Transcript Aistit

3. Hajuaisti
•
•
•
•
•
Aistiva elin hajuepiteeli nenäontelon
takaosassa.
Hajuepiteelin reseptorit erikoistuneet
kukin omaan molekyyliinsä (toimivat
avain-lukko –periaatteella).
Ihmisen genomista 9% osallistuu
hajureseptorien valmistamiseen!
Ihminen kykenee haistamaan vähintään
11 000 hajua – paljonko
tiedostamattomia hajuja tämän lisäksi?
Hajuaisti täydentää makuaistia.
4. Näköaisti
Kuva kulkee:
1. Sarveiskalvon ja kammionesteen läpi
linssiin.
2. Sädelihas säätää linssin muotoa (=
valon taittumista).
•
•
Sädelihas supistuneena → linssi
pyöreä → taittaa valon lähelle.
Sädelihas rentoutuneena → linssi
pitkulainen → taittaa valon kauas.
3. Lasiaisnesteen läpi verkkokalvolle.
4. Verkkokalvolla ensin
hermosolukerroksen läpi (väärinpäin
suunniteltu?), sitten näkösolut.
4. Näköaisti
5. Sauvasolut aistivat valon määrän
(mustavalkoisena)
• Mitä enemmän näköpurppuraa eli
rodopsiinia hajoaa fotonien vaikutuksesta,
sitä enemmän lähtee hermoimpulsseja.
6. Kolmentyyppiset, eri aallonpituuksille
(Red Green Blue = RGB) herkistyneet
tappisolut aistivat värit.
7. Pigmenttikerros pysäyttää valon ja
heijastaa sitä takaisin aistinsoluille.
8. Jokaisesta näkösolusta lähtevät hermot
yhdistyvät näköhermoksi, jotka takaraivon
näköalueelle.
4. Näköaisti
9. Vasta aivojen näköalueella aistimus.
Assosiaatioalueet yrittävät korjata
näkövirheitä – siitä optiset illuusiot.
Illuusioita
Taittovirheet
• Nuoruusiän likitaitteisuus (myopia) johtuu yleensä liian pitkästä silmämunasta.
• Nuoruusiän kaukotaitteisuus (hypermetropia) johtuu liian lyhyestä silmämunasta, ns.
ikänäkö sädelihaksen väsymisestä.
• Hajataitteisuudessa (astigmatismi) sarveiskalvo ohjaa valonsäteet eri kulmissa kohti
verkkokalvoa.
Kyynelneste
Basaalikyynel
• Erittyy jatkuvasti
• Kosteuttaa silmää
• Sisältää lipidejä ja voitelevaa glykoproteiinia,
musiinia (sama kuin syljessä)
Itkukyynel
• Sisältää paljon stressihormoneja
Refleksikyynel
• Viimassa, sipulia kuoriessa jne.
• Lähes vettä
5. Kuuloaisti
Ääni
• Ilmassa etenevää pitkittäistä aaltoliikettä.
• Korva muuttaa taajuudeltaan 20 – 20 000 Hz
olevat aallot hermoimpulsseiksi.
• Matalia aallonpituuksia (20-80 Hz) aistivat myös
tuntoaistinsolut ja lihasten reseptorit.
Ääni kulkee
1. Korvalehti kerää äänet.
2. Värähtely kulkee korvakäytävää pitkin tärykalvoon.
3. Tärykalvon värähtely siirtyy kuuloluihin: vasara
(malleus) → alasin (incus) → jalustin (stapeus) →
värähtelyn voimakkuus 14-kertaiseksi.
4. Jalustin väristää simpukan (cochlea) eteisikkunaa.
5. Ääni kulkee simpukan kärkeen eteiskäytävää ja
takaisin kuulokäytävää.
6. Kuulokäytävän tyvilevy värisee.
7. Tyvilevyn päällä olevien kuuloreseptorisolujen
sukakarvat osuvat katekalvoon ja ärtyvät →
hermoimpulssi lähtee.
8. Impulssi aistitaan aivojen kuulokeskuksessa
(ohimolohkossa).
9. Simpukan ikkuna vaimentaa värähtelyn.
• Kuulemiseen osallistuvat simpukan osat = Cortin elin.
• Matalat taajuudet taajuudet aistitaan lähellä simpukan kärkeä (tyvilevy leveä) ja
korkeat lähellä simpukan ikkunaa (tyvilevy kapea).
A
6. Asento-, liike- ja tasapainoaisti
• Näitä aistivat: 1) näköaisti, 2) lihasten ja nivelten tuntoreseptorit ja 3) korvan
kaarikäytävien hyytelökeot.
Miksi karusellissa pyörimisen
jälkeen huippaa?