Transcript Leena Suurpää 9.11.2011

Triangulaation mieli
nuorten tutkimisessa
Leena Suurpää
Nuorisotutkimusverkosto
9.11.2011
[email protected]
KURSSIN SUORITTAMINEN
PÄIVITETTY VERSIO
•
Yksilötyö: 2-4 sivun kirjoitus, jossa tarkastellaan itse valittua ajankohtaista
nuorisoilmiötä tiedonintressien näkökulmasta. Kirjoitus muotoillaan
tutkimussuunnitelmaksi.
– Palautus 14.12 mennessä kurssin vetäjille.
•
Ryhmätyö: Noin 2 sivun kirjoitus, jossa ryhmä kuvaa ja arvioi yhden valitsemansa
kirjan, erityisesti kirjassa sovelletun tietokäsityksen ja/tai metodologisten valintojen
näkökulmasta.
–
–
–
–
1) Tutkimuksen nuoria ja/tai tutkittavaa aihepiiriä koskevat taustaoletukset?
2) Tutkimuksessa esiin tulevat tiedonintressit? Huomiota voi kiinnittää myös väitteiden
perustelemiseen (argumentaatiot) ja / tai metodologisten valintojen perusteluihin
3) Tutkimuksen seuraukset (implikaatiot) tulevien tutkimusten ja nuorten parissa
tehtävän työn kannalta
Palautus 5.12 mennessä kurssin vetäjille.
–
–
Sovitaan erikseen, mitkä kirjoitukset julkaistaan Kommentti-verkkokanavalla
Teosten kirjoittajat vastaavat opiskelijoille Kommentti-kanavalla joulukuun aikana
–
Elina Pekkarinen: Lastensuojelun tieto ja tutkimus (ilmestyy 27.10)
Anne-Mari Souto: Arkipäivän rasismi koulussa (väitöskirja, ilmestynyt
huhtikuussa 2011)
Petri Paju: Koulua on käytävä (väitöskirja, ilmestyy 28.10)
Sami Myllyniemi: Nuorisobarometri 2010 (ilmestynyt joulukuussa 2010)
Nuoret ja nuoruus tutkimuskohteena
- triangulaation monimieliset taustat
Nuorten luokittelun erityinen tarve
•
Kategoriat ymmärtämisen, kontrollin ja hallinnan, hoivan ja suojelun,
voimaannuttamisen välineenä
Ikämäärittelyt
•
Biologinen, sosiaalinen, kulttuurinen, institutionaalinen, juridinen ikä
Tutkimuksen ja julkisen keskustelun näkökulmia nuoriin ja nuoruuteen
•
Yksilö, sosiaalinen ryhmä, nuorisokulttuurin jäsen, elämänkulun vaihe, politiikan
ja hallinnan kohde, mediarepresentaatio, asiakas, ammattikunnan omistama
ongelma, itseisarvo…
Kiistanalaisia kategorisointeja
•
•
uhka – uhri – sankari
haavoittuva toimenpiteiden kohde – autonominen toimija
Nuorisotutkimuksen rajankäyntejä
– Nuorisotutkimuksen suhde lapsuuden- ja perhetutkimukseen
– Nuorisotutkimuksen suhde ikäkausi- ja elämänkulkututkimukseen
– Nuorisotutkimuksen suhde sukupolvitutkimukseen
***
– Sosiologinen hegemonia nuorisotutkimuksessa
•
näennäistä monitieteisyyttä vai rajoja koettelevaa poikkitieteisyyttä?
– Sosiologisen nuorisotutkimuksen lyhyt historia
•
alakulttuuritutkimus -> diskurssien tutkimus -> yksilöllistyvän nuoruuden tutkimus ->
uusien (luokka)jakojen ja eriarvoisuuksien tutkimus
– Nuorisotutkimuksen traditio
•
nuorten tutkiminen instituutioiden ulkopuolella/ liepeillä (autonomisen nuoruuden ja
nuorisotoiminnan & -kulttuurien korostukset) vs. instituutio- ja järjestelmänäkökulman
perinne lapsuuden tutkimuksessa (lastensuojelu ja lapsuuden suojelu)
Triangulaatio:
luotettavuutta vai monipuolisuutta?
•
Käsite epäselvä ja kaikkialle avautuva. Mantra, jota toistetaan mutta
harvemmin käsitteellisesti tarkennetaan tai käytännössä toteutetaan
•
Tavanomaisesti kytkeytyy nimenomaan tutkimuksen luotettavuuden
lisäämiseen
•
Perinteiset tavat lähestyä triangulaation kysymystä:
•
Aineistotriangulaatio – yhdessä tutkimuksessa käytetään useita eri aineistoja tai
eri tiedon kohteita
Tutkijatriangulaatio – useampi tutkija on mukana joko osassa tutkimusta tai koko
tutkimusprosessissa
Teoriatriangulaatio – tutkimusaineiston tulkinnassa hyödynnetään useita
teoreettisia näkökulmia, käsitteellisiä raameja ja aineiston lukutapoja
Menetelmätriangulaatio – tutkimusaineiston hankinnassa käytetään useita
tiedonhankintamenetelmiä
•
•
•
Triangulaation ulottuvuuksia
nuorisotutkimuksessa
Paradigmatriangulaatio
–
–
–
–
•
Tieteenalatriangulaatio
–
•
–
–
asiantuntijuuden määrittely ja tietokäsitys: tiukka asiantuntija- ja arkitiedon erottelu vs.
dialoginen tietokäsitys
pluralistinen tieto-oppi, jossa tiedon lähteiksi hyväksytään myös aikaisemmat tutkimusten
tulokset, tutkittavien ja tutkijan omat näkemykset tutkittavasta asiasta sekä tutkijan yleinen
asiantuntijuus tutkimusaiheesta
tiedon jatkokäyttö
Roolien triangulaatio
–
•
lähtökohdat, käsitteet, tieteenalakohtaiset traditiot; metodologiset ja tutkimuseettiset
lähestymistavat nuoriin ja nuoruuteen…
Tiedon triangluaatio
–
•
perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen rajankäynti
tiedonintressit ja tutkimuskohteen ymmärtämisen tavat
tieteellinen realismi – konstruktionismi
universalismi – radikaali kontekstualismi
tutkija kentän toimijana ja kentän toimijoiden tutkiva työote; vaihtuvat roolit tutkimusprosessin
kuluessa; valitut ja pakotetut roolit
Äänen triangulaatio
–
moniäänisyyden tavoittelun merkitykset ja sudenkuopat, mm. sukupolvien
ohipuhuminen; kanssatutkijuuden rajat
-
•
Nuorisotutkimuksen triangulaatioita, case I
Nuorisotutkimus tieteellisenä, yhteiskunnallisena ja käytännön
toimintana
•
Nuorisotutkimuksen lähtökohtien, kysymysten ja kohteen
muotoileminen kiistanalaisena – trianguloivana – prosessina
tiedeyhteisön keskustelut, inspiraatiot ja normit?
yhteiskunnallinen tilanne, ilmapiiri ja odotukset?
julkisen (media)keskustelun diskurssit?
tutkijan käsitykset ja arkikokemukset?
rahoituksen tuottamat reunaehdot?
yksin vai yhdessä tekemistä?
•
Tiedon ja toiminnan suhde?
–
•
Perustutkimuksellinen tieto: tiede ensisijainen toimintaan nähden vs. välineellinen
rationaalisuus: tutkimus etsii keinoja käytännön tavoitteiden toteuttamiseksi vs.
(emansipatorinen) toimintatutkimuksellinen eetos: tutkimus etsii keinoja
yhteiskunnallisten/ nuorten arjen epäkohtien korjaamiseksi
Mitkä vapaudet ja vastuu eri toimijoilla on hyödyntää tietoa omissa
ympäristöissään?
Tutkimuksen ja hallinnon triangulaatio
esimerkkinä nuorten syrjäytyminen
•
Milloin syrjäytymisvaara muodostuu yhteiskuntapoliittiseksi ongelmaksi? Entä
•
tutkimuksen ongelmaksi?
Miten syrjäytyminen tutkimuskohteena muotoillaan?
–
•
Mistä lasten ja nuorten oletetaan syrjäytyvän?
–
•
Syrjäytyminen rakenteena / rakenteellisen muutoksen näkökulmasta vs. syrjäytymisen arki ja merkitykset
yhteiskunnan tiedonkeruujärjestelmistä vai yhteiskunnasta; palvelujärjestelmästä vai arkisista sosiaalisista
yhteisöistä; koetusta hyvästä elämästä vai objektiivisin mittarein osoitetusta hyvinvoinnista?
Entä miten toimenpiteiden onnistumista tutkitaan?
–
Käynneillä; kestolla; euroilla; subjektiivisilla kokemuksilla; kyselyillä; rakenteellisilla muutoksilla; asiassa
osallisten toimijoiden välisen dialogin avulla?
•
Nuorten kokemusten ja käsitysten & aikuislähtöisen hyvinvointiohjauksen välinen
jännite luonteeltaan myös tiedonpoliittinen
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
koettu – laskettu
liikkuva prosessi ja suhde – pysyvä tila ja asema
arki – järjestelmä
asiakas – toimija
yksilö – ryhmä/yhteisö
valinta – pakotettu
normaalius vs. poikkeavuus: yksiäänisyys vs. moniäänisyys
hetki – elämänkulku, ylisukupolvisuus
kvalitatiivinen – kvantitatiivinen
paikallinen – kansainvälinen
Nuorisotutkimuksen triangulaatio, case II
tutkimusetiikka
•
Nuorisotutkijan epäsymmetrinen suhde nuoriin: valta-, sukupolvi- ja
kasvatussuhde
–
•
Yksilöllistä vai rakenteellista haavoittuvuutta? Lasten ja nuorten ontologinen erityisyys vs. lasten ja
nuorten yhteiskunnallinen aseman erityisyys
Äänen antaminen: kuka on oikeutettu ja pätevä antamaan suostumuksen
tutkimuksen tekemiselle?
–
–
Tieto- ja sopimusyhteiskunnan lupaviidakot
• Lupasäädökset ja -normit eivät aukottomia: kontekstisidonnainen harkinta välttämätöntä
Tutkimuksen portinvartijat: Vanhempien suostumus ei ole aina tutkimuseettisesti
tarkoituksenmukaista
• etnografinen kenttätutkimus; arkaluontoiset aiheet; vanhempien vaihteleva kiinnostus
tutkimukseen
• tutkijan monet , joskus ristikkäiset lojaliteetit
• Yksityisyys, luottamuksellisuus, puuttumattomuus eettisinä periaatteijna. Entä käytännössä?
–
Liiallinen pyrkimys lasten ja nuorten suojelemiseen voi rajata tutkimuksen kehyksiä
• Hyvää tarkoittavan suojelun nimissä rajataan alaikäisiä osallistumisen ja vaikuttamisen
ulkopuolelle
–
Osallisuus- ja suojelunäkökulmien yhdistyminen: esimerkkinä uhritutkimus (Pösö & Ellonen)
• vaikeat aiheet saatetaan sivuuttaa tutkimuksesta -> lasten ja nuorten suojelua vai vaientamista?
Nuorisotutkimuksen triangulaatio, case II
tutkimusetiikka
•
Nuoret kanssatutkijoina: vahvistuva, joskin kiistanalainen trendi
–
–
–
•
Tutkimustiedon jatkokäyttö
–
–
,
Kuulemisen vahvistuvat velvoitteet ja ongelmat (tutkimuksessa ja käytännössä)
Nuorten kohtaamispaikka ei ole metodologis-eettisesti viaton tai merkityksetön
Toimijuuden illuusio vs. tosiasialliset mahdollisuudet ja resurssit kanssatutkijuuteen
Kuka omistaa aineistot? Soveltavan tutkimuksen kohdalla erityisen tärkeä kysymys
Nykyaineiston muuttuminen arkistoaineistoksi -> tutkijan välillinen suhde kenttään ja aineistosta
tehtävien päätelmien rajattomuus
Valittuja paloja Nuorisotutkimusverkoston
kirjallisuudesta luennon aihepiiriin liittyen
Annettu, otettu, itse tehty. Nuorten vapaa-aika tänään (toim. Määttä & Tolonen),
2010.
Kultainen nuoruus. Kurkistuksia nuorten hyvinvointiin ja sen tutkimiseen (toim.
Wilska & Lähteenmaa), 2006.
Lasten ja nuorten tutkimisen etiikka (toim. Lagström, Pösö, Rutanen, Vehkalahti),
2010.
Nuoria koskeva syrjäytymistieto. Avauksia tietämisen politiikkaan (Suurpää ym.),
2009.
Nuorisotyön ja sosiaalityön jaetut kentät. Puheenvuoroja asiantuntijuudesta,
käytännöistä ja kohtaamisista (Raitakari & Virokannas), 2009.
Tutkijat ja nuorisotyö liikkeessä (Honkasalo, Kiilakoski, Kivijärvi), ilmestyy
marraskuussa 2011.