Transcript Kalvosarja tapaturmista, 61 diaa

Tapaturmien ehkäisystä aiheittain
Sisällys:
Tapaturmatilastoja taustatiedoksi
Tulipalot ja palokuolemat
Ikäihmisten tapaturmat
Myrkytystapaturmat
Lasten tapaturmat
Liikuntatapaturmat
Lähiympäristön turvallisuus
2
12
25
36
47
52
55
Tapaturmatilastoja
taustatiedoksi
www.kotitapaturma.fi
Tapaturmaisesti kuolleet 1969-2011
2500
2000
1500
1000
Miehet
Naiset
500
0
Lähde: Tilastokeskus,
kuolemansyyrekisteri
Tapaturmissa kuolleet 1986–2011
Kuolleita
3000
2500
2000
Koti- ja vapaaaika
1500
Liikenne
1000
Työtapaturmat
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
1998
1997
1996
1995
1994
1993
1992
1991
1990
1989
1988
1987
0
1986
500
Vuodeosastohoito
tapaturmat ja väkivalta
Lähde: THL SVT Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2011
hoitojaksojen määrä
Tapaturmien ja väkivallan määrä
1 200 000
1 000 000
800 000
Liikunta
Koti
Muu
Työ
Väkivalta
Liikenne
600 000
400 000
200 000
0
1980
1988
1993
Lähde: Kansallinen uhritutkimus 2009,
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
1997
2003
2006
2009
Tapaturmat ja väkivalta 2009
Liikennetapaturmat 6 %
Väkivalta
9%
Liikuntatapaturmat
29 %
Työtapaturmat
19 %
Muut tapaturmat
10 %
Lähde: Kansallinen uhritutkimus 2009,
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kotitapaturmat
27 %
Aikuisten kotitapaturmatilanteet
Naiset:
Miehet:
Ruuanvalmistus
25 %
Korjaustyöt ulkona
27 %
Muu liikkuminen kotona
23 %
Muu ajankäyttö
17 %
Muu ajankäyttö
17 %
Muu liikkuminen kotona 16 %
Siivous ja pyykki
11 %
Ruuan valmistus
14 %
Henkilökohtainen hygienia 7 %
Korjaustyöt sisällä
13 %
Korjaustyöt sisällä
6%
Harrastukset
7%
Korjaustyöt ulkona
6%
Henkilökohtainen hygienia 4 %
Harrastukset
5%
Siivous ja pyykki
2%
Lähde: Kansallinen uhritutkimus 2009,
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Suurin osa tapaturmista on vältettävissä
”Jos ajattelet tilannetta hetkeä ennen tapaturmaa, niin olisiko
se ollut mielestäsi jollain tavalla vältettävissä?”
"Kyllä"-vastauksia, %
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
Miehet
Naiset
Kotitapaturmat
Lähde: Haastattelututkimus
”Suomalaisten turvallisuus 2003”,
Kansanterveyslaitos
Liikuntatapaturmat
Muut vapaa-ajan
tapaturmat
Käsitykset onnettomuuksista, joihin arvelee itse joutuvansa
%
0
10
20
30
40
50
Tapaturma kotona
Liikenneonnettomuus
Ydinvoimalaonnettomuus Suomen lähialueilla
Tapaturma työpaikalla
Tulipalo
Suuri ympäristöonnettomuus, kuten öljykatastrofi
Suuri luonnononnettomuus, esimerkiksi tulva tai myrsky
Ydinasesota, joka vaikuttaa Suomeen
Sota, jossa käytetään tavanomaisia aseita
Ydinvoimalaonnettomuus Suomessa
Lähde: Haastattelututkimus 2008,
Sisäasiainministeriö/Suomen Gallup Oy
60
Tapaturmakuolleisuus Pohjoismaissa
(tapaturmakuolemaa 100 000 asukasta kohti)
Lähde: Health Statistics for the Nordic
Countries 2011, NOMESCO.
Tulipalot ja palokuolemat
Vastuu paloturvallisuudestasi on sinulla
• Tulipalo kehittyy hengenvaaralliseksi parissa
minuutissa
• Opi ehkäisemään tulipalon syttyminen
Kodin paloturvallisuusvinkit
1. Estä tulipalon syttyminen ennakolta
2. Suojaa kotisi tulipalon varalta
3. Mieti ennalta, miten poistut rakennuksesta,
jos tulipalo kuitenkin syttyy
4. Opi toimimaan oikein tulipalossa
Arjen sankari ehkäisee tulipalon syttymisen!
• Monet tulipalot kotona syttyvät
hetken huolimattomuudesta
• Useimmat tulipalot kodissa ovat
torjuttavissa
• Vaaratekijät voidaan poistaa
oma-aloitteisesti
• On tärkeätä tunnistaa mahdolliset
tulipalovaarat kotona
• Pienet toimenpiteet ja
tottumusten muutokset auttavat
Miksi tulipalo syttyy?
•
•
•
•
Huolimattomuus keittiössä
Sähkölaitteita käytetään
väärin eikä niitä huolleta
Avotulen varomaton
käsittely: kynttilä, avotuli,
tupakka
Tulipalo sytytetään
tahallaan: tuhopoltot,
tulitikkuleikit
”Ihminen
aiheuttaa itse
omalla
toiminnallaan
noin puolet
tulipaloista!
Syynä on
huolimattomuus
tai tahallisuus.”
Tupakka, alkoholi ja palokuolemat
•
•
•
•
Tupakointi on kuolemaan johtaneiden
tulipalojen yleisin syttymissyy (30 %)
Palokuolleista on päihtyneitä 60-70%
Alkoholi heikentää arviointi- ja
havaintokykyä, hidastaa
reagointinopeutta ja alentaa
tarkkaavaisuutta
Vuosittain Suomessa kuolee noin
100 ihmistä tulipaloissa
Estä tulipalon syttyminen keittiössä
 Tulipalot syttyvät useimmiten silloin,
kun ihmiset jättävät keitokset yksinään
kiehumaan
 Tyhjäksi kiehunut kattila tai päälle
unohtunut levy voi sytyttää tulipalon
 Älä säilytä mitään syttyvää lieden
päällä tai läheisyydessä
 Rasvaa kuumennettaessa kattilan kansi
on käden ulottuvilla
 Kylmälaitteiden taustat imuroidaan
vähintään kerran vuodessa
Noudata sähkölaitteiden käyttöohjeita
- estä sähköpalon syttyminen






Käytä pyykin- ja astianpesukoneita vain kun olet kotona
Puhdista laitteet pölystä
Huolehdi riittävästä ilmankierrosta laitteiden ympärillä
Älä ylikuormita pistorasioita peräkkäisillä jatkojohdoilla
Älä käytä viallisia sähkölaitteita
Sähkötyöt ja sähkölaitteiden korjaukset ovat vain
ammattilaisen tehtäviä
Suojaa kotisi tulipalolta
•
•
•
•
Pidä palovaroittimet toimintakunnossa
Hanki sammutuspeite ja sammutin
Käytä paloturvallisia tekstiilejä
Älä säilytä kotona helposti
syttyviä aineita
• Älä säilytä mitään tavaraa
kulkureiteillä
Palovaroitin - kodin halpa henkivartija!
•
•
•
•
Palovaroitin havaitsee alkavan palon ajoissa
Se antaa sinulle aikaa poistua tulipalosta
Asenna palovaroitin jokaiseen
makuuhuoneeseen ja poistumisreitille
Kiinnitä palovaroitin kattoon asennusohjeen
mukaan
Testaa paristo kuukausittain
•
Vaihda paristo vuosittain, esim. 112-päivänä
•
Suunnittele toiminta tulipalossa
• Suunnittele ennakkoon mitä kautta voit poistua
eri huoneista tulipalossa
• Mieti, miten lapset saadaan
turvallisesti ja nopeasti ulos
• Miettikää kokoontumispaikka,
jossa nähdään, että kaikki
ovat päässeet turvaan
Tulipalo kerrostalossa
 Jos oma asuntosi palaa, poistu ulos
ja laita ovi kiinni. Auta muitakin
poistumaan
 Jos kerrostalossa naapurissa tai
rappukäytävässä palaa, pysy
omassa asunnossasi ja odota
pelastajia parvekkeella tai avoimen
ikkunan äärellä
 Herätä pelastajien huomio
huutamalla ja heiluttamalla käsiäsi
Toiminta tulipalossa
 Poistu ulos ja auta muitakin poistumaan
 Sulje ovet ja ikkunat perässäsi poistuessasi
asunnosta
 Soita 112 turvallisesta paikasta
 Opasta palokunta paikalle
 Poistuessasi käytä rappuja, hissiin voit jäädä
loukkuun
• Voit yrittää sammuttaa pienen palonalun
• Älä kuitenkaan vaaranna itseäsi
Ikäihmisten tapaturmat
Ikäihmisten kaatumistapaturmien syitä ja riskitekijöitä
SISÄISET SYYT
liikkumisvaikeus
aiemmat kaatumiset
sairaus
lääkitys
kivut
kaatumisen pelko
heikentynyt näkö
alkoholi
ULKOISET SYYT
liukas tai epätasainen
kävelypinta ulkona tai
sisällä
kompastuminen
mattoon tai
kynnykseen
huono valaistus
epäsopivat jalkineet
epäsopiva apuväline
liukastuminen, kompastuminen tai putoaminen
Ikäihmisen kaatumistapaturmien
ehkäisy kotona

Sijoita puhelin ja tärkeät numerot käden ulottuville ja hanki
tarvittaessa turvapuhelin tai rannehälytin

Poista irtomatot kokonaan, hanki liukuesteitä ja teippaa
matonkulmat lattiaan. Poista tai madalla kynnykset

Kiinnitä irralliset sähköjohdot pois lattioilta

Tarkista, että valaistus on riittävä ja katkaisimet oikeissa
paikoissa

Valitse peseytymistiloihin lattiamateriaali, joka ei ole liukas

Tiedosta kaatumisen riskit ja seuraukset
Ikäihmisen kaatumistapaturmien
ehkäisy kotona (jatkoa)

Järjestä kulkureitit vapaiksi

Pidä tukevia ja sopivia sisäjalkineita

Lisää tarvittaessa tukitankoja ja kaiteita

Varmista, että istuimet ja sängyt ovat tukevia ja sopivan
korkuisia

Järjestä tavarat helposti saataville

Hanki tarvittaessa liikkumista helpottavia apuvälineitä mm.
keppi, kävelytuet, rollaattori

Keskustele turvallisuudesta omaisten ja läheisten kanssa
Ikäihmisen kaatumistapaturmien
ehkäisy ulkona

Hanki tukevat ja liukumattomat ulkojalkineet, tarvittaessa
liukuesteet ja jääpiikki

Mieti mihin aikaan päivästä asiointi kannattaa ajoittaa ja
ota tarvittaessa saattaja mukaan

Suunnittele turvallinen reitti, jonka kunnossapidosta
huolehditaan ja jossa on myös levähdyspaikkoja

Huolehdi ulkoalueiden hiekoituksesta ja lumenluonnista
Terveydestä huolehtiminen ehkäisee
ikäihmisen tapaturmia

Pidä huolta liikuntakyvyn ylläpitämisestä

Syö monipuolisesti ja huolehdi riittävästä kalsiumin ja Dvitamiinin saannista

Varmista, että lääkkeet on annosteltu oikein

Hoida sairaudet hyvin ja käy lääkärissä tarvittaessa

Huolehdi näkökyvystäsi ja sopivista silmälaseista

Harrastamalla huolehdit mielenvirkeydestä
Lonkkamurtumat
 Murtumia voidaan ehkäistä ehkäisemällä
kaatumisia ja luukatoa sekä käyttämällä
säännöllisesti lonkkasuojaimia
 Kotimaisen kilpimäisen lonkkasuojaimen on
osoitettu pienentävän lonkkamurtumariskiä
kaatumistilanteessa yli 80%
(Lähde: Kannus P. ym. New England Journal of Medicine 2000; 343: 1506-1513.)
Lonkkasuojain
Ikäihminen liikenteessä
JALANKULKIJANA
Ajoradan ylitykselle sopivan hetken löytyminen
vaikeaa
Koroke ajokaistojen välissä helpottaa muun
liikenteen arviointia ja antaa mahdollisuuden
levähtää
Heijastimen käyttö parantaa näkyvyyttä
Ikäihminen liikenteessä
PYÖRÄILIJÄNÄ
Vahingot sattuvat usein risteysalueella tai
pyöräilijän kääntyessä yllättäen takaa tulevan
auton eteen
Muun liikenteen varmistaminen, suuntamerkit,
kypärän käyttö, tavaroiden kiinnittäminen
tukevasti ja nastarenkaat talvella parantavat
turvallisuutta
Ikäihminen liikenteessä
AUTOILIJANA
Risteykset ovat ikäautoilijan vaaranpaikkoja
Selkeät risteysalueet, jotka antavat aikaa
arviointiin ja toimintaan auttavat ikäautoilijoita
liikenteessä
Myrkytystapaturmat
Tavallisimmat myrkytystapaturmat
Lapsista myrkytystapaturmille alttiimpia ovat alle 3-vuotiaat
Kotona myrkytyksiä aiheuttavat tavallisimmin:
Lapsilla (0-5v)
lääkkeet
kasvit
kemikaalit
Lapsilla (6-16 v.)
Aikuisilla
lääkkeet
lääkkeet
kemikaalit
kemikaalit
(n.6 % alkoholit)
(n.4% alkoholit)
Lähde: Myrkytystietokeskus 2008
Myrkytyskuolemat
Suomessa menehtyy myrkytyksiin vuosittain yli 1000 henkilöä
Myrkytyskuolemien syyt vuonna 2004 (lkm):
Muu; 9
Häkä; 127
Alkoholi;
585
Lääkeaine;
490
Lähde: Oikeuslääketieteen laitos
Vaarallisimpia kodin kemikaaleja
Pesuaineet
- putkenavaajat, uuninpesuaineet
Autokemikaalit
- tuulilasinpesunesteet, jäähdytysnesteet, bensiini
Maalaustarvikkeet
- liuottimet
Sytytysnesteet
Lähde: Myrkytystietokeskus
Vaaralliset kemikaalit säilytettävä lukitussa kaapissa
lapsilta ulottumattomissa!
Vaarallisten kemikaalien varoitusmerkinnät
PÄÄKALLO
Erittäin myrkyllistä tai myrkyllistä kemikaalia
Voi aiheuttaa jo hyvin pieninä annoksina vakavan, jopa kuolemaan
johtavan myrkytyksen tai vakavia pitkäaikaisvaikutuksia
SYÖVYTTÄVÄ KEMIKAALI
Tuhoaa kudosta joutuessaan kosketuksiin hengityselinten, ihon,
silmien tai ruoansulatuselimistön kanssa
Esim. putkenavausaineet ja uunin puhdistusaineet
ANDREAAN RISTI
Haitalliset ja ärsyttävät kemikaalit voivat aiheuttaa myrkytyksen
suhteellisen pieninä annoksina. Vaikutus voi olla pitkäaikainen ja
hengitettynä ne voivat aiheuttaa allergiaa.
Esim. maalaustuotteet ja jäähdytysaineet
Myrkytystapaturmien ehkäisy
•Säilytä vaaralliset aineet turvallisesti
•Kodin kemikaalit lukkojen takana alkuperäispakkauksissaan
•Valitse turvakorkilla varustettuja tuotteita
•Pidä tupakat ja tupakantumpit lasten ulottumattomissa
•Perehdy tuotteiden varoitusmerkintöihin ja käyttöohjeisiin
•Opettele tunnistamaan sienet ja myrkylliset kasvit
•Tunnistamattomia sieniä ei pidä syödä
•Pidä myrkylliset sisäkasvit poissa lasten ulottuvilta
•Tunnista pihapiirin myrkylliset kasvit ja opeta lapsia, ettei kaikkea laiteta suuhun
•Älä käytä lääkkeitä ja alkoholia samanaikaisesti
•Varaudu myrkytystapaturmaan ennalta
•Pidä myrkytysten varalta lääkekaapissa lääkehiiltä
•Hanki itsellesi riittävät ensiaputaidot
Ensiapu myrkytystapauksessa (1)
Selvitä heti myrkytysvaara ja jatkotoimenpiteet
myrkytystietokeskuksesta!
Myrkytystietokeskus
24h/vrk
puh. 09 471977 tai 09 4711.
Hätätilanteessa soita aina 112
Ensiapu myrkytystapauksessa (2)
Nielty myrkyllinen aine
• Huuhtele suu ja poista aine. (lääkkeet, myrkylliset kasvit tai sienet)
• Älä okseta.
• Selvitä myrkytysvaara ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Myrkytystietokeskuksesta.
• Anna tarvittaessa lääkehiiltä, jos niin kehotetaan.
• Syövyttävä aine tai petrolituote: Älä okseta, äläkä anna lääkehiiltä.
Lasillinen vettä tajuissaan olevalle aikuiselle ja lapselle puoli lasillista.
Hengitetty myrkky
• Siirrä potilas raittiiseen ilmaan puoli-istuvaan asentoon.
• Selvitä myrkytysvaara ja mahdolliset jatkotoimenpiteet Myrkytystietokeskuksesta.
• Toimita hänet hoitoon.
Myrkyllinen aine iholla
• Riisu saastuneet vaatteet heti. Huuhtele iho välittömästi vedellä
(syövyttäviä aineita vähintään 20-30 min ajan). Toimita tarvittaessa hoitoon.
Ensiapu myrkytystapauksessa (3)
Myrkyllinen aine silmässä
•
•
Huuhtele silmää välittömästi runsaalla vedellä noin 15 min. (Syövyttäviä aineita
vähintään 20-30 minuutin ajan)
Toimita autettava lääkäriin.
Puremat ja pistot
Kyyn purema:
• Vältä raajan liikuttelua. Tue puremakohta lepoasentoon, ei koholle.
• Voit antaa kyypakkauksen tabletteja tai antihistamiinitabletteja ohjeen mukaan.
• Toimita potilas aina hoitoon
Ampiaisen ja mehiläisen pistot:
• Poista pistin ja lievitä kipua kylmällä.
• Jos pistos aiheuttaa hengenvaarallisen reaktion, soita hätänumeroon 112
• Jos henkilöllä on ensiapulääke, annetaan se heti ohjeen mukaisesti.
Ensiapu myrkytystapauksessa,
kun on hätätilanne
Soita hätänumeroon 112
ÄLÄ VIIVYTTELE, JOS
► potilaalla on hengitysvaikeuksia
► potilas kouristelee
► potilas on tajuton
Anna tarvittava ensiapu!
Soittaminen hätänumeroon 112
1. Soita hätäpuhelu itse, jos voit
2. Kerro, mitä on tapahtunut
3. Kerro tarkka osoite ja kunta
4. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan
6. Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Opasta auttajat paikalle
Soita uudestaan, mikäli tilanne muuttuu
Lasten tapaturmat
Pienten lasten tapaturmat
Alle 10-vuotiaille lapsille sattuu tapaturmia yleisimmin kotona
tai kotipihalla
Yleisimpiä lasten tapaturmia ovat
Kaatumiset ja putoamiset
Esineen aiheuttamat tapaturmat
Liikennetapaturmat
Palovammat
Lasten kotitapaturmia ehkäistään parhaiten
Järjestämällä kotiympäristö turvalliseksi
Valvomalla ja ohjaamalla lasta
Turvallinenkaan ympäristö ei poista valvonnan tarvetta
Turvavälineet parantavat turvallisuutta
Lasten turvallisuus sisällä (1)
Estä putoamiset ja kaatumiset




Turvaportit
Liukuestesukat
Mattojen liukuesteet
Älä jätä pientä lasta syöttötuoliin tai hoitopöydälle ilman valvontaa
Vaaralliset aineet pois lasten ulottuvilta





Lääkkeet
Pesuaineet
Alkoholijuomat
Tupakat
Myrkylliset kasvit
Terävät ja vaaralliset esineet pois lasten ulottuvilta




Sakset
Veitset
Ompelutarvikkeet
Tulitikut
Lasten turvallisuus sisällä (2)
Poista vaaranpaikat lastenhuoneesta


Valitse tukevat kalusteet ja kiinnitä hyllyt seiniin
Sijoita lelut lapsen ulottuville, ettei lapsen tarvitse kiivetä ylettyäkseen niihin
Valitse turvallisia leluja



Lelujen muovikääreitä ei lasten käsiin
Alle kolmivuotiaiden lasten lelujen on oltava erityisen lujia - niiden on
kestettävä heittämistä ja hakkaamista hajoamatta.
Kiinnitä erityistä huomiota markkinoilta tai myyjäisistä ostettuihin leluihin
Järjestä peseytymistilat, keittiö ja kodinhoitotilat turvallisiksi






Termostaattihanat
Liukuesteet lattioilla
Kaiteet tarvittaessa
Liesisuoja
Lieden kaatumiseste
Ei roikkuvia pöytäliinoja
Lasten turvallisuus ulkona
Valvo lasten leikkejä ulkona
Valitse tarkoituksenmukaiset varusteet leikkien turvaksi


Muista heijastin, kypärä, pelastusliivit ja muut suojavälineet
Poista nauhat ja nyörit vaatteista sillä ne voivat aiheuttaa kuristumisvaaran
Tarkasta leikkipaikat ja leikkivälineet



Autojen ajoreitit, kuopat, ranta, uima-altaat tai kaivot eivät sovellu leikkipaikoiksi
Huolla ja kunnosta leikkivälineet
Keinujen ja kiipeilytelineiden alustaksi pehmeä hiekka tai muu pehmeä materiaali
Pidä piha-alueet ja tiet turvallisina



Estä lasten kiipeily katolle
Valitse pihapiiriin vain myrkyttömiä kasveja
Huolehdi että lasten leikkialue on vapaa ajoneuvoliikenteeltä
Säilytä puutarhan ja kodin työkalut poissa lasten ulottuvilta
Liikuntatapaturmat
Liikuntatapaturmat
 Suuri osa tapaturmista lieviä, mutta niitä sattuu paljon
 Liikuntatapaturmien osuus kaikista koti- ja vapaa-ajan
tapaturmista 44 %
 Riskiryhmä on nuoret miehet
 Määrällisesti eniten liikuntatapaturmia sattuu
× lenkkeilyssä
× erilaisissa pallopeleissä
 Vakavimmat vammat aiheutuvat
×
×
×
×
×
laskettelussa
tenniksessä
squashissa
jalkapallossa
lentopallossa
Liikuntatapaturmien ehkäisy











Tiedosta harrastamasi liikuntalajin riskit
Hanki lajin vaatimat perustaidot ja tekniikka
Hoida vanhat vammasi huolellisesti kuntoon
Lämmittele ja verryttele huolellisesti ennen liikuntasuoritusta
Suhteuta liikuntasuoritus omaan kuntoosi – lisää harjoittelua
maltillisesti
Käytä asianmukaisia varusteita ja suojaimia
Tiedosta riskin moninkertaistuminen kontaktitilanteissa ja
kilpaillessa
Noudata lajin sääntöjä sekä fair play -henkeä
Liiku ja harjoita itseäsi monipuolisesti
Muista myös monipuolinen ravitsemus
Älä harrasta liikuntaa sairaana tai alkoholin vaikutuksen alaisena
Lähiympäristön turvallisuus
Osallistu turvallisuuden edistämiseen

Tee ilmoitus havaitsemastasi turvallisuutta heikentävästä
asiasta.

Vaadi turvallisuuden huomioon ottamista lastesi koulussa,
päiväkodissa, vanhustenhuollossa, työpaikalla.

Tee ilmoitus viallisesta tuotteesta ostopaikkaan tai suoraan
tuotteen valmistajalle.
Liukastumiset
 Jalankulkijoiden yleisin tapaturma talviliikenteessä
 Jokaisena talvikuukautena noin 11 000−19 000 suomalaista
loukkaantuu liukastuessaan ulkona
 Yleisimpiä vammoja käden ja jalan murtumat, ruhjeet ja
nyrjähdykset
 Jälkihoidon kustannukset ovat viisinkertaiset verrattuna
kunnossapidon kustannuksiin
 Liukastumisriskiä nostavat:
–
–
–
–
–
–
–
Kulkuväylien liukkaus, esteellisyys tai epätasaisuus
Liukkaat jalkineet
Kova vauhti, kiire
Vähäinen lihasvoima
Huono tasapaino
Raskaan taakan kantaminen
Varomattomuus
Kun liukastut – kuka vastaa?
 Ota yhteys kiinteistön hoitajaan!
 Vastuu kiinteistön kohdalla olevien jalankulkuväylien ja pihaalueen kunnossapidosta on kiinteistön omistajalla
 Kiinteistöllä korvausvastuu, jos jalankulkija liukastuu huonosti
hoidetulla jalankulkuväylällä
 Katujen ja yleisten alueiden kunnossapidosta vastaa kaupunki
 Kulkuväylien kunnossapitovelvollisuus perustuu lakiin
 Kunnossapidon laiminlyönnistä langetetaan jopa
sakkorangaistuksia
 Jalankulkija on myös itse vastuussa turvallisesta
liikkumisestaan
Liukastumistapaturmien ehkäisy
KIINTEISTÖNHOITAJA:




Pidä jalankulkuväylät ja piha-alueet puhtaina
Muista hiekoitus liukkailla keleillä
Kiinnitä huomiota piha-alueiden valaistukseen
Huolehdi ulkoportaiden kunnosta ja hanki tarvittaviin
kohteisiin turvalliset kaiteet
JALANKULKIJA:
 Hanki sopivat jalkineet
 Käytä tarvittaessa liukuesteitä, sauvoja, kävelykeppiä,
potkukelkkaa tai nelipyöräisiä rattaita
 Lonkkasuojaimet ehkäisevät (ikäihmisten) lonkkamurtumia
kaatumistilanteessa
Rakennukset turvallisiksi

Poistamalla tai madaltamalla huoneiden tasoeroja ja
kynnyksiä

Loiventamalla portaita

Lisäämällä käsijohteita

Välttämällä kierreportaita ja kaarevia portaita

Rakentamalla hissi yli kolmikerroksisiin taloihin

Huolehtimalla hyvästä valaistuksesta
Soittaminen hätänumeroon 112
1. Soita hätäpuhelu itse, jos voit
2. Kerro, mitä on tapahtunut
3. Kerro tarkka osoite ja kunta
4. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan
6. Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Opasta auttajat paikalle
Soita uudestaan, mikäli tilanne muuttuu