Transcript Muikun kannanvaihtelu ja ammattikalastus

Muikun kannanvaihtelu
ja ammattikalastus
– eräs tulkinta
Dos. Timo J. Marjomäki
Jyväskylän yliopisto
Puumala 5.11.2012
Taustaa muikkukantatutkimuksesta
• Muikkupopulaatioista tieteellistä tietoa n. 100
vuoden ajalta
• Laaja tutkimusohjelma ”CORNET” 1980- n.
2010, jopa 14-15 järveä
• Tällä hetkellä ”kattavassa” ”säännöllisessä”
”tieteellisessä” seurannassa Konnevesi, Puula,
Päijänne (Tehinselkä), Pyhäjärvi (Säkylä)
• Paikallista seurantaa esim. velvoitetarkkailut
tai kalastusalueiden oma seuranta
• ”Ainahan on maksettava, eikös juu…”
Mitä kannanvaihtelusta tiedetään
SUMMER y
AUTUMN-WINTER y
SH-0.019
zoopl
summer
A4
temp
HS7- 0.032
zoopl
August
icebreak
SH
Dyoy
M - <0.01
SH
water
height
(I) 0.078*0.031*
SH
(I)
H-<0.001
M - <0.01
temp
SH 0.049
SH
Dyoy
SPRING-SUMMER y+1
Byoy
HP - <0.01
H3 -< 0.05
H7
A00 - <0.001
Gyoy
A1
HuS
SHu SH +
0.085
S, Sa,
N
Salmo
A1
(I)
AA 0.079
S
(I) 0.014*0.008*
SH
0.003
N+
HS4 0.003
0.017
(I)
SH + 0.002
A1 +
0.025
R
A1 + 0.015
Sprerecruit
A1+ 0.010
A1 - 0.077
A00
A1 - 0.026
SHu -
Dstock
SHu -
Bstock
AA - 0.057
SH + 0.040
K
A1 + <0.001
AA + <0.01
A00,
S, V,
Sa
A1 - 0.006
(II)
(I) - <0.02*
S2 - <0.05
SHu VM - <0.05,NS
SHu -
M - <0.001
A00, V
(II)
V + 0.017
H3
Bolder
Deggs
V
V
V + 0.057
significant correlation/regression
not significant
D
older
studied in this thesis, significant
studied in this thesis, not significant
reference, sign of association, p-value, *=1-tail probability
Dlarvae
2.-3. week
V
V
V
V + <0.05
A00 + <0.001
(II)
V + 0.039
V + 0.027, A00 + 0.10
M - <0.001
S0.006
VB
HS4 (I)
H3 - <0.05
HS4 - <0.007
A4 - <0.05
A00 -0.001
A1 0.035
M - <0.002
Dolder
S
native
whitefish
perch
index
zoopl
DW egg
SH +
0.072
wind
HuS <0.01
(I)
AA +
<0.001
H3 A00 VB-
pike
burbot
roach
stocked
whitefish
trawling
S
AA
AA
SH
Golder
HuS + <0.01
(I) - <0.05*
AUTUMN y+1
Dlarvae
V,VB, A00
newly
hatched
V + 0.05, H7 + 0.029
V
FIGURE 3 A selection of analysed associations between factors potentially linked to recruitment of vendace in field data. In boxes: B=biomass, D=density, DW=dry weight, G=growth, K=condition, Sprerecruit =survival,
temp=temperature, zoopl=zooplankton. References: A1= Auvinen 1988, A4= Auvinen 1994, AA=Auvinen & Auvinen 1994, A00=Auvinen et al. 2000, H3=Helminen et al. 1993a H7=Helminen et al. (1997)
HP=Hamrin & Persson 1986, HS4=Helminen & Sarvala 1994, HS7= Helminen & Sa rvala 1997, HuS= Huusko & Sutela 1998b, M=Marjomäki & Kirjasniemi 1995, N=Nyberg et al. 2001, S=Salojärvi
1991a, S2=Salojärvi 1991b, Sa=Salonen (1998), SHu=Salmi & Huusko 1995a & b, SH=Sarvala & Helminen 1995, V= Viljanen 1988b, VB=Valkeajärvi & Bagge 1995, VM= Valtonen & Marjomäki 1988.
Mitä kannanvaihtelusta tiedetään
• Vuosiluokkien runsaudenvaihtelu suurta:
– kymmeniä-tuhansia/ha
• Vaihtelu johtuu pääasiassa
1. Epäennustettavasta ympäristövaihtelusta
-> Vierekkäisten järvien vaihtelussa samarytmisyyttä
• Esim. kevätkesän tuuli- ja lämpöolot, kesän lämpö,
talvi?
• Lämpimästä hyötyvät petokalat, erit. ahven
• Muikkukadon ”kaava”=
(2-3 huonoa vuosiluokkaa peräkkäin satunnaisista syistä) *
(runsastunut ahvenkanta)
Mitä kannanvaihtelusta tiedetään
• Vaihtelu johtuu pääasiassa
–
Epäennustettavasta ympäristövaihtelusta
-> Vierekkäisten järvien vaihtelussa samarytmisyyttä
• Esim. kevätkesän tuuli- ja lämpöolot, kesän lämpö, talvi?
• Lämpimästä hyötyvät petokalat, erit. ahven
• Muikkukadon ”kaava”=
(2-3 huonoa vuosiluokkaa peräkkäin satunnaisista syistä) *
(runsastunut ahvenkanta)
2. Populaation sisäisistä tiheysriippuvista tekijöistä
• Tiheyden muutosta kompensoivat tekijät:
– Lisääntymistehokkuus / yksilö
– Kasvunopeus / yksilö
• Ei juuri koskaan kahta runsasta vuosiluokkaa peräkkäin
– Jopa kaksivuotisvaihtelua
• ”Älyttämän suuri” kutukanta ei tuota enempää
jälkeläisiä kuin keskinkertainen -> kutukannan runsaus
ei yleensä rajoita lisääntymistä
• MUTTA: Tyhjästä ei voi nyhjäistä
Mitä kannanvaihtelusta tiedetään
• Miten kalastus (myös muut pedot) vaikuttaa
kannanvaihteluun:
Kun kuolevuus kasvaa
– Tiheys pienenee ->
+ Kasvu paranee
+ Jälkeläistuotto/yksilö paranee
– Keski-ikä laskee -> tiheysvaihtelu kasvaa
– Kutukanta pienenee ja sen vaihtelu kasvaa
• Muikkukadon riski kasvaa
Muikun ammattikalastus
Muikun ammattikalastus
•
•
•
•
•
•
Uusiutuvan luonnonvaran tuotannon korjuuta
Lähiruokatuotantoa
Poistaa järvestä ravinteita
Ei voi olla ”pienimuotoista”
Oltava säännöllistä, jatkuvaa
Mädin talteenotto kannattavuuteen keskeisesti
vaikuttavaa jatkojalostusta
• Kannanvaihtelu + markkinavaihtelu ->
kalastajakohtainen pyyntiponnistuksen itsesäätely
Muikun ammattikalastuksen säätely
• Mitä ei voi säädellä ja miksei muka
– Vuotuinen pyyntiponnistus- tai saaliskiintiö
• Jotta olisi rationaalista, vaatisi hyvin tarkkaa tietoa
kalakannasta, vuosittaisia päätöksiä, valvontaa,
seurantaa jne.
= liian kallista luonnonvaran tuottoon verrattuna
– Kokonaispyyntiaika/päivä
• Toimitusvarmuus, kannattavuus
– Pyyntijaksot (esim. mitkä viikot, kuukaudet)
• Toimitusten säännöllisyys, jatkuvuus
Muikun ammattikalastuksen säätely
• Mitä pitää voida säädellä
– Kalastajamäärä -> turvaa biologisen kestävyyden,
riittävän kannattavuuden ja pyyntitehon itsesäätelyn
– Pyynnin lopettaminen, jos kanta uhkaa romahtaa
• Romahdusriskin arviointi vaatii vähintään ”kevyttä” seurantaa
• Ei voi perustua toiveeseen, että kalastus aina loppuu
kannattamattomana tarpeeksi ajoissa
– Vaikutusta sivusaalislajeihin
• Vedon kesto tai tekniset ratkaisut yms.
• Ajallisia ja paikallisia rajoituksia (esim. pintapyynnin
välttäminen johonkin vuodenaikaan, joidenkin alueiden
välttäminen
– Kohtuutonta häiriötä muulle järvenkäytölle
• Ajallisia ja paikallisia rajoituksia
Muikun ammattikalastuksen säätely
• Järvi/selkäkohtainen (ammatti)kalastuksen
”järjestyssääntö”, jossa asiat sovittu “hyvän sään
aikana”, mm.
–
–
–
–
–
–
–
–
Kalastajamäärä ja sen säätely
Mitä lajeja lupa koskee
Pyyntialue
Kalastuksen vähennys/lopetusehdot
Rajoitukset
Muut velvollisuudet, esim. saaliskirjanpito
Seurantaohjelma
Rahoitus
Kalatalous =
• Isännättömien luonnonvarojen biologisesti,
sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää käyttöä
koskevaa POLITIIKKAA
– Pitää kalakannat
• hengissä ja geneettisesti monimuotoisina
• kannattavuuden takaavalla tasolla
• monimuotoisen käytön takaavalla tasolla
– Perustuu parhaaseen mahdolliseen tietoon ja osaa
ottaa huomioon epävarmuuden ja siitä seuraavan
riskin
• tieto kalavaroista aina tarkkuudeltaan ja täsmällisyydeltään
”heikkoa”
– Kaikki asianosaiset osallistavaa
– Kompromissi
Kalastuksen säätelyn työkierto
TAVOITTEET
PÄÄTÖS
MÄÄRÄYKSET
TOIMEN
-PITEET
TIEDOTUS
NEUVOTTELU
TOTEUTUS
SÄÄTELY
SEURANTA
VALVONTA
TUTKIMUS
VAIHTOEHDOT
ARVIOINTI
TIETO
FAO 1995: Report of the expert consultation on guidelines for responsible
fisheries management. FAO Fish. Rep. No. 519
Kiitos mielenkiinnostanne