Transcript Suomen mmt

Kirjaamisasiat Maanmittauslaitoksessa
Maanmittauspäivät Porissa
18.3.2011
johtava kirjaamislakimies Henrik Ungern
Maanmittauslaitos
1
MAANMITTAUSLAITOS – TIETOA MAASTA
Kirjaamisasioiden siirto MML:lle vuoden 2010 alusta

Siirron toteuttaminen edellytti muutoksia
lainsäädäntöön
•

Ns. maakaaren ”muutospaketti” (Suomen
säädöskokoelma n:ot 572-584/2009), joka käsitti
muutokset 13 eri lakiin
Keskeisimpänä maakareen (MK) tehdyt muutokset
Merkittävimmät kirjaamismenettelyä koskevat
säännökset ovat edelleenkin maakaaressa (MK)
Lähtökohtana oli, että siirto toteutetaan
mahdollisimman vähäisin muutoksin sekä
lainsäädännössä että itse kirjaamismenettelyssä
• Merkittävin periaatteellinen muutos oli se, että
kirjaamisasiat siirrettiin käräjäoikeuksilta
hallintoviranomaiselle
•

2
MAANMITTAUSLAITOS – TIETOA MAASTA
Lakipaketin keskeisimmät muutokset

Vaikka kirjaamismenettelyn keskeisimmät säännökset sisältyvät
edelleenkin maakaareen ja menettelysäännökset säilyivät pääosin
ennallaan, merkitsi siirto käräjäoikeuksista hallintoviranomaisille
kuitenkin mm. sitä, että
• oikeudenkäymiskaarta ei enää voida soveltaa samalla tavoin kuin
käräjäoikeuksissa, vaan toissijaisena menettelysäännöstönä on
jatkossa hallintolaki
• ratkaisijoina eivät enää ole laajojen, tulkinnanvaraisten tai muutoin
vaikeasti ratkaistavien asioiden osalta tuomarit eikä notaarit, vaan
kirjaamislakimiehet
• muutoksenhaku ohjautuu uusien säännösten mukaan maaoikeuteen

Lakimuutoksia tarvittiin myös organisaatiomuutoksen vuoksi
•
Sen vuoksi muutoksia tuli mm. käräjäoikeuslakiin sekä
Maanmittauslaitosta koskeviin säädöksiin
3
MAANMITTAUSLAITOS – TIETOA MAASTA 2010
KANSAINVÄLINEN KEHITYS

Kirjaamisasiat ovat olleet viime aikoina uudistusten kohteena
monissa Euroopan maissa.
• Taustalla on yleensä ollut tarve siirtyä sähköisiin
rekistereihin

Pohjoismaissa uudistukset ovat yleensä liittyneet samalla
tuomioistuinlaitoksen uudistamiseen
• Ruotsissa kirjaamisasiat siirrettiin käräjäoikeuksilta
maanmittausviranomaiselle (Lantmäteriet) kesällä
2008.
• Norjassa kirjaamisasiat siirrettiin käräjäoikeuksilta ja
keskitettiin maanmittauslaitoksen (Statens Kartvek)
pääkonttorin hoidettavaksi vaiheittain 2004-2007
• Tanskassa kirjaamisasiat on keskitetty yhteen
erityistuomioistuimeen (Tinglysningsretten), jonka
toimialueena on koko maa
4
MAANMITTAUSLAITOS – TIETOA MAASTA
Maanmittauslaitos - Kiinteistötiedon tuottaja ja jakaja
 Maanmittauslaitoksen tehtävänä on:
1) huolehtia kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminnasta;
1 a) huolehtia kiinteistöjä koskevista kirjaamisasioista sekä lainhuutoja kiinnitysrekisterin pitämisestä; (24.7.2009/577)
2) huolehtia kiinteistöjä ja paikkatietoja koskevien rekisterien
pitämisestä ja edistää tällaisten rekisterien yhteiskäyttöä;
3) huolehtia yleisistä kartastotöistä sekä edistää
tarkoituksenmukaista kartoitusta ja kartantuotantoa;
4) myydä, julkaista ja jakaa karttatietoja ja toimialansa muita tietoja;
5) harjoittaa kiinteistöarviointia;
6) huolehtia alansa kehittämisestä ja suorittaa ne muut tehtävät, jotka
on säädetty tai määrätty sen suoritettavaksi.
Lisäksi eräitä asetuksessa säädettyjä muita tehtäviä
5
MAANMITTAUSLAITOS – TIETOA MAASTA
Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ) - tietopalvelu

Laki kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta
(453/2002)
•

Maanmittauslaitoksen on järjestettävä jokaiselle mahdollisuus saada
KTJ –tiedot
•
•
•

Tarkoituksena on järjestää kiinteistöjä ja muita maa- ja vesialueiden
yksiköitä koskeva valtakunnallinen tietopalvelu automaattisen
tietojenkäsittelyn avulla
MMT:ssä maksutta luettavakseen ja muistiinpanojen tekemiseen
Maksua vastaan otteina, todistuksina ja muina tulosteina
Tietyin edellytyksin teknisen käyttöyhteyden avulla (lupaa tarvittaessa
luvanantajana toimii tietopalvelukeskus)
Yleiseen käyttöön tarkoitettu yhtenäinen tietojärjestelmä
•
•
•
Käsittää kiinteistörekisterin (KR) tiedot (kiinteistöosa)
Lainhuudatus- ja kiinnitysrekisterin (LKR) tiedot (kirjaamisosa)
Muita tietoja sen mukaan, kuin muualla laissa säädetään
• tulevaisuudessa esim. ns. suunnittelutietojärjestelmän (STJ) tiedot
6
Maanmittaustoimistot
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Etelä-Suomi
Varsinais-Suomi
Pirkanmaa-Satakunta
Kaakkois-Suomi
Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Keski-Suomi
Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Kainuun-Koillismaa
Lappi
7
MAANMITTAUSLAITOS – TIETOA MAASTA
Lapin mmt
• Rovaniemi 2 1
• Kemijärvi 2
• Tornio 5
• Ivalo 2
Kainuu-Koillismaan mmt
• Kajaani 5 1
• Kuusamo 3
Kirjaamisasioiden
siirtyneet / uudet
Pohjois-Pohjanmaan
henkilöt (lkm)
Kirjaamissihteerit:
185
Kirjaamislakimiehet:
18
Toimistosiht. 4
Tuki ym.:
10
Yhteensä:
217
Pohjois-Savon mmt
• Kuopio 7 1
• Iisalmi 3
mmt
• Oulu 10 1
• Yliviestka 5 1
Pohjanmaan mmt
• Vaasa 4 1
• Närpiö 3
• Kokkola 6
• Alajärvi
• Seinäjoki 9
Pohjois-Karjalan mmt
• Joensuu 6 1
• Nurmes 2
Keski-Suomen mmt
• Jyväskylä 10 1
• Saarijärvi
Etelä-Savon mmt
• Mikkeli 4 1 1
• Savonlinna 3
PirkanmaanSatakunnan mmt
• Tampere 10 2 1
• Huittinen 4
• Ikaalinen 3
• Pori 7
Kaakkois-Suomen mmt
• Kouvola 5 1 1
• Lappeenranta 6
’Etelä-Suomen’ mmt
• Hämeenlinna 8 1
• Helsinki 15 1
• Lahti 5
• Lohja 6
• Porvoo 5
Varsinais-Suomen mmt
• Turku 15 1
• Salo 4
• Maarianhamina 2
Arkistokeskus 2
ATK-keskus 3
Kehittämiskeskus 3
Myyntipalvelut 1
Hallintopalvelukeskus
1
3
8
Keskushal. 1
Vaikuttavuus
Tuotokset ja
laadunhallinta
A
Toiminnallinen
tehokkuus
Henkisten voimavarojen
hallinta ja kehittäminen
A
Johtamisprosessi
S
S
Perustoimitusprosessi (PETO)
I
Arviointitoimitusprosessi (ARTO)
I
A
Tilusjärjestelytoimitusprosessi (TJ)
A
K
Kirjaamisprosessi (KIR)
K
K
Säädösperusteisten rekisterien ylläpitoprosessi (RETI)
K
A
Maasto- ja rajatietotuotantoprosessi (MARA)
A
Tietopalvelut-prosessi (TIETO)
A
A
Tukiprosessit
T
HENKILÖSTÖPROSESSI
TALOUSPROSESSI
T
TIETOHALLINTOPROSESSI
9
MAANMITTAUSLAITOS – TIETOA MAASTA
Tietopalvelu Maanmittauslaitoksen tietovarastoista
MML:N
TIETOVARASTOT
PETO
ARTO
TJ
TIETO
KIR
RETI
MARA
10
Kirjaamisprosessin keskeisimpiä tehtäviä
 Huolehtia KTJ:n kirjaamisosan
•
•
•
•
Tiedon tuotannosta
Tietojen oikeellisuudesta
Ratkaisujen lainmukaisuudesta (laillisuusperiaate)
Yhtenäisten ja tehokkaiden toimintatapojen mukaisesta
menettelystä
• Rekisterin jatkuvasta perusparantamisesta sekä korkean
laadun ylläpitämisestä
• Ratkaisutoimintaan ja rekisterin ylläpitoon tarvittavan
henkilöstön osaamisen turvaamisesta
• Kehittämisestä
• Uusi kirjaamisjärjestelmä
• Sähköinen kiinteistönvaihdanta
• Kansainväliset kehityshankkeet
11
UKIR – hanke
 Mikä on UKIR?
• UKIR on kirjaamisjärjestelmän uudistamishanke
• Kirjaamisjärjestelmän toiminnan, tiedonhallinnan ja
tietojärjestelmien kehittämistä
• Ei niinkään kysymys kirjaamisjärjestelmämme oikeudellisista
perusratkaisuista (kirjaamisen oikeudellisista edellytyksistä ja
kirjaamisen oikeusvaikutuksista)
• Laaja hanke, jolla on oma ohjausryhmä ja hanketoimisto
• Osa-alueita ovat olleet ja ovat esim.
• Kirjaamisasioiden siirto (KIRSI)
• LH- ja kiinnitysrekisterin kirjaamisosan uudistaminen, jonka osalta
mm. toteuttaminen on jo meneillään (KIOS/st)
• Sähköinen kiinteistönvaihdanta (SKV), sähköiset panttikirjat ja
sähköinen asiointi kirjaamisasioissa
12
MAANMITTAUSLAITOS – TIETOA MAASTA
Miksi UKIR?
 Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma
• Kirjaamisasioiden siirron lisäksi myös uusi kirjaamisjärjestelmä
 ValtIT- hankkeiden aiheuttamat muutospaineet
• Mm. VM:n Sähköisen asioinnin ja demokratian
vauhdittamisohjelma (SADe)
 Kiinteistötietojärjestelmän nykyinen kirjaamisosa on tulossa
elinkaarensa päähän
 Valtionhallinnon tuottavuutta on parannettava
 Sähköinen kiinteistövaihdanta mahdollistaa
päätöksentekoprosessien automatisoinnin
 Kiinteistötoiminnan prosesseja on tehostettava
• Päällekkäisen työn karsiminen
• Yhteistyön lisääminen eri sidosryhmien kanssa
• Tietotekniikan täysimittainen hyödyntäminen (asiakastili ym.)
13
UKIR –hankkeen aikataulu
Kirjaamisosan
sopeutus
kirjaamisasioiden
siirtoon
2008
2009
2010
2011
Kiinteistötietojärjestelmän
kirjaamisosan
uusi
tietojärjestelmä
2012
2013
14
2014
Sähköisen
kiinteistövaihdannan
tietojärjestelmä
2015
MAANMITTAUSLAITOS – TIETOA MAASTA 2010
UKIR:n strategiset tavoitteet
 Toteuttaa sähköiset asiakirjat ja asiointitavat
kiinteistönvaihdannassa
 Järjestelmä tukee kokonaisprosessin uudistamista
 Tietojen ajantasaisuutta, kattavuutta ja palvelukykyä parannetaan
 Kirjaamisasioiden käsittely tietojärjestelmässä reaaliaikaista
 Tarvittavat toimet voidaan tehdä ajasta ja paikasta riippumatta
 Sähköisessä asiointijärjestelmässä (kaupankäyntijärjestelmässä)
on tarkoitus yhdistää asiakkaan ja viranomaisten toiminnat
yhtenäiseksi ja virtaviivaiseksi toimintaprosessiksi.
 Järjestelmässä toteutetaan omien tietojen
tarkastamismahdollisuus
 Viranomaiset saavat tehdä itse merkintänsä suoraan
järjestelmään
 Sähköiset palvelut hyödyttävät sekä kansalaisia että
viranomaisia
15
Sähköinen kiinteistönvaihdanta (SKV)
• Yleisenä lähtökohtana on nykyisin, että oikeustoimelta
vaadittavan kirjallisen muodon täyttää yleensä myös
sähköisessä muodossa tehty, tietyt laatuvaatimukset
täyttävä sopimus (laki tietoyhteiskunnan palvelujen
tarjoamisesta)
• Lakia ei kuitenkaan sovelleta kiinteistön luovutukseen eikä
perhe- ja jäämistöoikeudellisiin sopimuksiin
• Tämän vuoksi maakaareen tarvittiin säännökset, joiden
mukaan kiinteistön luovutus on pätevä myös, kun se on
tehty sähköisesti erityisessä MML:n ylläpitämässä
kaupankäyntijärjestelmässä.
• SKV:n mahdollistava lakiesitys (L maakaaren
muuttamisesta 96/2011) on annettu 4.2.2011, mutta sen
voimaanpanosta säädetään vielä erikseen.
16
Sähköinen kiinteistönkauppa
• Sähköinen kiinteistönkauppa ei ole varsinaista etäkauppaa
• Sähköinen kiinteistönkauppa ei muuta kauppaan liittyviä
osapuolten keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia (kuten
virhevastuuta)
• Kaupan kohde tarkastetaan ja kaupan ehdoista neuvotellaan
ja sovitaan etukäteen kuten nykyisinkin
• Kauppakirjasta on käytävä ilmi, kuten perinteisessäkin
kauppakirjassa
•
•
•
•
Luovutustarkoitus
Luovutettava kiinteistö
Myyjä ja ostaja
Kauppahinta ja vastike
• Itse kauppasopimuksen tekeminen voi tapahtua sitten
sähköisesti
17
Kaupan tekeminen järjestelmässä
• Myyjä kirjautuu järjestelmään, jolloin hänet tunnistetaan ns.
vahvalla sähköisellä tunnistusmenetelmällä
• Tämän jälkeen myyjä voi käsitellä järjestelmässä kauppakirjan
luonnosta ja täyttää siihen tarpeelliset tiedot ja muut ehdot
• Järjestelmä suorittaa esitarkastuksia verraten myyjän
syöttämiä tietoja eri rekistereissä oleviin tietoihin (mm. VTJ,
lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri, kaupparekisteri jne.)
• Yleensä ehdot sovittu jo valmiiksi, mutta myyjä voi lähettää
luonnoksen esim. sähköpostilla ostajan luettavaksi ja
tarkastettavaksi
• Osapuolet voivat käyttää myös asiamiestä (esim.
kiinteistönvälittäjä) ja järjestelmän ylläpitäjä voi antaa
asiamiehelle myös yleisen valtuutuksen käyttää
asiointijärjestelmää
18
Asiakirjojen laatiminen ja rekisteritietojen käyttö
asiointijärjestelmässä
• Kun luonnos on valmis, nykyisen ehdotuksen mukaan
myyjä allekirjoittaa sen sähköisellä allekirjoituksella, jolloin
luonnos siirtyy ostajan käsiteltäväksi
• Edellytetään ns. kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta
• Tieto myyjän allekirjoittamasta luonnoksesta esim.
sähköpostilla ostajalle
• Tämän jälkeen ostaja voi kirjautua järjestelmään
käsittelemään luonnosta, jolloin hänet tunnistetaan samalla
tavalla kuin myyjä
• Kauppa syntyy, kun sekä myyjä että ostaja ovat
allekirjoittaneet samansisältöisen luonnoksen
19
Kaupan tekeminen järjestelmässä
• Sähköisessä luovutuksessa ei enää käytetä
kaupanvahvistajaa
• Monet kaupanvahvistukseen liittyvät funktiot toteutuvat
sähköisen järjestelmän toimesta (luovutuksen tapahtumisen
yksiselitteisyys, luovutusajankohdan todennettavuus,
luovutuksen julkisuus)
• Erilaiset ilmoitukset lähtevät järjestelmästä automaattisesti
• Kun kauppa on tehty järjestelmässä, siitä lähtee
automaattisesti ilman eri hakemusta tieto
kirjaamisviranomaiselle ja lainhuutohakemus tulee vireille
välittömästi
• Lainhuutoasia kirjautuu automaattisesti vireille lainhuuto- ja
kiinnitysrekisteriin – saantotietoja ei tarvita
20
Kaupan tekeminen järjestelmässä
• KHR-ylläpito suunniteltava sähköisten kauppojen osalta
• Sähköisen luovutuksen rinnalla säilyy mahdollisuus
luovutuksen tekemiseen perinteisellä kirjallisella
luovutuskirjalla
• Säilyykö näiltä osin kaupanvahvistus?
• Ilmoitusliikenne näiltä osin, jos kaupanvahvistus ei säily
21
Sähköinen kiinnitysjärjestelmä
• Kiinnityshakemus voidaan nykyisinkin toimittaa
sähköisesti (laki sähköisestä asioinnista
viranomaistoiminnassa 13/2003, 9 §)
• Ero on kuitenkin merkittävä verrattuna suunniteltuun
uuteen järjestelmään
• Sähköisessä kiinnitysjärjestelmässä kiinnityksen kohteen
omistaja kirjautuu järjestelmään vahvan tunnistamisen
periaatteella
• Kiinnityshakemuksena on järjestelmässä valmiina oleva
sähköinen lomake, jonka hakija täyttää järjestelmässä
• Järjestelmää suorittaa esitarkastuksia lomaketta
täytettäessä varmistaen mm., että kiinnitystä haetaan aina
voimassa olevaa kiinteistötunnusta käyttäen
22
Sähköinen kiinnitysjärjestelmä
• Kiinnityshakemus allekirjoitetaan sähköisellä
allekirjoituksella
• Kehittynyt sähköinen allekirjoitus
• Kun hakemus on asianmukaisesti allekirjoitettu,
järjestelmä toimittaa sen automaattisesti
kirjaamisviranomaiselle, jolloin asia tulee vireille
välittömästi
• Hakemus kirjautuu kirjaamisviranomaisen työjonoon
• Hakemus kirjautuu automaattisesti vireillä olevaksi
kiinnitysasiaksi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin
23
Sähköinen panttikirja
• Otetaan käyttöön sähköinen panttikirja
• Kiinnityksestä ei anneta todistukseksi kirjallista
panttikirjaa, vaan sen korvaa lainhuuto- ja
kiinnitysrekisterissä oleva merkintä sähköisen panttikirjan
saajasta
• Nykyiset kirjalliset panttikirjat voidaan hakemuksesta
vaihtaa sähköisiksi panttikirjoiksi
• Mahdollisuus kirjalliseen panttikirjaan säilynee ainakin
toistaiseksi vaihtoehtona
• Uusi kirjaamistyyppi: sähköisen panttikirjan saajaa
koskevat hakemukset
24
Tulevaisuuden haasteita
 sähköinen kirjaamisjärjestelmä ja kirjaamisasioiden käsittely
sekä SKV ja sähköiset panttikirjat laajaan käyttöön
 Kansainvälinen yhteistoiminta (e-Justice ym. hankkeet)
 Yli rajojen tapahtuva kiinteistönvaihdanta sekä ylikansalliset
luottomarkkinat
• Working Party of Landadministration WPLA
• European Landregistry Association (ELRA)
 Rajat ylittävä tietopalvelu
• EU:n paikkatietoportaali (INSPIRE)
• European Landinformation Service (EULIS)
 Erilaisten kansallisten lakien ja järjestelmien aiheuttamien
esteiden poistaminen ja yhteensovittaminen on varsin suuritöistä
• Resurssit?
25
MAANMITTAUSLAITOS – TIETOA MAASTA 2010
Kiitos mielenkiinnosta!
26