpetteja, pasuunoita. Piano, kitara,
basso, rummut
ORKESTERIPARTITUURI
Puupuhaltimet
Piccolo
Huilu (2)
Oboe (2)
Engl.torvi
Klarinetti (2)
Fagotti (3)
Käyrätorvi (4)
Vaskipuhaltimet
Trumpetti (3)
Pasuuna (3)
Tuuba
Lyömäsoittimet
Patarummut
Lautanen
Pikkurumpu
Harppu
Jousisoittimet
I viulu
II viulu
Alttoviulu
Sello
Kontrabasso
Claude Debussy: Nocturnes. II Fêtes





http://www.thirteen.org/publicarts/orchestra/or
chestra03.swf
http://www.musictechteacher.com/music_quizze
s/aq_identify_the_instrument_sounds/quiz.html
http://www.artsalive.ca/en/mus/activitiesgames
/games/popNameInstrument.html
http://www.bbc.co.uk/schools/gcsebitesize/mus
ic/elements_of_music/instrumentationrev1.shtml
http://www.beginband.com/sndclips.shtml
http://www.classical.com/instruments