Transcript Ammattikalastus 2015

TOIMIJAKOHTAISET KIINTIÖT
- SAKL:N ALUSTAVIA NÄKEMYKSIÄ
Kim Jordas, Suomen Ammattikalastajaliitto, Helsinki 26.11.2014
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
ESITYKSEN RAKENNE
1. Taustaa – silakka ja kilohaili Suomen kaupallisessa
kalastuksessa
2. Taustaa – käyty keskustelu ja linjaukset
3. Alustavia ajatuksia mahdollisesta järjestelmästä
4. Selvitettäviä kysymyksiä
5. Mahdollisia seurauksia
6. SAKL:n alustava kanta
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
TAUSTAA – SILAKKA JA KILOHAILI
SUOMEN KAUPALLISESSA KALASTUKSESSA
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
Merialueen ammattikalastus
Saalin määrä 2013 yhteensä 138 400 tonnia
silakka
kilohaili
muu
Merialueen ammattikalastus
Saaliin arvo 2013 yhteensä 46,6 miljoonaa euroa
silakka
kilohaili
muu
Silakka pyydetään pääosin
Selkämereltä
Tn
Silakkasaalis ICES-ruuduttain 1980-2012
140,000
32 Suomenlahti
120,000
31 Perämeri
100,000
30 Selkämeri
29 Saaristomeri
80,000
28 Gotlannista itään
60,000
27 Gotlannista
40,000
länteen
26 Eteläinen Itämeri
itäosa
20,000
25 Eteläinen Itämeri
keskiosa
0
24 Eteläinen Itämeri
1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 länsiosa
80 % pyydettiin Selkämereltä vuonna 2012
Silakka pyydetään pääosin troolilla
Silakkasaalis pyydyksittäin vuonna 1980-2012
Tn
140,000
Muu
120,000
100,000
Verkot
80,000
60,000
Rysät
40,000
20,000
Troolit
0
1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
93 % pyydettiin troolilla vuonna 2012
SILAKAN JA KILOHAILIN KALASTUS
TÄNÄÄN
• 73 (74) troolaria (3 kpl näistä AL), noin 10 eniten
kalastanutta alusta pyytää 60-70 %
kokonaissaaliista
– 22 troolaria > 100 GT (3 kpl AL)
– 5-6 troolaria kalastaa kotimaan elintarvikemarkkinoille
• Silakan rysäkalastusta etenkin Saaristomerellä,
yksiköiden määrä noin 30 koko rannikko
• Pienimuotoista verkkokalastusta, muutama
yksikkö
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
Silakan ja kilohailin tuottaja-arvo
vuonna 2012 käyttökohteittain
26 miljoonaa euroa
Vienti,
turkistarhat
13 %
Kotimaa,
turkistarhaus
34 %
Kalajauho
13%
Vienti,
elintarvike
32 %
Kotimaa, elintarvike
8%
Nykyisin pääosa viedään
1981
2012
79 Milj.kg
126 Milj. kg (sis. kilohaili)
Vienti, elintarvike
6%
Vienti,
turkistarhat
16 %
Kulutuskalaksi
kotimaa
13%
Jalostukseen
kotimaassa
27%
Turkiseläinten
rehuksi
kotimaassa
54%
Suomalaiset söivät
yli 30 miljoonaa kiloa
silakkaa (40% saaliista)
Kalajauho
15%
Kotimaa
turkistarhaus
42%
Vienti,
elintarvike
24 %
Kotimaa, elintarvike
3%
55 % saaliista vientiin
Silakan ja kilohailin elintarvikevientiä
Itä-Eurooppaan
Pakastettuna Venäjän
säilyketeollisuudelle
Viety tuoreena Viroon
Tämän lisäksi kalastajat rantauttavat Viroon
Viedyn elintarvikesilakan ja -kilohailin tuottaja-arvo
noin 8,4 miljoonaa euroa vuonna 2012
Viedyn teollisuussilakan ja -kilohailin tuottaja-arvo
noin 3,4 miljoonaa euroa vuonna 2012
VIENTI VENÄJÄLLE JA VIROON 2013
• Venäjälle 15 miljoonaa kiloa silakkaa ja kilohailia
• Viroon 14 miljoonaa kiloa silakkaa ja kilohailia
• Purettiin sen lisäksi suoraan Viroon 8 miljoonaa
kiloa
• Yhteensä noin 36 miljoonaa kiloa = 13,7 miljoonaa
euroa
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
SILAKAN JA KILOHAILIN KALASTUS
TÄNÄÄN
• Kiintiöt suurentuneet etenkin Pohjanlahdella
• Laivaston rakenne muuttunut, suuremmat
tehokkaammat alukset, keskittyminen, passiivinen
kapasiteetti aktivoitu
• Laivaston omistus muuttunut, suurempi osa
tonnistosta (>100 GT) ulkomaisessa omistuksessa
(EE, S), myös maapuolella muutoksia (merkittävä
ulkomainen omistus)
• Suomi toiminut ”venttiilinä” (EE ja S)
• Keskuskalasatamat parantuneet (Uki, Reposaari,
Kaskinen + Taivassalo), Suomenlahti tyhjä alue
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
SILAKAN JA KILOHAILIN KALASTUS
TÄNÄÄN
• Ero elintarvikekalan kalastuksen ja teollisuuskalan
kalastuksen välillä osin hämärtynyt uudistuneen
kaluston myötä
• Kotimaan elintarvikemarkkinoille toimittaa ainoastaan
muutama alus
• Rehukäytöllä suurin markkinaosuus (kotimaa/vienti),
kotimainen elintarvikekäyttö edelleen pienentynyt,
elintarvikevienti itään kasvoi tärkeäksi, kalajauhokäyttö
kasvanut, silakka todellinen VIENTITUOTE!
• Rysäkalastus ja troolikalastus Saaristomerellä piristynyt
uudelleen
• Keskustelua alus(toimija)kohtaisista kiintiöistä ainakin 10
viimeisen vuoden aikana
• Tällä hetkellä ”akuutti Venäjä-tilanne”
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
TAUSTAA – KÄYTY KESKUSTELU JA
LINJAUKSET
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
KYSE ISOSTA PERIAATTEELLISESTA
MUUTOKSESTA!
• Siirrytään yhteisesti hallinnassa/käytössä olevasta
kiintiöstä toimijan yksinomaisessa hallinnassa
olevaan kiintiöön
• Toimijan oikeudet ja mahdollisuudet toimia
vapaammin lisääntyvät, mutta samalla myös vastuu
• Toisaalta toimija jatkossa hyvin sidottu omaan
kiintiöön (riippuu osin järjestelmän muodosta)
• Valtion rooli säätelyssä vähenee (toisaalta myös
seuranta- ja valvontatehtävät lisääntyvät)
• Etujärjestön rooli säätelyssä vähenee (= häviää)
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
SAKL JA TOIMIJAKOHTAISET KIINTIÖT
• Keskustelu elinkeinon sisällä – SAKL
peräänkuuluttanut asian selvittämistä
• Strategia 2014-2020:
– ”kalastuselinkeinolla lisää vastuuta kalavarojen hallinnassa
ja markkinoilla”,
– ”kalastusoikeuksien hallinta mahdollisuutena”
• Toimintasuunnitelma 2014:
– ”selvitetään mahdollisuudet siirtyä toimijakohtaiseen
kiintiöjärjestelmään ja luodaan lainsäädännölliset puitteet”
– ”lohi kansallisen lohistrategian perusteella”
– ”pelaginen kalastus selvitysalueena MMM:n kanssa”
• SAKL:n hallitus käsitellyt asiaa kahteen otteeseen
tänä vuonna, viimeksi 14.11.2014
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
ALUSTAVIA AJATUKSIA MAHDOLLISESTA
JÄRJESTELMÄSTÄ
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
ALUSTAVIA AJATUKSIA JÄRJESTELMÄSTÄ
• Suomen manteretta koskeva järjestelmä.
Ahvenanmaan osuus Suomen kiintiöstä irrotettava
ensin.
• Koskisi kaikkia troolikalastuksia (vaihtoehtoisesti > x
metrin pituiset FIN-rekisterissä olevat alukset)
– Rysä- ja verkkokalastus toimivat yhteisen osakiintiön
puitteissa
– Valtiolle jää 1. jaon yhteydessä pieni osuus Suomen
kiintiöstä
• Toimija = kalastusyritys (luonnollinen tai juridinen
henkilö), jolla jakohetkellä kalastusalusrekisterissä
oleva, kalastushistoriaa omaava alus
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
ALUSTAVIA AJATUKSIA JÄRJESTELMÄSTÄ
• Toimija saa hallintaoikeuden kiintiöosuuteen
määräajaksi (7-10 vuotta)
• Kiintiöosuus saalislaji-/ kiintiöaluekohtainen (1. HER
30-31 2. HER 25-29+32 3. SPR)
• Toimijakohtaisen kiintiön perusteena kalastushistoria
(vähintään 5 vuotta)
– Kalastushistoria (painotuksilla tai ilman?)
– Dokumentoitu saalis
– Vähintään 5 vuoden tarkastelujaksosta esim. 3 parhaan
vuoden keskiarvo
• Toimijakohtainen kiintiö (oikeus)
– Toimijan keskiarvo suhteessa kaikkien jaossa mukana olevien
toimijoiden keskiarvojen summaan = toimijan kiintiöosuus
(0,xxxx) (kiveen hakattu promilleosuus!)
– Kiintiö kiloissa: 0,xxxx kertaa Suomen vuosittainen kiintiö
(vähennettynä Ahvenanmaan osuudella) (vaihtelee
vuosittain!)
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
SUURI STRATEGINEN JA POLIITTINEN
KYSYMYS!
• Onko toimijakohtainen kiintiö siirrettävä tai eisiirrettävä? Vaihtoehdot:
– 1. Kiintiötä ei saa siirtää toiselle toimijalle
– 2. Kiintiö on vapaasti siirrettävissä (hallintaoikeuden
vuokraus tai myynti)
– 3. Välimuoto näitten välillä (esim. vapaa-ehtoinen pooli
vuoden aikana tehtäviä vaihtoja varten)
• Muodolla suuri merkitys:
– Poliittinen kysymys, onko malli 1 helpompi poliittisesti?
– Malli 2 vaikuttaa todennäköisesti eniten laivaston
rakenteeseen (alusten määrä, keskittyminen), omistukseen
ja kannattavuuteen
• Minkälaisen suomalaisen kalastuksen halutaan
olevan vuonna 2025?
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
SELVITETTÄVIÄ ASIOITA
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
SELVITETTÄVIÄ ASIOITA
Järjestelmän vaikutukset arvioitava perusteellisesti!
– Juridiset kysymykset! Taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset?
Mahdolliset biologiset?
Muun muassa
• Kilohaili sivusaalislajina, miten hoidetaan?
• Kannattavuuden kehittyminen?
• Kalastushistorian siirtyminen omistajavaihdosten
yhteydessä?
• Kiintiön käsittely yrityksen taseessa ja verotuksessa?
• Mahdollinen maksullisuus?
• Alan keskittyminen?
• Yhteys kalastajaväestöön, sen säilyminen?
• Vaikutukset kalan markkinoihin?
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
SELVITETTÄVIÄ ASIOITA
•
•
•
•
Uusien toimijoiden pääsy alalle?
Valtioiden väliset kiintiösiirrot jatkossa?
Paritroolaus? (keskinäinen sopimus ratkaisee?)
Kalastushistoria ”perinteinen kalastus”
– Luotettavuus ja yhteismitallisuus?
– Todennäköiset kalastushistoriaan mukaan otettavat vuodet
samalla olleet suuren muutoksen vuodet (mm. kiintiöalueiden
saalismuutokset, omistusmuutokset ja säätely vaikuttanut
”perinteiseen kalastukseen”)
• Seuranta ja valvonta
– Saaliin punnitus?
– Miten viranomaiset selviävät tehtävästä uudessa tilanteessa?
• Käyttämättömien kiintiöiden saaminen jakoon vuoden
aikana? (riippuu mallista)
• Yhteys kalastusalusrekisterilakiin, mahdolliset
muutostarpeet
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
MAHDOLLISIA SEURAUKSIA
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
MAHDOLLISIA SEURAUKSIA
• Alan kannattavuus voi parantua (riippuu osin
järjestelmästä) – kalastusta silloin kun kulut pienet ja
tuotto suurin
• Päästään eroon kilpakalastuksesta
• Vähemmän aluksia, työvoiman tarve vähenee,
energiankulutus/kg kalaa vähenee
• Tapa vähentää ylikapasiteettia (ilman julkisia varoja)
• Laivasto uudistuu (?)
• Yhtiöiden arvo kasvaa
• Kilpailuasema paranee (verrattuna naapurimaihin)
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
MAHDOLLISIA SEURAUKSIA
• Keskittyminen jatkuu (riippuu osin järjestelmästä),
omistus voi muuttua edelleen
• Suuret syövät pienet, muut kuin kalastajat hallitsevat
kiintiöitä
• Ainainen tyytymättömyys säätelyyn vähenee
• Eteläinen Itämeri tulee uudelleen käyttöön, purku
ulkomaille lisääntyy
• Uusien kalastajien pääsy elinkeinoon vaikeutuu
entisestään, vaaditaan enemmän pääomaa
• Tuleeko uusia kustannuksia?
• Poliittinen epävarmuus vähenee – tai kasvaa?
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
MAHDOLLISIA SEURAUKSIA
• Vaikutukset kalan markkinoihin?
– Tasaako tai keskittääkö järjestelmä kalastusta vuoden
aikana?
– Kotimaisen elintarvikekalan tarjonta?
– Markkinahinta?
• Asiakkaat (maatoiminnot; jalostus, muu käyttö)
tietävät mitä saavat, toimitusvarmuus kasvaa
• Edunvalvonta muuttaa muotoaan - kalastusyrittäjät
kukin tahollaan hoitavat jatkossa oman
edunvalvonnan ja järjestäytynyt yhteinen
edunvalvonta loppu (toisaalta jo nyt paljon
vapaamatkustajia)? – tai syntyykö jotain uutta?
• Valtion intressi kalastukseen voi (ehkä) muuttua
• Rahoittajien intressi (pankit ym.) voi lisääntyä
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
SAKL:N KANTA JATKOSTA
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND
SAKL:N KANTA JATKOSTA
• SAKL:n hallitus 14.11.2014 Turussa totesi seuraavaa:
– asiasta on erilaisia näkemyksiä elinkeinon sisällä
• Osa ei näe tarvetta järjestelmälle ja katsoo, että on liian paljon
avoimia kysymyksiä. Perämeren tilannetta pitää katsoa
erikseen.
• Osa näkee sen kannattavuuden kannalta tärkeäksi ja
mahdollistaisi oman suunnittelun sekä keinona päästä eroon
kilpakalastuksesta
– yhtä mieltä hallitus oli siitä, että mahdollisen
järjestelmän toteutustapaa ja seurauksia on ensin
selvitettävä perusteellisesti ennen kuin lopullisia
päätöksiä voidaan tehdä
– yhtä mieltä hallitus oli myös siitä, että järjestelmän
mahdollisesti toteutuessa, valtiolle tulee jäädä kiintiön
pysyvä omistus
SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO RY
FINLANDS YRKESFISKARFÖRBUND