Rakenteiset analyysimenetelmät

1

Rakenteiset analyysi- ja suunnittelumenetelmät

(structured analysis and design methods, SA/SD methods)    1970-luvulta lähtien yleisimmin käytettyjä järjestelmien määrittely- ja suunnittelumenetelmiä 1990-luvulla kehitetyt oliomenetelmät käynnistivät kilpailun näiden kahden lähestymistavan välillä Koska molempia lähestymistapoja käytetään jatkossakin, on niiden pääpiirteet syytä opiskella 2

Rakenteisen analyysin mallit

    Määrittelyvaiheen tuloksien perusteella laaditaan

olennainen malli

(essential model).

Se kuvaa,

mitä

järjestelmän tulee tehdä, jotta se vastaisi käyttäjän vaatimuksia. Tässä vaiheessa ei vielä kuvata sitä, toteuttaa.

miten

järjestelmä voidaan Olennaisesta mallista jätetään siis pois rajoitukset, toimintojen ajoitukset, virheiden tarkistukset, tarpeettomat tietovarastot (kuten toteutuksen vaatimat väliaikaistiedostot) jne.

Olennainen malli muodostuu ympäristömallista (environmental model) (behavioral model).

ja käyttäytymismallista 3

Rakenteisen analyysin mallit

    Ympäristömalli kuvaa järjestelmän ja sen ympäristön vuorovaikutusta.

Käyttäytymismalli kuvaa järjestelmän sisäisen toiminnan, eli miten se saaduista syötteistään tuottaa halutut lopputulokset.

Olennaisen mallin pohjalta laaditaan analyysivaiheen lopussa käyttäjän toteutusmalli (user implementation model).

Em. mallit voidaan laatia erilaisia kuvaustapoja käyttäen.

4

Rakenteisen analyysin mallit



Graafisia kuvaustapoja:

– tietovirtakaaviot mallintavat järjestelmän toimintoja – ER-kaavio mallintaa järjestelmän tietorakenteita ja tietosisältöjä – tilasiirtymäkaaviot mallintavat järjestelmän aikasidonnaista käyttäytymistä – rakennekaavio mallintaa ohjelman rakenteita 5

Rakenteisen analyysin mallit



Tekstimuotoisia kuvaustapoja:

– tapahtumalistat mallintavat järjestelmän syötteitä, tulosteita ja herätteitä – tietohakemistot määrittelevät tietojen sisällön – prosessikuvaukset kuvaavat toiminnot yksityiskohtaisesti 6

Mallintamistyökaluista

Mallien rakentamissyitä: 1.

Mallien avulla korostetaan tietojärjestelmien tärkeitä piirteitä ja kyetään välttämään epäoleellisten piirteiden korostumisesta aiheutuvat haitat.

2.

3.

Mallien avulla voidaan keskustella käyttäjän tarpeisiin perustuvista toiminnan muutoksista ja systeemin korjauksista siten, että toiminnan kustannukset ja riski minimoituu.

Mallien avulla vahvistetaan kehitettävän systeemin tarkoituksen ja käyttöympäristön oikeaa ymmärtämistä ja sitä, että dokumentaatio tukee ohjelmistosuunnittelun ja ohjelmoinnin tarpeita.

7

Mallintamistyökaluista

Mallintamisvälineiltä vaaditaan seuraavia ominaisuuksia: 1.

Mallintamisvälineen tulee olla graafinen ja sen tulee tukea sopivassa määrin tekstuaalista kuvausta.

2.

3.

4.

5.

Mallintamisvälineen on mahdollistettava systeemin kuvaus top-down –periaatteella sekä toiminnan ositus.

Mallintamisvälineen tulee minimoida kuvausten moninkertaisuus.

Mallintamisvälineen on tuettava systeemin käyttäytymisen ennustettavuutta.

Mallintamisvälineen tulee olla käyttäjälle ”läpinäkyvä”. (Mallin tulee olla helppo käyttää ja käyttäjän on nähtävä ’mallin läpi’, eli todelliset asiantilat ja niitä koskevat muutosesitykset.) 8

Ympäristömalli

     Ympäristömalli määrittelee järjestelmän ja sitä ympäröivän maailman välisen rajan Sen tarkoituksena on rajata järjestelmä; mitä kuuluu järjestelmään ja mitä ei Aina ei asiakkaan ja kehittäjän ymmärrys siitä, missä ko. raja kulkee, käy yhteen Ympäristömalli määrittelee myös järjestelmän yhteydet ja liittymät ympäristöönsä, eli millaista tietoa järjestelmä vastaanottaa ympäristöstä ja mitä tietoa sinne tuottaa Ympäristömalli ei ole yksi yksittäinen kuvaus, vaan yleensä se koostuu kolmesta eri mallista: – tarkoitusmäärittelystä, – kontekstikaaviosta ja – tapahtumalistasta.

9

Tarkoitusmäärittely eli juurimääritelmä

(statement of purpose)    Lyhyt, korkeintaan muutaman lauseen mittainen teksti, joka kuvaa rakennettavan järjestelmän tarkoituksen.

Tarkoitettu lähinnä päättäjille ja muille kiinnostuneille yleismuotoiseksi informaatioksi.

Esim. ’Laitoskirjastojärjestelmän tehtävänä on huolehtia pienten laitoskirjastojen primaaritoiminnoista, kuten asiakas- ja materiaalitietojen ylläpidosta, lainauksista, palautuksista ja varauksista.’ 10

Konteksti- eli liittymäkaavio

(context diagram)   Tietovirtakaavion erityistapaus, joka kuvaa järjestelmän ja sen ulkoiset kohteet ja tietovarastot sekä kohteiden väliset tietovirrat.

Kaavioon merkitään: – järjestelmän ulkoiset kohteet, kuten henkilöt, organisaatiot ja toiset järjestelmät, joiden kanssa järjestelmä on yhteydessä – ulkoiset tietovarastot – ulkoisista kohteista ja tietovarastoista saapuvat tietovirrat – järjestelmästä lähtevät tietovirrat – järjestelmän rajat 11

Konteksti- eli liittymäkaavio

  Järjestelmän ulkoiset kohteet eivät saa kommunikoida keskenään, mutta jos kuitenkin niiden välistä kommunikointia tarvitaan, onkin kyseessä järjestelmän osat ja ne pitää sisällyttää järjestelmään.

Ulkoiset kohteet voivat kuitenkin kommunikoida ulkoisten tietovarastojen kanssa.

12

Kontekstikaavion elementit

Ulkoinen tietovarasto Ulkoinen kohde Järjestelmä Ulkoinen kohde Ulkoinen kohde

13

Esimerkki kontekstikaaviosta

Asiakkaat

Tilaukset ja peruutukset

Johto

Myyntiraportit Tilausvahvis tukset ja laskut

Postimyynnin tilausjärjestelmä

Tilaukset

Tavaran toimittajat

Laskut Raportit Laskut ja myyntitiedot

Luottotieto rekisteri Tilitoimisto

14

Tapahtumalista

(event list)  Listataan kaikki yksittäiset tapahtumat, joihin järjestelmä vastaa, numeroidaan ne ja lisätään niihin tyyppitunnus  Tyyppitunnuksia on: – F = tietovirtaan/-virtoihin liittyvä tapahtuma – T = aikasidonnainen tapahtuma, esim. joku – C = kontrollitapahtuma Esim.

päivittäinen tai viikottainen toiminto 1.

2.

3.

Virkailija selaa asiakastietoja Virkailija varaa materiaalin Asiakkaalle lähetetään karhu F F T 15

Käyttäytymismalli

(behavioral model)    Käyttäytymismalli kuvaa järjestelmän sisäisen toiminnan Se on ympäristömallia huomattavasti monimutkaisempi Järjestelmän käyttäytymistä kuvataan useasta eri tarkastelukulmasta ja kuhunkin niistä on oma kuvaustapansa: – tietovirtakaaviot ja prosessikuvaukset kuvaavat järjestelmän toimintoja – ER-kaavio ja tietohakemisto kuvaavat tietosisältöjä – tilasiirtymäkaaviot kuvaavat aikariippuvaista käyttäytymistä 16

Tehtäviä

1.

2.

Piirrä konteksti- eli liittymäkaavio palkanlaskentajärjestelmästä.

Piirrä konteksti- eli liittymäkaavio WinhaWille-järjestelmästä.

17

1.

Verottaja Työntekijä P alk ka P to alk dis Tu ka tu ntil na s ve rok ortt i ista uh a t Pankki Maksettavat palkat raportti M a k s u ti e d o t Palkanlaskenta järjestelmä Kirjanpitotiedot M a ks u tie d o t 18

2.

Kela Opiskelija K urs sik He A uv nkil rv au Ilm os ks ö - y an et oitt m at au . tie tum do t ise t S u o ri tu s ti e d t o Toimisto, päälliköt, O p in to su o ri tu so te S e u ra n ta tie to ja tutor-opet WinhaWille Opettaja Ilmoittautuneet Arvosanat Kurssikuvaukset 19