Lämmitysjärjestelmät ja

Download Report

Transcript Lämmitysjärjestelmät ja

yle
Vattenfall
Nykykodin lämmitysjärjestelmät
energia-auringosta.fi
Ilari Rautanen
Antero Mäkinen
Pirkanmaan
kunnat
Ympäristöterveys
Tampereen
kaupunki
asuntotoimi
Rakennusvalvonta
www.neuvoo.fi
www.facebook.com/raneneuvoo
Lämmönjakojärjestelmät
• Vesikiertoiset
• Patterit
• Lattialämmitys
• (IV-koneen esilämmityspatteri)
• Ilma
• IV-kone
maalämpöfoorumi.fi
Vesikiertoinen lämmönjako
• Vaihtoehtoina ovat patterit (radiaattorit tai konvektorit) tai lattialämmitys
• Saman lämpöinen vesi kiertää joka patterille tai lattialämmityspiirille:
säädetään ulkolämpötilan mukaan ja hienosäätö pattereiden ja lattiapiirien
termostaateilla
• Lattiarakenteeseen asennetuissa putkissa kiertää noin max. + 40 °C vesi
• Putket voidaan asentaa niin betonilaattaan kuin puurakenteiseen lattiaan
• Myös patterit nykyään usein matalalla veden lämpötilalla toimivia
• Kosteisiin tiloihin erillinen lattialämmityspiiri: kosteiden tilojen lattialämmitys
halutaan usein pitää päällä myös kesällä
rakennusperintö.fi
warmia
Ilmakiertoinen lämmönjako
• Lämmitys lämpimän ilman avulla
• Tarvitaan lämmönjakokeskus: huolehtii veden lämmityksestä ja välittää sopivan
määrän kaukolämpöä ilmalämmityslaitteen vesipatteristoon
• Voidaan käyttää myös maalämpöä
• Useita laitevalmistajia tarjolla
Legalett
Suomela
IV-kone
• Ilmanvaihtokone vie ulos ja tuo uutta puhdasta ja raikasta ilmaa sisälle
• Lämmöntalteenotto mukana: poistuvasta ilmasta siirretään lämpö tulevaan
ilmaan lämmönvaihtimessa
• IV-koneessa on myös esilämmityspatteri ja jälkilämmityspatteri
• Nämä patterit voivat olla vesikiertoisia tai sähkölämmitteisiä
mannikko1214.blogspot.fi
taloon.com
energiatehokaskoti.fi
Lämmön varaaminen
• Vesi
• Kivimassa
• Suolakide (PCM, Phase change materials)
rakentaja.fi
tiili-info.fi
Vesilämmönvaraaja
• Yleisin käytetty tekniikka
• Suljettu kierto: ilma ei pääse liukenemaan veteen ja aiheuttamaan korroosiota
• Varaajien koko vaihtelee: lämmönlähteen ja kulutuksen mukaan mitoitettava
rakentaja.fi
suomenekotalot.fi
Kivimassa lämmönvaraajana
• Vanhin tekniikka esim. tulisijoissa
• Suoralla auringon lämmöllä lämmitettävä kiviseinä
• Lattialämmityksessä voidaan varata betonimassaa yön aikana
revontuli.fi
wikikko.info
Suolavaraaja (PCM)
• Phase Change Material (PCM) eli faasinmuutosmateriaali
• PCM-varaajat hyödyntävät lämmönvaraamisessa faasin (olomuodon) muutosta,
jonka yhteydessä joko vapautuu tai sitoutuu energiaa
• Yleisin faasimuutos: neste-kiinteä
• Epäorgaanisia ja orgaanisia suoloja, parafiineja ja rasvahappoja
• Yleisin materiaali glaubersuola (natriumsulfaatti): 33% glaubersuolaa ja 67%
vettä
suomenekotalot.fi
Ilmaislämmöt
• Ihmiset
• Aurinko
• Sähkölaitteet
valkokangas.net
checklistbyblond.casablogit.fi
papunet.net
Ihminen lämmönlähteenä
• Tuottaa keskimäärin 100W lämpöä
• Nukkuessa 85W
• Toimistotyössä 105-125W
• Kotitöissä 165W(ruuanlaitto) - 470W(siivous)
Aurinko
• Auringon passiivinen hyödyntäminen, esim. ikkunoiden läpi tuleva lämpö
alppisalvos.fi
Kodin sähkölaitteet
• Ison television tai
videotykin teho voi olla
satoja watteja, josta iso osa
menee lämmöksi
huoneeseen
pixmania.com
hifitalo.fi
Lämmitysratkaisut ja -energiat
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Suorasähkö
Aurinkolämpö ja –sähkö
Kattilat
Takat
Maalämpö
Ilmavesilämpöpumppu IVLP/VILP
Maapiiri (vesi tai ilma)
Öljy
Poistoilmalämpöpumppu PILP
Savukaasujen lämmöntalteenotto
Lämmöntalteenotto jätevedestä
Maakaasu
Suora sähkölämmitys
• Suomessa n. 500 000 omakotitaloa lämpenee suoralla sähkölämmityksellä
• Uusien erittäin energiatehokkaiden talojen osalla järkevä valinta
taloon.com
sahkoala.fi
Aurinkolämpö
• Toimii lisäenergianlähteenä, lämpimän käyttöveden lämmityksessä
• Voidaan hyödyntää noin 6kk vuodessa, parhaimmillaan jopa 9kk
arevasolar.fi
Polarsol.com
solarventi.fi
Aurinkosähkö
•
•
•
•
Ei riitä koko vuoden tarpeisiin
Mitoitetaan yleensä kesäajan huipputehontarpeen mukaan
Voidaan liittää joko yhteen tai kolmeen vaiheeseen
Ei toimi sähkökatkon aikana
arevasolar.fi
Kattilaratkaisut
•
•
•
•
Pelletti
Hake
Klapi
(Vesikiertoinen takka)
wifotek.com
gilles.fi
aaltoarina.fi
Takka
•
•
•
•
•
Kivi, tiili tai valumassa
Kiertoilma
Takkasydän
Vesitakka
Pellettitakka
Kiertoilmatakka
• Ilma kiertää takan
rakenteiden sisällä
ja lämpiää
Warmauunit
Vesitakka
• Lämpimän käyttöveden tuottamiseen
• E-luvun laskennassa huomioidaan kattilana
Maalämpötukku
Waastek
vesitakka.info
Pellettitakka
• Melko helposti jälkiasennettavissa kevytpiipun kanssa lisälämmönlähteeksi
• Myös vesikiertoisia malleja
cardonar.fi
Maalämpö
• Porakaivo, maapiiri tai vesistö
• Rakennuksen lämmöntarpeen oltava
yleensä yli 16 000 kWh/vuosi jotta
taloudellisesti kannattava
• Porakaivon ja järjestelmän mitoitus!
• Tontin koko rajoittaa
Ilmavesilämpöpumppu
• Investointina maalämpöä pienempi
• Huomioitava ulkoyksiköstä
kondensoituva vesi ja sen pois
johtaminen
• Laitteen sähkövastuksen tai rinnalla
olevan toisen lämmönkehittimen
oltava yhtä suuri teholtaan
parhaatlampopumput.fi
Maapiiri
• Vesi- tai ilmakiertoinen
• IV-koneen
esilämmityspatteri tai
tulevan ilman esilämmitys
ewarco.fi
uponor
Poistoilmalämpöpumppu
Nibe
Ilmalämpöpumppu
• Yleensä lisälämmönlähde vanhoihin kohteisiin
• Malleja myös uusiin, upotettavissa rakenteisiin
Mitsubishi
costella
Savukaasujen lämmöntalteenotto
• Käyttöveden
lämmitykseen takkojen ja
saunojen piipuista
hirsilinna.fi
Savukaasujen lämmöntalteenotto
hirsilinna.fi
Maakaasu
• Lähinnä kaukolämmön ja
sähkön yhteistuotannossa
• Muutamilla paikkakunnilla
vaihtoehto myös
omakotitaloihin
costella
Öljy
• Nykyään usein aurinkolämmön tai vesitakan yhteydessä huipputehon
tuottamiseen
oljylammitys.fi
Hanakat.fi
Lämmöntalteenotto jätevedestä
• Ei kovin monia vaihtoehtoja tarjolla
• Keskimäärin kodin energiankulutuksesta menee veden lämmittämiseen noin
1000kwh / hlö, tästä voidaan ottaa noin 40% uudelleen talteen.
• Vaatii isoja jätevesimääriä (esim. taloyhtiöiden yhteenliittymä?)
passiv.fi
rakentaja.fi
Aurinkosuojaus
• Järkevintä ottaa huomioon jo arkkitehtisuunnittelussa
• Lipat, markiisit, sälekaihtimet, kalvot
• Koneellinen jäähdytys
aurinkosuojaus.fi
Kiitos!
Kysymyksiä?