Transcript Kari Karjalainen

Joensuun seudun kasvusopimus
Symmetrinen kaupunki
Taustalla 2012 valmistunut kasvustrategia
• Kasvusopimus pohjautuu 2012 valmistuneeseen Joensuun
kaupunkiseudun ”Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva”
-kasvustrategiaan
• Strategia laadittiin Joensuun kaupungin, Pohjois-Karjalan
maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Itä-Suomen
yliopiston, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun (1.1.2013
alkaen Karelia-ammattikorkeakoulu), Pohjois-Karjalan
koulutuskuntayhtymän, Joensuun Tiedepuisto Oy:n ja Joensuun
Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n yhteistyönä. Kaikki nämä
organisaatiot ovat allekirjoituksillaan sitoutunet edistämään
strategian toteutusta omissa linjauksissaan ja päätöksissään.
• Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimushakemus on laadittu
em. tahojen ohjauksessa Joensuun kaupungin ja JOSEK Oy:n
toimesta.
Joensuun seudun kasvusopimus
Symmetrinen kaupunki
Taustalla kolme valmistelun aikana tunnistettua kasvun lähdettä:
1. Kaupunkirakenteeseen perustuva kasvu; kaupunkirakenteen
suureen muutoshankkeeseen ja ydinkaupunkiseudun
parhaisiin kasvualueisiin perustuva kasvu = kasvusopimus,
teemana symmetrinen kaupunki
2. osaamisintensiivinen kasvu = INKA -ohjelma, teemana vihreä
kasvu
3. Venäjän kasvuvaikutus; venäläisten matkailijoiden tuoma
ostovoima ja kysynnän kasvu kaupan ja palvelujen aloilla.
Läpileikkaavana teemana sekä kasvusopimuksessa että INKAohjelmassa.
Nämä kaikki kasvun lähteet nivoutuvat kasvusopimuksessa
toisiinsa luoden uudenlaisen innovatiivisen tulokulman Joensuun
seudun kasvulle, uudistumiselle, kansainvälistymiselle ja
kilpailukyvylle
1. Joensuun ydinkeskustan symmetria
JOKI KESKELLE KAUPUNKIA
Keskustan osalta kasvusopimuksella
käynnistetään noin mrd. euron suuruiset
kehityshankkeet vuoteen 2030 saakka
(yksityinen 800 M€, kaupunki 120 M€, valtio
120 M€).
Kaupunkirakenteen kehittämisen kautta
luodaan uusi, vetovoimainen osa
ydinkeskustaa Pielisjoen itärannalle
Nikolaintorin ja julkisen liikenteen
solmukohdan ympäristöön. Yhdistää
elinkeinoelämän ja yritystoiminnan,
asumisen, houkuttelevan urbaanin
elinympäristön joen rannalla sekä T&K&Itoiminnan, palvelut ja koulutuksen kestävällä
tavalla.
Kaupunkikeskustasta syntyy symmetrinen,
jossa ”joki siirtyy keskelle kaupunkia”.
2. Ydinkaupunkiseudun symmetria
KOLME KASVUSUUNTAA
Seututasolla tavoitellaan yleiskaavaan kirjatun
ydinkaupunkiseudun kasvun toteuttamisen
suunnitelmallisuutta, tasapainoisuutta ja
palvelurakenteen hallintaa. Kärki on kuntien
toimintatapojen muodostamisessa ja toiminnan
yhdensuuntaistamisessa.
Ydinkaupunkiseudun kolme ulkoista kasvusuuntaa ja
Joensuun keskustan kasvu sisäänpäin etenevät
rinnan.
•
•
•
•
•
•
Varuskunta-alue/Kontiolahti-kaupunki vyöhyke
Ylämylly - Marjala - Lentoväylä
Symmetrinen, tasapainoinen, suunnitelmallinen
ja hallittu kasvu ydinkaupunkiseudulla.
Pohjana Joensuun seudun yleiskaava 2020
Skarppaus kehittämistoimien ja toteutuksen
suunnitelmallisuuteen (=symmetriaan)
Fiksua liikkumista, uusia teollisuusaluekeskittymiä
3. Symmetrinen maantieteellinen sijainti
RAJAN AVAUTUMISEN KASVUMAHDOLLISUUDET
Panostetaan luonteviin yhteyksiin Venäjälle ja luodaan
Joensuun seudusta portti Venäjälle. Joensuun
maantieteellistä asemaa voidaan vahvistaa avautumalla
Venäjälle; Venäjän vaurastuminen, liikenneyhteyksien
kehittyminen ja mahdollinen viisumivapaus
moninkertaistavat rajanylitysmäärät.
Venäjän kasvuvaikutukset (näissä ei huomioitu
viisumivapautta):
• rajanylitykset +15 % / v
• tax free +15 % / v
• matkailijoiden tuoma ostovoiman lisäys on
varovaisesti arvioituna noin 100 milj. euroa vuoteen
2020 mennessä
• Venäläisten matkailijoiden tuoma ostovoiman lisäys
merkitsee arviolta 22 000 k-m2 lisätarvetta
erikoiskauppaan.
JOKI KESKELLE KAUPUNKIA
KESKUSTAN
OSAYLEISKAAVA
-
täydennysrakentaminen
liikennejärjestelyt
PENTTILÄNRANTA
-
maaperän kunnostus
keskustamainen uusi
kaupunginosa
KL-silta
ITÄRANTA
RANTAKYLÄ-UTRA
-
-
useita hankkeita
käynnistymässä
asuinalueohjelma
KESKUSTA
I-II e4
IV-VI
RUUTUKAAVAN UUSI AIKA:
e2
Täydennysrakentamisen periaatteet
koko ruutukaava-alueelle
• kerrosluvun nosto
• tehokkuuden nosto
• pysäköintiratkaisut
IV-VI
e1-e2
Liikekeskustan
laajenemismahdollisuudet
IV-VI
e2
Rakennussuojelukysymysten
ratkaiseminen kokonaisuutena
Liikenteellisten ratkaisuiden
juridinen pohja
(sisältä seuraavassa diassa)
II-III
e3
KESKUSTAN LIIKENNE
SEURAAVA ASKEL
KÄVELYKESKUSTAN JÄLKEEN:
• Katuhierarkian parempi
jäsentäminen
• Keskustan kehä ja uudet sillat
• Kävelyalueen laajentaminen
• Polkupyöräreitistön
täydentäminen
• Pääkatujen ylittämisen
• helpottaminen
• Asunto- ja asiointikatujen
rauhoittaminen
• Asukaspysäköinti
• Kiertoliittymäratkaisuja
PENTTILÄ
• Puutavaran sahausta
vuodesta 1871
- Kyllästämöjä 2 kpl
- Ikkunatehdas
- Voimalaitos
- Öljysäiliö
• Sahaus päättyi 1988
• Kehittämisselvityksiä
vuodesta 1995 alkaen
• Saha paloi 1996
• Osayleiskaava 2002
• Arkkitehtikilpailu 2003
• Asemakaavat 2005 ja -11
• Alue Joensuun kaupungin
omistukseen 2008
PENTTILÄNRANTA: KUNNOSTAMINEN
PENTTILÄNRANTA:
KUNNOSTAMINEN
Joensuun kaupunki ostaa alueen Bonvesta Oy:ltä
Hankesuunnitelma
Kunnostus alkaa teollisuuskaatopaikalla
Viimeisen urakan vastaanotto
10.1.2008
16.6.2008
26.5.2009
27.9.2012
Kunnostuskustannus
Valtion ympäristötyöraha
Nettomeno kaupungille
14,5 M€
2,0 M€
12,5 M€
Kunnostusalue
400 000 m2
Siirrettyjä maamassoja yhteensä
- Kontiosuolle
- Penttilän maisemamäen rakennekerrokset
- Muut vastaanottopaikat
900 000 tn
450 000 tn
390 000 tn
60 000 tn
Ruopattu sedimentti
Vedenerotuspolymeerin käyttö
35 000 tn
30 000 kg
PENTTILÄNRANTA: RAKENTAMINEN
• Kevyen liikenteen silta
valmistuu 2014
• Ensimmäiset kadut
valmistuneet
• Varattuja tontteja 11 kpl
• Ensimmäiset asukkaat
muuttaneet 2013
• Puukerrostalorakentamista
käynnistymässä,
suurempi kokonaisuus
vuosikymmenen lopulla
• Kokonaiskerrosala
noin 175 000 k-m2
• Asukkaita noin 3500
• Rakentaminen kestää
noin vuoteen 2030
NIKOLAINTORI
- matkakeskus
- asuminen, työpaikat
- kaupunkikylpylä
ILOSAARI
- kaupunkikeidas
- kaava 6/2103
- vapaa-aika, kalastus,
tapahtumat
TOIMISTOTYÖPAIKAT
PENTTILÄSSÄ
- LiViltä vapautuva
lastausalue
TIKKAMÄKI JA NEPENMÄKI
- keskussairaala-alueen
tehostaminen
- kaupan palvelut
- asuminen
DEEREN YRITYSPUISTO
- alihankkijoiden toimitilat
SYVÄSATAMAN TYÖPAIKKA-ALUE
- kaava käynnistetty
- toimintojen jäsentäminen
- tilaa tuotannollisille työpaikoille
SORTAVALANKATU
- kaava käynnistetty
- asuminen, työpaikat,
palvelut
ITÄRANTA
OIKEUS- JA POLIISITALO
- kaava 5/ 2013
- rakentaminen 14-15
RANTAKYLÄ-UTRA: ASUINALUEOHJELMA
Rantakylä
Utra
Yhteensä
Asukasmäärä
(2011)
8 927
3 580
12 507
Huoltosuhde
1,61
1,23
1,49
Kaupungin vuokraasunnoissa asuvien
osuus
17 %
24 %
19 %
Työttömyysaste
19,3 %
17,6 %
18,8 %
Äänestysaktiivisuus
(syksy 2012)
45,5 %
48,4 %
46,3 %
Ulkomaalaistaustaisten
osuus
5,74 %
9,36 %
6,77 %
RANTAKYLÄ-UTRA: ASUINALUEOHJELMA
Hankekokonaisuus ja ohjelman tavoitteet
Rantakylä-Utran alueen kehittämishankkeella tavoitellaan palveluiltaan
vahvan alueen nostamista arvostetuksi asuinalueeksi, jossa
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
tehdään myönteisiä muutoksia arkipäivän elinympäristössä
tonttien ja asuntojen kysyntä ja arvostus lisääntyvät
energiankäyttö asumisessa ja liikkumisessa vähenee
asukas- ja asuntorakenne monipuolistuvat
vanhenevalla väestöllä on hyvät asumismahdollisuudet omissa
asunnoissaan ja omalla alueellaan
väestön väheneminen pysähtyy tai kääntyy hienoiseen nousuun
asukkaat arvostavat itseään, toisiaan ja asuinaluettaan
asukastoiminta on vireää ja palkitsevaa
julkisten palveluiden koettu toimivuus paranee
yksityiset palvelut alueella lisääntyvä valikoimaltaan ja määrältään
hyvinvointi ja turvallisuus paranevat
Organisaatio 1.1.2013
Asukkaat
T
i
l
a
a
j
a
Keskusvaalilautakunta
Kaupunginvaltuusto
Tarkastuslautakunta
Kaupunginhallitus
Sosiaali- ja
terveyspalvelujen
tilaajajaosto
Henkilöstö- ja
työllisyysjaosto
Kaupunkirakennelautakunt
a
Joukkoliikennejaos
to
Kaupunginjohtaja
Konsernihallinto: Hallinto, Talous- ja strategia, Henkilöstö, Liiketoiminta (Tilakeskus),
Kaupunkirakenne
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Ympäristöterveydenhuollon
jaosto
Liiketoiminnan johtokunta
Yksilöasiain jaosto
Varhaiskasvatus- ja
koulutuslautakunta
Vapaa-aikalautakunta
Tekninen
keskus
Joensuun
Vesi
Johtokunta
Työterveys
Johtokunta
PK
pelastuslaitos
Neuvottelukunta
Asiakkaat
Lupa- ja
viranomaistoiminnot
Rakennus- ja
ympäristölautakunta
Tiejaosto
Tuottajan neuvottelukunta
T
u
o
t
t
a
j
a
Sisäinen
tarkastus
Hankintatoimen johtokunta
Alueellinen
jätelautakunta
Joensuun kaupunki
Peruskaupunki
Liikelaitokset (4 kpl)
Rahastot (2 kpl)
Tytäryhtiöt (22 kpl + 2 tyttären tytärtä)
Karelia AMK 100 %
Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy 100 %
Joensuun Yrityskiinteistöt Oy 100 %
Joensuun Kodit Oy 100 %
Senioripiha Oy 100 %
Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli 99,98 %
Joensuun Tiedepuisto Oy 86,1 %
Joensuun Pysäköinti Oy 79,6 %
KOy Jokikadun Pysäköinti (konserni 63,8 %)
Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy 57,7
%
Puhas Oy 68,5 %
Saimaan Satamat Oy 100 %
Joensuun Satamarakennus Oy (konserni 54,9
%)
Kiihtelysvaaran Yritystalot Oy 100 %
KOy Sairaalakatu 19 53,1 %
KOy Heinävaaran liikekulma 55,9 %
KOy Oravanpyörä 60,4 %
As Oy Tuuliharju 42,4 % (konserni 79,3 %)
KOy Enon Jäähalli 50,6 %
KOy Uimaharjun Haka 82,7 %
KOy Uimaharjun Pienteollisuustalo 76,2 %
Uimaharjun palvelutalo Oy 100 %
KeskKoy Harpatinharju 100 %
KeskKoy Uimaharjun lähipalvelukeskus 55,6 %
Osakkuusyhtiöt (14 kpl)
Joensuun Keskusliikenneasema Oy 45,6
%
Joensuun Rantaparkki Oy 35,0 %
Joensuun Ravirata Oy 33,4 %
Joensuun Kuivakenkä Oy 20,8 %
P-K:n Tietotekniikkakeskus Oy 38,2 %
As Oy Joensuun Suvituuli 37,2 %
As Oy Pikku-Ukko 23,1 %
KOy Karsikon Liiketalo 32,2 %
KOy P-K:n Maakuntatalo 38,5 %
KOy Torisuvanto 28,4 %
KOy Enon Kauppakeskus 29,4 %
KOy Reijolanristeys 24,6 %
As Oy Hammaslahden Malmitie 33,3 %
As Oy Juhannusmorsian 39,0 %
Joensuu konserni
1.1.2013
Kuntayhtymät (4 kpl)
Pohjois-Karjalan
koulutuskuntayhtymä 55,5 %
Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja
sosiaalipalveluiden kuntayhtymä 43,6
%
Pohjois-Karjalan
maakuntaliitto 43,5 %
Itä-Suomen päihdehuollon
kuntayhtymä 8,2 %
Säätiöt (4 kpl)
Euroopan metsäinstituutin
tukisäätiö
Itä-Suomen venäläisen koulun
säätiö
Ortodoksisen kulttuurin säätiö
SOVATEK-säätiö
18
Kaupunginhallituksen ohjauksessa
olevat asuntoyhtiöt
Joensuun Kodit (100%)
- Kaupungin vuokrataloyhtiö
- Asukkaita yli 7000
- Yli 4600 vuokra-asuntoa
- Liikevaihto: 28 Me
- Investoinnit: 11 Me
- Käyttöaste: 98,5 %
- Tj: Matti Martikainen
Senioripiha Oy (100%)
- Hoiva-, hoito- ja hyvinvointipalvelujen
tuottaminen
- I vaihe valmistuu 3/2014
- II vaihe, rahoituspäätös Arasta
helmikuussa 2013
- Tj: Jukka Masalin
Opiskelija-asunnot Joensuun Elli Oy (99,98%)
- Opiskelija-asuntojen vuokraus
- Asukkaita yli 3000
- Kohteita 30, huoneistoja 1760
- Liikevaihto: 10 Me
- Investoinnit: 8,3 Me
- Käyttöaste: 97 %
- Henkilöstöä: 24
- Tj: Jarmo Ojalainen
19
Tytäryhtiöt
Kaupunginhallituksen ohjauksessa
Hallintoyksikön ohjauksessa
-
-
-
-
Karelia Ammattikorkeakoulu Oy
Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy
Joensuun Yrityskiinteistöt Oy
Joensuun Kodit Oy
Senioripiha Oy
Opiskelija-asunnot Oy Joensuun
Elli
Joensuun Tiedepuisto Oy
Joensuun Pysäköinti Oy
- KOy Jokikadun Pysäköinti
Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö
Josek Oy
Puhas Oy
Liikevaihto yli 100 Me,
-
Kiihtelysvaaran Yritystalot Oy
Saimaan Satamat Oy
- Joensuun Satamarakennus Oy
KOy Sairaalakatu 19
KOy Heinävaaran liikekulma
KOy Oravanpyörä
As Oy Tuuliharju
KOy Enon Jäähalli
KOy Uimaharjun Haka
KOy Uimaharjun Pienteollisuustalo
Uimaharjun palvelutalo Oy
KeskKoy Harpatinharju
KeskKoy Uimaharjun
lähipalvelukeskus
20
Yhtiöt
Osakeyhtiömuotoista toimintatapaa
käytetään mm. silloin, kun
• Kyseessä on liiketoiminta, jossa
toiminta tapahtuu kilpailluilla
markkinoilla
• Toiminnan tuotot kattavat kaikki
kustannukset ja ne kertyvät
myyntituloista
• Toiminnalle asetetaan
taloudelliset ja toiminnalliset
tavoitteet
• Toimintaan osallistuu kaupungin
lisäksi ulkopuolisia tahoja
• Pääsääntöisesti kaupunki
sijoittaa varojaan yhtiöön
osakepääomana tai
apporttina luovutettavaa
omaisuutta
• Kaupunki ei yleensä
myönnä lainaa yhtiöille, pl
kolmassijalainat ja
konsernitilin luottolimiitti
• Kaupunki voi myöntää
omavelkaisen takauksen
tytäryhtiölle
21
Konserniohjauksen välineet
1. Konserniohjeet, kv 29.4.2013
– Kaupunginvaltuusto hyväksyy
konserniohjeen ja päättää
konserniohjauksen järjestämisestä
– Konserniohjeen tarkoituksena on
parantaa kaupungin tytäryhtiöiden
kannattavuutta ja kilpailukykyä,
tiedonkulkua ja omistajaohjausta
eli edistää konsernin kokonaisetua.
2. Tavoite- ja tulossopimukset
strategisesti merkittävimpien yhtiöiden
kanssa
– Hyväksytty 2012-2013
3. Hallitusten nimittäminen
– Yhtiökokouksissa keväällä
4. Omistajapolitiikka, päivitys 5/2013
kv:ssa
Kaupunginvaltuuston hyväksymän
omistajapolitiikan mukaan omaisuuserät tai
omistukset voivat olla luonteeltaan
1. strategisia, kaupunkikehitystä edistäviä
2. palvelutuotannon edellytyksiä turvaavia
3. liiketaloudellisia, taloudellista tuottoa
tuottavia.
Mikäli omistus ei täytä yhtäkään näistä
ehdoista, omistukselle ei ole
pääsääntöisesti perustetta.
Vuonna 2013 selvitetään osakkuusyhtiöiden
omistusten tarkoituksenmukaisuutta em.
periaatteiden pohjalta.
22
Erityisryhmien asumishankkeet
Joensuussa
Konserniohjaus ja
asumishankkeista päättäminen
Erityisryhmät
-
Vanhukset (ml. Muistisairaat)
Mielenterveyskuntoutujat
Vammaiset ja kehitysvammaiset
Päihde- ja moniongelmaiset
Pitkäaikaisasunnottomat
Maahanmuuttajat
Lapset ja nuoret
Vammaiset ja kehitysvammaiset
Vammaisten asumispalvelusuunnitelma (soteltk 21.5.2012 § 61), sosiaalija terveystoimi valmistelee vuosittain täytäntöönpanosuunnitelman yhdessä
tilaajan kanssa
- Kehitysvammaisten asumispalveluissa on suuri lisäämisen ja uudelleen
järjestelyn tarve
- Vaikeavammaisten asumispalvelutarve vaikeasti arvioitava (ks.
Asumispalvelusuunnitelma)
- Tarkempi kartoitus menossa
- Palveluseteli kehitysvammaisten asumiseen (soteltk 29.1.2013)
- Kehitysvammaisten laitosasuminen purettava (VN)
- Vireillä useita omia ja yksityisiä hankkeita
- Ajankohtainen MVH-Asunnot Oy:n hanke
Ikääntyvien hoiva-asumisen linjaukset vuosille 2013-2020
- Ikääntymispoliittinen strategia (kv 30.8.2010 § 114)
- Hoiva-asumisen linjaukset vuoteen 2020 (soteltk 19.6.2012 §88)
- Tehostetun palveluasumisen seteli (soteltk 29.1.2013 § 21)
- Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013
Senioriopihan jälkeen tarvitaan:
- Kaksi uutta 60-paikkaista tehostetun palveluasumisen yksikköä
valmistuminen vuosina 2015 ja 2016-2017
- Kehitetään palvelukampuksia ikääntyvien monipuolisen asumisen,
ennakoivan tuen ja ympärivuorokautisen hoivan ympäristöinä
Mielenterveyskuntoutujat
- Asumispalvelut ostetaan lähes kokonaan yksityisiltä
palveluntuottajilta, kilpailutuskausi loppuu 31.12.2015
- Palveluseteliä ei ole käytössä
- Tarvearvion ja suunnitelman laadinta menossa
- Arvio lähivuosien palvelutarpeen lisäyksestä 5-10 %
- Yksityisiä hankkeita vireillä (Esperi, Mainio Vire)
- Tulevaisuuden suuntana MT-kuntoutujien itsenäinen
asuminen tavallisessa asuntokannassa + tuki
- Lautakunta päättänyt selvittää kunnallisen
tukiasumispalvelujen lisäämistä (19.11.2012 §133) ja
kunnallisen aikuispsykiatrisen kuntoutusyksikön
perustamista (19.11.2012 § 134)
Sosiaalinen asuminen
Päihde- ja moniongelmaiset
-
Joensuun Kodeilta välivuokrattuja asuntoja (34)
Työntekijöiden kotikäynnit (2 ohjaajaa)
Yhteistyötä asumisen tukipisteen kanssa
Yhteistyö Sovatekin kanssa
Tukea itsenäiseen asumiseen ostetaan
Hoitokodeilta ostettuja palveluja (58), maksusitoumukset
Palveluseteli ei käytössä
Palveluja ei ole kilpailutettu
Pitkäaikaisasunnottomat
Aiesopimus (valtio- Joensuun kaupunki) 2012-2015
pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi ja siihen liittyvä
toimeenpanosuunnitelma (kh 19.3.2012 § 114)
1. Asumisen tukipiste
2. Asunnottomuuden ennaltaehkäiseminen
- Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäiseminen
- Mielenterveyskuntoutujat
- Vapautuvat vangit
- Asumisneuvonnan järjestäminen
Konserniohjaus
- Tilaajan talousarviomääräykset ja talousarvion laadintaprosessi
(asumispalveluhankkeet koko prosessin ajan esillä)
- Tilauksien valmisteluryhmät (keskinäinen koordinointi)
- Toimintaohjelmat, suunnitelmat, tarvearviot, resurssit
- Tarvitaan erityisryhmien asumistarpeet kokoava toimeenpano-ohjelma
- Aralle annettavat lausunnot pohjautuvat tähän ohjelmaan
- Tilaajan ja tuottajan yhteydenpito jatkuvaa, kaupunki hallitsee
markkinoita
- Palvelutalon omistaminen ja palvelun tuottaminen kaksi eri
kokonaisuutta ja pidetään erillään
- Palvelutuotanto kilpailutettava tai kaupunki tuottaa/palveluseteli
- Alv-ohjaus saatu (kaupunki välivuokraa, palvelut tuottaa yksityinen
taho, kaupunki osoittaa palvelusetelin
Konserniohjaus jatkoa
- Määriteltävä tilojen osalta oma (konserniyhtiön) vai yksityinen tuotanto
- Tilojen tuotantotapa/ kuka tuottaa palvelut;
- Hankkeissa työnjako selkeä mahdollisimman hyvissä ajoin
- Jos tilat omana tuotantona, toimijana on Joensuun Kodit Oy
ERITYISRYHMIEN ASUMISEEN LIITTYVÄ MAANKÄYTÖN
SUUNNITTELU JA TONTIN LUOVUTUS
- Tarve tunnistettava riittävän ajoissa ja saatettava kaavoittajan tietoon
- Sitouduttava pitkäjänteiseen suunnitteluprosessiin
- MATO 20 –ohjelma työkaluna
- Tontin luovutus edellyttää tilauksen valmisteluryhmän lausuntoa
- Jos rakentaja ei hae ARA:n tukea tai ole tekemässä sopimusta
kaupungin kanssa ja ostaa markkinahintaisen tontin, asia saatetaan
tilauksen valmisteluryhmälle ja tuottajalle tiedoksi
Muuta huomioitavaa
Asumispalveluhankintojen kilpailutus (mitä kilpailutettu, mitä ei; uusien
yritysten/toimijoiden mahdollisuudet tulla markkinoille)
Markkinakartoitus (Josek Oy)
Yritysvaikutusten arviointi
Palvelusetelien käyttö
Olemassa olevat, kuvatut, prosessit
- Valmistelu
- Käyttöönotto
- Seuranta
Resurssi
- Koordinaattori Joensuun kaupunki
- Yritysneuvonta kehittämisyhtiössä
- Yksityisten toimijoiden koordinointi (yhteistyö Josekin kanssa)