Transcript Pystynksmä muka siihen? Oppijaminäkuvan kehitys ja rooli

Jaana Viljaranta
Tutkijatohtori
Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto
Teemat

Mitä oppijaminäkuvalla tarkoitetaan?

Miten oppijaminäkuva kehittyy
sosiaalisessa ympäristössä ja
koulukontekstissa?

Mikä merkitys oppijaminäkuvalla on
onnistuneiden koulutuspolkujen
kannalta?
Meneillään olevia tutkimushankkeita

Alkuportaat (Lerkkanen & Poikkeus, 2006-)
 Seurattu n. 2000 lasta esiopetuksesta lähtien, nyt
kahdeksannella luokalla

JEPS (Nurmi & Aunola, 1999-)
 Seurattu noin 200 lasta esiopetuksesta lähtien, nyt
työelämässä / kolmannen asteen koulutuksessa

VALO (Aunola, Viljaranta & Nurmi, 2006-2009)
 Intensiivinen päiväkirjatutkimus, mukana n. 150
ekaluokkalaista lasta
Orientoitumista aiheeseen
Missä asioissa olet parhaimmillasi?
Mikä on sinulle helppoa?
Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita?
Oppijaminäkuva

Oppilaan tai opiskelijan käsitys itsestään
jonkin asian osaajana ja oppijana

Oppilaan tai opiskelijan käsitys kyvyistään
ja taidoistaan tietyllä osa-alueella sekä
onnistumismahdollisuuksistaan näissä
asioissa

Näkemys itsestä lukijana, laskijana,
liikunnallisesti lahjakkaana jne.
 Osa laajempaa minäkuvaa ja itsetuntoa
Lisää pohdittavaa!
Miten omat käsityksesi vahvuuksistasi ja
heikkouksistasi ovat muodostuneet?
Ovatko jotkut käsityksistä aivan uusia?
Onko toisilla käsityksillä pitkä historia?

Oppijaminäkuva on tyypillisesti korkea
koulutaipaleen alussa
 Jopa ylioptimistinen

Kehittyy toisaalta kokemuksien ja toisaalta
kognitiivisten kykyjen kehityksen myötä
 Realistisemmaksi, todellisia kykyjä vastaavaksi

Tärkeässä roolissa kokemukset
oppimistilanteista, niissä onnistuminen tai
epäonnistuminen, saatava palaute sekä
palautteen tulkinta ja kaikesta tästä syntyvät
tunnepitoiset muistot
1-2 lk
Taito
Taito
Minäkuva
Minäkuva
Lapsen minäkuva rakentuu onnistumisten ja epäonnistumisten
myötä
Minäkuva ei ole vielä kovin pysyvä
”Kato äiti kun mä
tanssin hienosti!”
”Mä tiedän
kaiken
bakteereista”
”Puin paidan päälle
IHAN ITSE”
”Alan olla tässä
kirjainten
tekemisessä jo
aika taitava”
”Piirrä äiti sä toi
ihminen kun mun
tekemät on ihan
rumia”
”Mitä sitten käy jos ei
osaa lukea vaikka käy
koulua?”
”Mä en ookaan
kauheen hyvä
tässä”
”Minä EN OSAA lukea!”
3-6 lk
Taito
Taito
Minäkuva
Taito
Minäkuva
Lapsen minäkuva ja taitojen kehitys alkavat heijastua toinen toisiinsa
-eri mekanismeja, mm. suuntaudutaan asioihin joissa onnistutaan
Lapselle muodostuu suhteellisen pysyvä kuva itsestään oppijana
yläkouluikä =>
Taito
Minäkuva
Taito
Minäkuva
Minäkuva on vakiintunut ja vaikuttaa taitojen kehitykseen pikemmin
kuin päinvastoin
Minäkuvan merkitys alkaa näkyä myös muissa asioissa kuin
taidoissa!
”Matikkahan on ihan helppoa!”
”Treenaamalla toi
kitaransoittokin on alkanut
sujua”
”Mä ajattelin hakea
lukioon, kun oon tasaisen
hyvä kaikessa”
”Mä oon aina ollut tosi
hyvä ohjelmoimaan,
musta tuleekin ehkä
peliohjelmoija”
”Mä en ikinä pääse
tästä tentistä läpi”
”Eiköhän toi
fysiikka oo
enemmän pojille
tarkotettu”
”Ei toi lukeminen
oo mun juttu”
”Mitä järkeä on lukea jotain
ruotsia, kun ei siitä
kuitenkaan mitään tajua?”
Oppijaminäkuvalla suuri merkitys…

Taitojen kehitykseen
○ Todennäköisempää panostaa sellaisiin
tehtäviin, joissa uskoo kykyihinsä ja luottaa
pärjäävänsä
○ Oppijaminäkuvalla havaittu olevan jopa
suurempi merkitys suoriutumiseen kuin
todellisella taitotasolla!

Kiinnostukseen, tehtävien
arvostamiseen
○ Todennäköisempää kiinnostua aiheista joissa
kokee olevansa hyvä

Opiskelu- ja ammattisuunnitelmille
 Missä voin onnistua? Mikä on minun ”juttuni”?

Vaikuttaa
 Kurssivalintoihin
 Jatkokoulutussuunnitelmiin
 Todellisiin jatkokoulutusta koskeviin valintoihin
 Ammattihaaveisiin, -suunnitelmiin ja -valintoihin
Onko minäkuva oikea?

Käsitys itsestä ja omista kyvyistä voi siis olla
monella tavalla merkityksellinen!

Oppijaminäkuvan kehitykseen vaikuttavat
monet muutkin seikat kuin taidot

Oikea ja myös todellisia kykyjä vastaamaton
minäkuva voi syntyä monella tavalla!
 Sukupuolistereotypiat
 Ympäristön palaute
 Sosiaalinen vertailu
Kulttuurinen
ympäristö
Oppilaan
havainnot:
• Sukupuoleen liittyvät
1. kasvattajien
uskomuksista,
asenteista ja
odotuksista
2. Sp-rooleista
3. Toimintaa
koskevista
odotuksista
odotukset
• Kulttuuriset odotukset
ammattiin liittyvistä
ominaisuuksista jne.
Lapsen
tavoitteet ja
yleiset
minäkäsitykset
= oppijaminäkuva
Kasvattajien /
kasvatusinstituutioiden
uskomukset ja
käytännöt
Suoriutumiseen liittyvät
valinnat
Lapsen
kiinnostusten
erilaisuus
Aiemmat
suoriutumiskokemukset
Onnistumisodotukset
Lapsen tulkinnat
kokemuksesta
•
•
Tilannekohtaiset
syyselitykset
Hallinnan
paikantaminen
Lapsen
tunnesisältöiset
muistot
Tehtävän
arvostus
1. Kiinnostus
2. Tärkeys /
Hyödyllisyys
3. Vaatimukset
Expectancy-value model of achievement motivation
(Wigfield & Eccles, 2000)
Sukupuolistereotypiat

Sukupuolieroja oppijaminäkuvassa ja
kykykäsityksissä havaittu sekä meillä
että maailmalla
 Pojilla tyypillisesti korkeampi minäkuva
matematiikkaan sekä tiedeaineisiin liittyen
 Tytöillä enemmän luottamusta taitoihinsa
äidinkielessä

Aina käsitykset kyvyistä eivät kohtaa todellisen
taitotason kanssa!
 Tytöt ja pojat yhtä hyviä matematiikassa
 Silti jo alakoululaisilla havaitaan sukupuolieroja
matematiikan oppijaminäkuvassa (Aunola, Viljaranta & Nurmi, VALOhanke)

Hyvä uutinen: Vaikka sukupuolieroja havaitaan
yleisessä oppijaminäkuvassa, niitä ei
välttämättä löydetä tilannespesifeissä
onnistumisodotuksissa! (Salmela-Aro, Viljaranta, & Schneider, EAGERhanke)

Kulttuuristen käsitysten ja normien merkitys?
 Miten sukupuoliroolit ja –stereotypiat välitetään jo
pienillekin koululaisille?
Ympäristön palaute

Vanhempien uskomuksilla lapsen taidoista on
havaittu olevan suuri merkitys lapsen
käsityksille omista kyvyistään
 Jopa suurempi kuin todellisilla taidoilla

Opettajan käsityksellä oppilaan kyvyistä myös
olennainen merkitys, jopa tärkeämpi kuin
vanhempien käsityksillä (Pesu, Viljaranta & Aunola, arvioitavana
oleva käsikirjoitus)
 Opettajan arvioima oppilaan taitotaso ennustaa
systemaattisesti oppijaminäkuvan kehitystä
ensimmäiseltä seitsemännelle luokalle ja vaikuttaa
oppijaminäkuvan kautta oppilaan kiinnostukseen
(Viljaranta, Tolvanen, Aunola, & Nurmi, 2014)

Millä tavoin käsitykset viestitään lapselle /
oppilaalle?
 Palautteen määrä? Laatu? Tarve?
Sosiaalinen vertailu

Oppijaminäkuvan kehityksen kannalta tärkeää
on toki koululaisten jatkuvasti kehittyvä kyky
arvioida omia taitojaan sekä nuorten /
varhaisaikuisten korostunutkin omien
ominaisuuksien ja kykyjen tarkkailu…

… mutta myös iän myötä lisääntyvä
sosiaalinen vertailu!
 Muihin samanikäisiin tai toisten ikäryhmien edustajiin
 Omaan vertaisryhmään tai toveripiirien ulkopuolisiin

On havaittu, että vaikka oma taitotaso on
positiivisesti yhteydessä oppijaminäkuvan
kehitykseen, koko luokan keskimääräisellä
taitotasolla on negatiivinen vaikutus oppilaan
minäkuvan kehitykseen, kun oman taitotason
vaikutus on huomioitu
(Vasalampi, Pakarinen, Viljaranta, Torppa, Poikkeus,
Lerkkanen, & Nurmi, tekeillä oleva artikkeli)
 Vaikka yksittäisen oppilaan taitotaso olisi hyvä,
hänen oppijaminäkuvansa saattaa olla todellisiin
kykyihin nähden yllättävän heikko, koska oppilas
vertaa itseään hyvin ja vielä paremmin suoriutuviin
luokkatovereihinsa
 Tutkittu erityisesti maissa, joissa tasoryhmät
 Sama ilmiö kuitenkin siis nähtävissä myös meillä jo
peruskouluiässä ja erityisesti matematiikassa
Kyse on siis monien asioiden
summasta
Kulttuurinen
ympäristö
Oppilaan
havainnot:
• Sukupuoleen liittyvät
1. kasvattajien
uskomuksista,
asenteista ja
odotuksista
2. Sp-rooleista
3. Toimintaa
koskevista
odotuksista
odotukset
• Kulttuuriset odotukset
ammattiin liittyvistä
ominaisuuksista jne.
Lapsen
tavoitteet ja
yleiset
minäkäsitykset
= oppijaminäkuva
Kasvattajien /
kasvatusinstituutioiden
uskomukset ja
käytännöt
Suoriutumiseen liittyvät
valinnat
Lapsen
kiinnostusten
erilaisuus
Aiemmat
suoriutumiskokemukset
Onnistumisodotukset
Lapsen tulkinnat
kokemuksesta
•
•
Tilannekohtaiset
syyselitykset
Hallinnan
paikantaminen
Lapsen
tunnesisältöiset
muistot
Tehtävän
arvostus
1. Kiinnostus
2. Tärkeys /
Hyödyllisyys
3. Vaatimukset
Expectancy-value model of achievement motivation
(Wigfield & Eccles, 2000)
Ekaluokkalaiset
Maija ja Matti
Viljaranta, Kiuru,, Silinskas, Lerkkanen, Poikkeus, & Nurmi, arvioitavana oleva käsikirjoitus



Lukutaito keskitasoa
Maija on todennäköisesti
luokkakavereihin
innokas koululainen, joka
verrattuna
luottaa kykyihinsä, jaksaa
yrittää ajoittaisista
Ajattelee
olevansa hyvä
vaikeuksista huolimatta ja
lukija
saa tätä kautta
Pitää
lukutehtävistä
onnistumisen
kokemuksia. Taidot
karttuvat ja itseluottamus
lisääntyy.
-sukupuoli!
-ei riskiä lukivaikeuteen
-oppinut aikaisin lukemaan



Lukutaito
hieman
Matti ei oikein
luota
taitoihinsa, koska on
jo
luokkatovereita
heikompi
huomannut, että
Eilukemisessa
oikein luota
on kykyihinsä
vaikeuksia.
Hän ei aina
Pitää
kuitenkin
uskalla tai jaksa yrittää,
lukutehtävistä
koska ennakoi
epäonnistuvansa.
Onnistumisia ei näin tule,
innostus lukemiseen
hiipuu eivätkä taidotkaan
kehity muiden tahdissa.
-riski lukivaikeuteen
-ei ole oppinut aikaisin lukemaan
Miten autamme Matin ja Maijan
kohti onnistunutta opintopolkua?

Oppijaminäkuvan perusta rakennetaan
jo koulutaipaleen alussa

Koskaan ei kuitenkaan ole liian
myöhäistä, erityisesti siirtymävaiheissa
suuriakin muutoksia!

Taidot oppijaminäkuvan rakentajana:
 Onnistumisen kokemuksia jokaiselle
 Omien vahvuuksien löytämisen tukeminen,
myös vahvuuksien hyödyntämisen
tukeminen  autetaan keksimään mihin
omia vahvuuksia voi käyttää!
 Ymmärrys omista vahvuuksista osaksi
laajempaa minäkäsitystä ja itsetuntoa!

Huomio palautteeseen
 Miten viestimme oppilaille ja opiskelijoille
heidän osaamisestaan, heikkouksistaan ja
vahvuuksistaan?
 Näemmekö oppilaan ja opiskelijan omana
itsenään vai jonkin roolin kautta?
 Sukupuoli? Kulttuuritausta? Ryhmään
kuuluminen? Jokin erityispiirre?

Opettajilla, kouluttajilla ja opintoohjauksella tärkeä rooli oppijaminäkuvan
kehittämisessä!

Oppilaan / opiskelijan yksilöllinen ja
avoin kohtaaminen, tukeminen ja
kannustaminen avainasemassa!