Transcript Taitojen opetuksen käytännön toteutus

Taitojen opetuksen
käytännön toteutus
Hannu Salakari
Miten organisoida ja toteuttaa
taitojen oppiminen?

Millä tavoin oppimista on tapahtunut
perinteisesti ja tapahtuu nykyisin?

Erilaisia näkökulmia

Miten voimme parhaiten vaikuttaa
oppimista edistävästi?

Työssäoppiminen – miten ohjata
työssäoppimista?
ENNEN
OPETUS
-TEORIAN JA
KÄYTÄNNÖN
OPETUS
-OPETTAJAN
ROOLI TIEDON
LÄHTEENÄ
OPPIMINEN
-OSAAMISEN
LISÄÄNTYMISTÄ
OPPIMINEN
OMASSA
OPPILAITOKSESSA
OPPIMINEN
TYÖSSÄ,
YHDESSÄ
MUIDEN
KANSSA
NYKYISIN
OPETUS
-PÄÄASIASSA
OPPIMISEN
OHJAAMISTA
OPETTAJAN
VAHVA ROOLI
ALUKSI,
MYÖHEMMIN
ROOLI ON
OHJAAVA
Tietoa saatavissa helposti
mm. Internetin kautta, mutta
miten tiedosta tulee taito?
-Miten kehittää opiskelijan
tiedonhankinnan, -käsittelyn ja
oppimisen taitoja?
-Millaiset ovat opettajan rooli
ja osaamisvaatimukset
uudessa tilanteessa?
OPPIMINEN ON
PÄÄTAVOITTEENA
-OSAAMISEN
LISÄÄNTYMISTÄ
-TAIDOT: TEKEMÄLLÄ
OPPIMINEN
OPPIMINEN
OMASSA
OPPILAITOKSESSA
OPPIMINEN
TYÖSSÄ,
YHDESSÄ
MUIDEN
KANSSA
OPPIMINEN: MUUT
OPPIMISYMPÄRISTÖT
JA TIEDONLÄHTEET
-E-OPPIMINEN
-INTERNET
-MUUT
VIRTUAALISET
OPPIMISYMPÄRISTÖT
-KIRJASTOT, TIETOKANNAT
-MUUT OPPILAITOKSET
-VAPAA-AIKANA
TAPAHTUVA OPPIMINEN
Taitojen oppiminen ja opetus
Oppiminen on kokonaisvaltaista
 Oppiminen kognitiivisena toimintana
 Oppiminen sosiaalisena toimintana
 Opetus: Miten ohjata työssä oppimista?
 Miten kehittää työssä oppimisen ohjaustatähän haetaan ratkaisuja

Oppiminen muuttuu

Uudet oppimisen keinot ja apuvälineet:
>>Oppiminen muuttuu ympäristön ja
välineiden muuttuessa
-karttapallo
-Internet
Oppimisen kokonaisvaltaisuus 3 T

Kognitiiviset prosessit TIETO: oppija havainnoi,
tulkitsee ja käsittelee tietoa
-havaitseminen , tunnistaminen, ymmärtäminen ja
ajattelu
Affektiiviset prosessit TUNNE: tunnereaktiot ja
mieltymykset
-tunne, emootio , mieliala ja temperamentti.
Konatiiviset prosessit TAHTO:
-auttavat oppijaa kehittymään
-motivaatio, halu, tahto ja määrätietoinen pyrkimys
>>kolme aluetta vaikuttaa oppimiseen, otettava
huomioon oppimisen ohjaamisessa ja esimerkiksi
tehtäviä laadittaessa
Taitojen oppimisen kognitiiviset
perusteet
Perusprosessit
 Miten opimme erilaisia taitoja?
 Taidot vs. kompetenssit
 Miten päästä oppimistavoitteisiin?

Taitojen oppimisen kognitiiviset perusteet:
Taitojen oppimisen psyykkisen säätelyn
keskeiset piirteet

Opittaessa keskeisessä asemassa
mentaalinen malli, joka ohjaa toimintaa

Mentaalinen malli: aivoissamme olevaa tietoaines ja
muistitieto, johon toimintamme perustuu


Esimerkiksi jonkin tietokoneohjelman käyttämisen
mentaalinen malli
Työsuoritusta ohjaa ihmisen työmuisti


Kapasiteetti 4-9 hahmotusyksikköä (chunks)
Jos ylittyy, informaatioylikuorma ja toiminnan
häiriintyminen
> Ei liian monta asiaa kerrallaan
Taitojen oppimisen kognitiiviset perusteet:
Taitojen oppimisen psyykkisen säätelyn
keskeiset piirteet

Toiminnan säätely on osittain tiedostettua,
osittain tiedostamatonta

Työtehtävät ja tavoitteet organisoituvat
hierarkkisesti ylhäältä alaspäin

Työn suoritusta ohjaavat eri aistiemme kautta
välittyvät signaalit

Huippusuoritus vaatii paljon harjoitusta,
esim. 10 000 h
Automatisoituminen oppimisen
tuloksena

Automatisoituminen, haetaan pitkäaikaisesta
muistista valmiita toimintamalleja

Automatisoituminen vaatii paljon harjoitusta

Esim. Jimi Hendrix
Automatisoitumisen etuja:
Ajantarpeen pienentyminen
 Valmius suorittaa samaan aikaan useita
toteutusprosesseja
 Suoritusnopeuden tasaisuus eri kerroilla
 Virheettömyys

Kehittyneet mentaaliset mallit,
automatisoituminen ja nopea päätöksenteko
Valmiita, automatisoituneita toimintamalleja
käytetään nopeassa päätöksenteossa

Kokeneet hakkuukoneenkuljettajat tai hävittäjälentäjät

Kokeneet lintubongarit
>Laaja tietoperusta edellytyksenä, paljon
muistista haun reittejä
(vrt. transfer)

Valmiit, automatisoituneet toimintamallit ja
Miten opimme erilaisia taitoja:
Kognitiivisten taitojen hierarkia
1.Motoriset taidot
Uiminen, piirtäminen, ajoneuvon ohjaaminen
2. Menetelmätaidot
Viestintä, suunnistus, tietokoneen ohjelmointi,
ajoneuvon rakenne
3. Päätöksentekotaidot (intellektuaaliset taidot )
Kielitaito, matemaattiset taidot, tehtävän valinta,
tilannearviointi, henkilöstön yhteistyö (CRM)
Oppimisen siirtovaikutus eli transfer

Transfer kuvaa sitä miten jossakin
oppimamme on hyödynnettävissä uusissa
tilanteissa
>koulu – työpaikka
Brasilialaiset katulapset

Transferia voi edistää
Transferin edistäminen

Laaja tietoperusta tärkein transferin edistäjä
-Paljon harjoitusta ja kokemusta, reflektiivistä harjoitusta

Oppimaan oppimisen taidot – oman oppimisen tunteminen

Thorndiken yhteisten elementtien teoria:

Transferia kahden tehtävän A ja B välillä esiintyy vain, jos näillä on
yhteisiä elementtejä
> 2 käytännön ohjetta:

a) tietoja ja taitoja on tehokkainta harjoitella oloissa, joissa niitä
myöhemminkin käytetään

b) Transferin laaja-alaisuutta voidaan lisätä ns. ärsykevariaation
periaatteen pohjalta: mitä vaihtelevammissa oloissa opittua
harjoitellaan, ja mitä useampia erilaisia sovelluksia opittavana olevasta
säännöstä kokeillaan, sitä laajemmalle ulottuu opitun transfer
Case-Based Reasoning

CBR = Opimme kokemiemme tapausten
kautta, ottamalla oppia kokemastamme

Perustuu: John Dewey, Learning-by-Doing
Kaikkeen mitä koemme vaikuttavat aiemmat
kokemuksemme
 Kaikki se mitä koemme muokkaavat tulevia
kokemuksiamme


Dewey: Kaikki kokemus ei opeta
Case-Based Reasoning

Opimme aikaisemmista kokemuksista perustuen aiemmin kokemiemme
tapausten analogioihin ja eroihin

Teoria kuvaa sitä miten muistamme ja miten käytämme muistojamme
uusien ongelmien ratkaisemisessa

Teoria vastaa sitä miten olemme oppineet erilaisia käytännön taitoja
lapsuusajasta alkaen perustuen kokemiimme tapauksiin


Esimerkki pikkuleipien leipominen
Muistamme ongelmat, joita kohtasimme ensimmäisellä kerralla

Mahdollista vain, jos on olemassa itse koettu konkreettinen tapaus tai
tapauksia – malli > Voimme parantaa suoritusta seuraavalla kerralla

Oppimisen kannalta tärkeitä tavoitteet, suunnitelmat, odotukset, odotuksiin
liittyvät epäonnistumiset sekä selitykset

Oppimista tapahtuu kun pyrimme tavoitteeseen



Tavoitteeseen liittyy tiettyjä odotuksia
Laadittava suunnitelma, jolla saavutamme tavoitteen
Usein laadimme suunnitelman perustuen aiempiin suunnitelmiin
Case-Based Reasoning

Asiantuntijalla on laaja ”muistojen kirjasto” tietyltä sisältöalueelta

Asiantuntijat indeksoivat kokemuksensa siten, että he löytävät tarvittavan
tiedon silloin kun sitä tarvitaan

Indeksointi koostuu ”otsikoinnista” sekä ”arkistoinnista”

Muistiaines on indeksoitu monella tavalla

Oppimista tapahtuu myös kontekstirajojen yli

Oppimista tapahtuu suunnitelmien sopeuttamisprosessin yhteydessä

Epäonnistuminen > selitysten aika



Tilanne on oppimisen kannalta suotuisa
Selitykset tulevat tärkeiksi
Kun epäonnistumiselle on selitys, selitys yhdistetään odotuksiin liittyviin
epäonnistumisiin ja indeksoidaan muisto ”muistojemme kirjastoon”
Oppiminen toimimalla osana
työyhteisöä

Lave ja Wenger: Oppiminen tapahtuu
toimintayhteisössä, esimerkiksi työpaikalla siten, että
tulokas vähitellen kasvaa sisään työpaikan käytäntöihin

Oppiminen edellyttää tulokkaan työntekoa työyhteisön
jäsenenä ja kasvamista työyhteisön sisään sillä tavoin,
että hän vähitellen ottaa yhä enemmän vastuuta työstä.

Asteittain syvenevä osallistuminen

Suuri osa oppimisesta ja työkäytännöistä on
näkymätöntä osaamista, jota ei voi perinteisellä tavalla
opettaa, vaan joka opitaan osallistumalla työntekoon
työyhteisön osana.
Oppiminen toimintayhteisöissä

Oppiminen tapahtuu toimintayhteisöissä (Wenger)

Oppiminen tapahtuu sosiaalisessa kanssakäymisessä
”Perusyksikkö ei ole niinkään yksilö tai eivätkä
sosiaaliset instituutiot vaan pikemminkin ne
epämuodolliset käytännön yhteisöt, joita ihmiset
muodostavat päivittäisiä askareitaan tehdessään”

Oppiminen on sosiaalisen osallistumisen prosessi

Wenger korostaa tekemisen merkitystä, erityisesti
sosiaalisessa kontekstissa tapahtuvan toiminnan
merkitystä tiedon luomisprosessissa ja oppimisessa
ylipäätään

Sosiaalisessa kontekstissa, erilaisissa toiminnan tai
käytäntöjen yhteisöissä tapahtuvan toiminnan tuloksena
ihminen tulee siksi mitä hän on.
Oppipoikamalli, opetusmenetelmä
Vaihe 1: Mallintaminen (modeling)
 Mallinnetaan aidon toimintaympäristön toimintaa
 Toiminnan vaiheiden merkitystä perustellaan
 Oppija muodostaa mentaalisen mallin siitä millainen
opittava asia on aidossa toimintaympäristössä. Myös
kokeneen ammattilaisen niksejä esitellään.
Vaihe 2: Lähentäminen (approximating)
 Oppija saa valmennusta ohjaajalta sekä ohjausta
halutessaan
 Ohjaaja tekee suorituksen ja perustelee sen merkitystä.
Oppija saa tuntumaa todelliseen tekemiseen ja tuo esiin
näkemyksiä sen merkityksestä. Oppija tarkkailee
itseään, reflektoi omaa suoritustaan ja korjaa sitä
tarpeen mukaan
Oppipoikamalli
Vaihe 3. Häivyttäminen (fading)
 Vaiheissa 3 ja 4 lisätään nopeasti oppijoiden vastuuta työstä.
 Toimintaa koko ajan vaikeammissa, riskialttiissa tai huonosti
määritellyissä tilanteissa lisätään
Vaihe 4. Itseohjattu oppiminen (self-directed learning)
 Oppijalle tarjotaan apua vain hänen sitä pyytäessään. Oppija
harjoittelee tehtävää yksin.
Vaihe 5. Yleistäminen (generalizing)

Opittua yleistetään uusiin tilanteisiin tai olosuhteisiin. Tämä on
merkittävä vaihe oppimisen siirtovaikutuksen toteutumiseksi.

Mestari ohjaa oppipoikaa aluksi ikään kuin kädestä pitäen, mutta
myöhemmin koko ajan nopeasti lisää vastuuta antaen.
Oppiminen case-perustaisesti –
kolmen askeleen
opetusmenetelmä

Askel 1: Tietosisällön jakaminen

Tieto, joka vähimmillään tarvitaan, jotta ymmärretään
miksi, milloin ja miten suorittaa tehtävä
Perusteet esittävillä menetelmillä useimmiten
 Ei rutiinitaito – oppija ottaa selvää
 Kriittiset tekijät

Oppiminen case-perustaisesti –
kolmen askeleen menetelmä

Askel 2: Perustiedon jakaminen

Opetuksen kohteena olevan tehtävän
alustava demonstrointi ja kontrolloitu
harjoittelu
 Demonstrointi
tai mallinnus
 Sanallinen perustelu toisinaan
 Harjoituksen jälkeinen palaute
Oppiminen case-perustaisesti –
kolmen askeleen menetelmä

Askel 3. Taitavuuden kehittäminen

Sellaisten olosuhteiden järjestäminen, jolla
taataan oppimisen mahdollistava harjoittelu
 Taitojen
 Oppijan
muuttuminen automaattisiksi
oman oppimisen hallinta ja arviointi
merkittävä
Työssäoppimisen ohjauksen
kehittämistä

Miten työssäoppimisen ohjaamista voitaisiin
kehittää ja hyödyntää siinä oppimista ja
opetusmenetelmiä koskevaa tietoa?

Työpaikkaohjaajan ja koulun työnjaon
kehittäminen

Miten verkkoa tai matkapuhelinta voitaisiin
hyödyntää työpaikoilla tapahtuvan oppimisen
ohjaamisessa?