Transcript Katsaus arvioinnin etenemiseen

VAIKEASTI TYÖLLISTYVIEN TILANNETTA JA
PALVELUITA SELVITTÄVÄ TUTKIMUS
TALOUS, TYÖLLISYYS JA HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN HAASTEET -SEMINAARISARJA
16.3.2011
PETRI UUSIKYLÄ
NET EFFECT OY / RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING
Vaikeasti työllistyvä
• Vaikeasti työllistyvällä tarkoitetaan julkisesta työvoimapalvelusta
annetun lain mukaisesti työmarkkinatukeen oikeutettua työtöntä
työnhakijaa, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä
perusteella vähintään 500 päivää tai jonka oikeus
työttömyyspäivärahaan on päättynyt työttömyysturvalain 6 luvun 7
tai 9 §:ssä tarkoitetun enimmäisajan johdosta.
• Työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan joulukuussa 2009 TEtoimistoissa on ollut noin 39 000 työnhakijaa, jotka ovat saaneet
500 pv työttömyysturvaa (=ns. työmarkkinatuelle pudonneet)
2
Tutkimuskysymykset
Kohderyhmän työllistymisen esteet
– Mitkä taustiedot luonnehtivat tutkimuksen kohderyhmää?
TE-toimiston tarjoamat palvelut. Millä palveluilla kohderyhmään kuuluvien työttömyyden
pitkittymistä on pyritty ehkäisemään ja työllistymistä edistämään.
– mitä julkisia työvoimapalveluita ko. henkilöille on tarjottu heidän ollessaan työnhakijoina?
– missä työttömyyden keston vaiheessa em. palveluja on tarjottu (mitä palveluja ennen 500 maksupäivän kertymää ja mitä sen
jälkeen)?
– kuinka paljon on sellaisia henkilöitä, joille ei ole tarjottu mitään ja mitä syitä on siihen, ettei palveluja ole tarjottu?
Erityistarkastelussa: Palkkatuen käyttö ja sen vaikutukset
» mikä rooli palkkatuetulla työllä on ollut kohderyhmään kuuluvien työmarkkinoille siirtymisen tukemisessa
» kuinka moni kohderyhmään kuuluvista henkilöistä on ollut useamman kerran palkkatuetussa työssä joko yhdistelmätuella tai
korkeimmalla korotetulla palkkatuella
» kuinka paljon kohderyhmään kuuluvissa on henkilöitä, jotka ovat käyttäneet enimmäisajan (24 kuukautta) korkeinta korotettua
palkkatukea, mutta eivät ole onnistuneet kiinnittymään työmarkkinoille tai muuta pysyvää ratkaisua ei ole löytynyt
» missä määrin palkkatuettu työ on edistänyt kohderyhmään kuuluvien työllistymistä avoimille työmarkkinoille
» millä työnantajasektorilla ja millaisissa tehtävissä avoimille työmarkkinoille sijoittuneet ovat toimineet
» mitkä tekijät ovat edistäneet avoimille työmarkkinoille sijoittumista
Kehittämisehdotukset
– miten kohderyhmän palveluita tulisi kehittää (julkiset työvoimapalvelut ja palveluprosessi), jotta ne nykyistä paremmin tukisivat
sijoittumista avoimille työmarkkinoille?
– miten yhteistyötä eri toimijoiden välillä tulisi kehittää vaikuttavuuden parantamiseksi?
3
– millaisia tavoitteita kohderyhmään kuuluville asiakkaille tarjotuille palveluille voidaan asettaa?
Työvaiheet ja aikataulu
2010
huhti
touko
kesä
heinä
elo
syys
loka
marras
joulu
1 Aloitus
2 URA-analyysi
3 Ryhmähaastattelut TEtoimistoissa
4 Työnhakijahaastattelut
5 Verkkokysely
työnantajille
6 Kehittämisseminaari
7 Raportointi
4
Aineistot ja menetelmät
• Rekisteriaineiston analysointi
TARKASTELU 1. Vaikeasti työllistyvien palveluprosessitarkastelu
– Vuoden 2009 aikana työttömänä tai toimenpiteissä olleita, joilla maksupäivistä 500 pv kertymämerkintä
– N 7094
TARKASTELU 2. Palkkatuetun työn käyttö ja vaikutukset
– Vuonna 2006 palkkatuetussa työssä tai valtion tukityössä aloittaneet henkilöt, joiden työllistämiseksi on ko. vuonna tehty
ensimmäinen päätös (tarkoituksena karsia edellisen vuoden jatkopäätökset)
– N 19 146 , joista korkeimmalla korotetulla palkkatuella tai yhdistelmätuella olleita 7 982
• Työvoimavirkailijoiden haastattelut
– 15 kpl, järjestetty ELY-alueittain syyskuussa 2010
– Osallistujia yhteensä noin 90, joista TE-toimistoista n. 70%, TYPeistä n. 30 %
• Työnantajakysely
– Toimivat sähköpostiosoitetiedot 1792 työnantajasta (perusjoukko 8971)
– Vastanneita työnantajia 660 (36,8 % kyselyn saaneista)
• Vaikeasti työllistyvien haastattelut puhelimitse
– Poimittu satunnaisotoksella 30 vaikeasti työllistyvää, jotka ovat olleet 1.12.2009 palkkatuetussa työssä korkeimmalla
korotetulla palkkatuella
5
Kohderyhmän työllistymisen esteet
Vaikeasti työllistyvät verrattuna muihin työttömiin
•
•
•
•
Vaikeasti työllistyvien joukko painottuu vanhempiin ikäryhmiin
Sukupuolittain ikäjakaumissa hiukan eroa naisten keski-iän ollessa 47 vuotta ja miesten 45 vuotta
Vaikeasti työllistyvien suhteellinen osuus korostuu alueilla, joilla työttömien määrä on muutenkin korkea,
Vaikeasti työllistyvillä hiukan alhaisempi koulutustaso kuin työttömillä kokonaisuudessaan (ks. kuvio seuraavalla
sivulla)
Virkailijoiden näkemykset työllistymistä hidastavista ja estävistä tekijöistä
– Samansuuntaisia URA-aineistosta nousevien havaintojen kanssa, mutta lisäksi myös paljon muita tekijöitä, liittyen
esim.:
• Heikko ja yksipuolinen osaamistaso (liittyen esim. rakennetyöttömyyteen)
• Asiakkaan henkilökohtainen elämäntilanne (päihteet, ylivelkaantuminen, sosiaaliset rajoitteet)
• Motivaatiotekijät (ns. elämäntapatyöttömyys)
• Terveydelliset rajoitteet
• Muut (perhesyyt, liikkumisrajoitteet)
Vaikeasti työllistyvien oman näkemys työttömyyden syistä
– Haastateltavien joukko vastasi hyvin URA-analyysin joukkoa
– Kuten virkailijat, myös työttömien näkökulmasta työllistymisen esteet ovat sellaisia, joita ei asiakastietoihin merkitä,
ja, joihin TE-toimiston tarjoamilla palveluilla ei voida pureutua (ks. kuvio seuraavalla sivulla)
6
Työllistymisen esteet vaikeasti työllistyvien
näkökulmasta
18
Alueen työttömyysaste (%)
16
Terveys
14
Ikä
12
Motivaatio
10
Työmarkkinatilanne
8
Ammatillisen osaamisen tai
työkokemuksen puute
Perhesyyt
6
30
35
40
45
50
55
Vaikeasti työllistyvien osuus alueen
kokonaistyöttömyydestä (%)
60
TE-toimiston palvelut
0
1
2
3
4
5
6
7
Mainintoja
7
Vaikeasti työllistyvien palveluprosessit
1/3
Palveluiden tyyppi, kesto ja ajoittuminen
– 22 %:lla ei lainkaan merkintää työnhakusuunnitelmasta (usein iäkkäitä ja odottavat työn,
koulutuksen ja vanhuuseläkkeen alkua)
– 500 päivän rajapyykin ylittymisen jälkeen tarve työelämävalmiuksia kehittäville palveluille (43,6
 70,6 %) sekä yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa liittyviin palveluille (8,2  13,0 %)
kasvaa
• Vastaavasti mm. tiedottavien palveluiden tarve vähenee
– Työllistämistuen piirissä on ollut vaikeasti työllistyvien joukosta 56,0 prosenttia
• Usein sama asiakas on näiden toimenpiteiden piirissä useamman kerran
• Esim. 14,5 %:lla osallistumiskertoja 5-10!
– Toistuva osallistuminen ei kuitenkaan näytä edistävän työllistymistä
• Työllistymiseen vaikuttaa ikä, koulutusaste ja erittäin merkittävästi sukupuoli
• Osallistuminen toimenpiteisiin on työllistymisen kannalta vaikuttavaa tiettyyn pisteeseen saakka.
• Mitä enemmän työttömyys pitkittyy ja osallistumiskertojen määrä ja kesto kasvavat, sitä pienemmäksi myös
työllistymisen todennäköisyys osuus laskee.
8
9
Työllistymistodennäköisyys laskee
Osallistumiskerrat kasvaa
Vaikeasti työllistyvien palveluprosessit
2/3
Palveluprosessien suunnittelu virkailijoiden näkökulmasta
– Alussa palvelutarjonta on luonteeltaan tiedottavaa, ja asiakas hoitaa työnhaun hyvin itsenäisesti ja usein mm.
sähköisiä kanavia käyttäen
– Asiakkaan motivaation kehittyminen työttömyyden edetessä on tapauskohtaista, mutta olemassa 2 perusmallia:
1.
2.
Motivaatio laskee työttömyyden edetessä (”uskon hiipuminen”)
Motivaatio kasvaa työttömyyden edetessä (”työmarkkinatuelle tippuminen” lähenee)
– Työttömyyden alkuvaiheessa ja 500 päivän kohdalla motivoituneiden aktivointia pyritään tehostamaan
• Toisaalta tähän väliin jäävä rako olisi kaikista kriittisin aika tunnistaa todelliset työttömyyden syyt
– Vaikeasti työllistyvien kannalta henkilökohtainen ohjaus on tärkeää palveluiden kohdistamiseksi oikein
• Poluttamisen ongelmana usein URA-aineiston puutteellisuus työllistymistä hidastavien merkintöjen tekemisessä
• Palvelut ja palveluprosessit työnhakija-asiakkaan näkökulmasta
– Erilaisten mahdollisuuksien tarjoaminen vähentyy työttömien näkökulmasta sitä mukaan kun työttömyys pitkittyy
– Toisaalta myös nousi esille se, että moni jää työttömyyden alussa ilman palveluita, ja palveluita tarjotaan liian
myöhään
– Tyytyväisimpiä ollaan asiakaspalveluun, eniten kehitettävää on saatavilla olevien palveluiden tarjonnassa
10
Vaikeasti työllistyvien palveluprosessit
3/3
Ilman palveluita jääneet
• ’Ei osallistuneita’* on aineistossa 1 565 henkilöä (22,1 %)
– Heistä suurin osa on yli 60-vuotiaita.
– Alle 60-vuotiaista ’ei osallistuneet ’ovat ’osallistuneisiin’ verrattuna matalammin koulutettuja
• Toisaalta korkea- ja tutkijakoulutettujen osuus osallistumattomissa korostuu jopa perusasteen koulutuksen saaneiden luokkaa enemmän
• Kaiken kaikkiaan aineistosta löytyy 453 henkilöä(6,4 % koko otoksesta), jotka
– eivät URA-aineiston perusteella ole olleet minkään tarkastellun palvelun tai toimenpiteen piirissä
– joilla ei myöskään ole kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä kertovaa lausuntoa
• Virkalijoiden mukaan on olemassa ns. rauhaan jätettävien asiakkaiden ryhmä, joita ovat mm. muita
iäkkäämmät, päihderiippuvaiset ja terveysrajoitteiset
• Lisäksi ”suurten TE-toimistojen” ongelma
– Asiakas ”hukkuu massaan”
• Ydinkysymyksenä kaikkein asiakkaiden palveluprosessin tehostamisena on URA-järjestelmän kyvykkyys
välittää tietoa virkailijalta toiselle
*Henkilöt, joilla ei ole merkintää työvoimapoliittisista toimenpiteistä, työhönosoituksista, työhönvälityksistä, liikkumisavustuksista,
työkunnon arvioinnista, työkokeiluista, kuntouttavasta työtoiminnasta, ammatillisen kuntoutuksen palveluista tai työhönvalmennuksesta.
11
Palkkatukitarkastelu 1/2
Palkkatuen käyttö
– Korkeimman korotetun palkkatuen tai yhdistelmätuen piirissä. Näitä henkilöitä on aineistossa
yhteensä 7 982 (41,7 %) palkkatukiaineistosta
• Jäljelle jäävää, vertailuryhmänä käytettävää osajoukkoa kutsutaan tässä yhteydessä ”tavallisella”
tuella olleiksi (n 11 164).
– Toistuva osallistuminen korotetulla tuella olleilla selvästi yleisempää
– Korotetulla tuella työllistyviä työskentelee muita sektoreita useammin ”kolmannella sektorilla”
– Ohjautuminen eri sektoreille määräytyy nykyisellään pääosin TE-toimistoissa avointen työpaikkojen
mukaan ja hyvin pitkälti työnantajalähtöisesti
• ”Parhaimmat työelämävalmiudet ”omaavat henkilöt ohjataan yrityksiin, ja heikoimmassa asemassa
olevat muille sektoreille
– Palkkatuettu työ usein matalan osaamistason paikkoja (erityisesti ”kolmannella sektorilla”)
– Yritystyönantajat kaikista ”vaativimpia” työnantajia
12
Palkkatukitarkastelu 2/2
Palkkatuen vaikuttavuus
– Korotetulla tuella olleiden ja sittemmin työtä saaneiden osuus (11,7 %) on puolet pienempi kuin
”tavallisella tuella” olleilla (21,4 %)
– Sektoreittain tarkasteltuna ”kolmannen sektorilla” työskennelleiden todennäköisyys työllistyä on
kaikista heikoin
• Työ yrityksissä kaikista vaikuttavinta, muilla sektoreilla ”ketjuttamista” (tätä tukevia havaintoja
kaikissa aineistoissa)
– Virkailijat pitävät palkkatukea kuitenkin erittäin vaikuttavana toimenpiteenä
• Suurimpana ongelmana nähdään työnhaun katkeaminen
• Työhaun tulisi jatkua myös tukijakson aikana
– Työttömät näkevät tukityön työttömyyden katkaisijana, mutta eivät usko sen
työllistävään vaikutukseen
13
Johtopäätökset 1/2
• Todelliset työllistymisen esteet liittyvät usein myös asiakkaiden ns. hyvinvointivajeeseen
•
Tarkoitetaan sitä, että työllistymistä hidastavat tai kokonaan estävät ongelmat liittyvät hyvin usein asiakkaiden fyysiseen, henkiseen ja
sosiaaliseen hyvinvointiin sekä kykyyn selvitä arjen vaatimuksista
• Työllistyvyyden kannalta palveluiden tarjoamisen kannalta väliin jäävällä passiivisella kaudella näyttäisi olevan
työttömyyttä entisestään pitkittäviä seurauksia
• Kiistanalaiseksi jäi se, onko toistuvalla palveluihin ja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistumisella
yhteyttä työllistymiseen
– Tietyn osallistumismäärän jälkeen toimenpiteiden hyöty laskee
• TE-toimistoissa ei pystytä tunnistamaan riittävästi vaikeasti työllistyvien henkilöiden tilanteita ja sen myötä ko.
henkilöiden työllistyvyyden edistämiseenkin tähtäävät toimenpiteet jäävät usein vaillinaisiksi tai väärin
kohdennetuiksi
• TE-toimiston asiakastietojärjestelmät ja laajemmin asiakastietolain asettamat rajoitteet ovat osasyynä siihen,
ettei TE-toimistoissa pystytä riittävästi tunnistamaan ja käsittelemään kaikkia vaikeasti työllistyvien
henkilöiden työllistymisen esteisiin liittyviä haasteita
– Työvoimaneuvoja joutuu suunnittelemaan työllistymisprosessia hyvin vajavaisten tietojen varassa
– Palveluprosessin pullonkaulat tunnistetaan ja korjataan liian myöhäisessä vaiheessa, työttömyys pitkittyy
– Tiedon puuttumisen ongelmaa näyttäisi vaikeuttavan myös ajautuminen pois henkilökohtaisista asiakassuhteista kohti yhä suurempia
palveluyksiköitä ja sähköisiä palveluita
 Uusia palvelumalleja ei niinkään tarvita, vaan olemassa olevien palvelujen käyttöä tulisi tehostaa
14
Johtopäätökset 2/2
• Yritykset pystyvät tarjoamaan työtä, joka tukee parhaiten avoimille
työmarkkinoille työllistymistä
– Toisaalta TE-toimistojen palveluprosessit ja työnhakijoiden oma aktiivisuus
vaikuttavat lähtökohtaisesti siihen, mille sektorille palkkatukityöhön asiakas
ohjautuu
• Palkkatukityötä käytetään usein paikkaamaan resurssipulaa
– Tämä näyttäytyy vahvana etenkin ”kolmannen sektorin” työpaikoissa
– Palkkatukityön yleisen toimivuuden ja hyväksyttävyyden kannalta olennaista
olisikin se, että toimenpiteen hyödyntäminen tuottaisi win win –tilanteita sekä
työnantajien että tuella työllistettyjen näkökulmasta
• Palkkatukityön rooli ei näyttäydy työttömälle työ- ja
elinkeinohallinnon tarkoittamalla tavalla
– Passivoituminen työnhaussa tukijakson aikana
15
Keskeisimmät kehittämiskysymykset
• Miten vaikeasti työllistyvien henkilöiden todellisia työllistymisen haasteita
voitaisiin paremmin ymmärtää, analysoida ja selvittää?
– Miten asiakkaan todelliset ongelmat voidaan tunnistaa entistä aiemmin?
– Miten asiakassuhdetta johdetaan?
– Miten turvataan asiakkuuden jatkuvuus palveluprosessin eri vaiheissa?
– Millaista uutta osaamista ja työn organisointia työ- ja elinkeinohallinto tarvitsee
pystyäkseen ratkaisemaan vaikeasti työllistyvien työllistymisen esteet?
16
Kehittämisen kohteita
• Uusia palveluita ja toimenpiteitä ei varsinaisesti tarvita, tärkeämpää on kehittää nykyistä
palveluohjausprosessia
– Kun todelliset työllistymisen esteet on kyetty tunnistamaan, nousee keskeiseksi kysymykseksi se, minkä palveluiden piiriin
vaikeasti työllistyvät ohjataan
– Työllistymisen esteet eivät tule hoidetuiksi yksinomaan työ- ja elinkeinohallinnon palveluilla, vaan niihin pystytään vastaamaan
nykyisellään ainoastaan työvoiman palvelukeskuksissa
– Työttömien kokonaistilanteen arvioinnille ei ole riittäviä resursseja ja puitteita. Näin ollen monet työllistymisen todelliset esteet
tulevat usein liian myöhään ilmi, tai ne ovat jotakin muuta kuin alun perin luultiin
– Asiakkaan kokonaistilanteen ja -tarpeiden hahmottamisen ongelmana on myös työ- ja elinkeinohallinnon
asiakastietojärjestelmän vastaamattomuus palveluprosessin suunnittelun tarpeisiin.
• Palkkatuettu työn vaikuttavuutta voidaan vahvistaa
– Tuella palkatun tulisi jatkaa aktiivista työnhakua myös tukijakson ajan (mm. palkkatukikoordinaattorin toimintamalli)
• Koko etuusjärjestelmän kriittiselle uudelleenpohdinnalle sekä siihen liittyvien kannustin- ja
byrokratialoukkujen purkamiselle olisi tarvetta
– Uusia ennakkoluulottomia kokeiluja tarvitaan
17
KIITOS!