3. kurssikerta

Työt 7, 9, 10, 11 ja 8 (DTVEE)

VERENKIERTO

• keuhkoverenkierto • systeminen verenkierto

Työ 7

: Verenkierto viiriäisen alkiossa

• 7-10 vrk haudottu viiriäisen muna • avaa muna terävästä päästä • pudota alkio petrimaljalle • tarkastele alkion ruskuaispussista veren kulku suuntaa ja virtaustapaa valtimoissa, laskimoissa ja hiussuonissa

Sydämen toimintakierto 1.

2.

3.

4.

5.

aortta ja pulmonaariläpät kiinni, veri eteisistä kammioihin eteiset supistuvat kammiot supistuvat  AV läpät kiinni aortta  ja pulmonaariläpät auki veri valtimoihin isometrinen ventrikulaarinen relaksaatio  aortta- ja pulmonaariläpät sulkeutuvat

Sydänäänet

• itse läpän sulkeutuminen ei aiheuta ääntä (kuten ovea paiskatessa) vaan veren turbulenttinen virtaus!!

• I sydänääni ”lub”  kammiosystolen aikana  eteis kammioläpät sulkeutuvat • II sydänääni ”napsahtava"  kammiosystolen päättyessä  kammio valtimoläpät sulkeutuvat • III sydänääni  yleensä vain lapsilla ja nuorilla  kammioiden nopea täyttyminen → kammiorakenteet värähtelevät • IV sydänääni  yleensä vain lapsilla ja nuorilla  eteiset supistuvat → virtaus mitraaliläpässä

Työ 9

: Sydänäänet

• kuunnellaan stetoskoopilla koehenkilön sydänääniä  1. ääni: kumea, pitempikestoinen  2. ääni: heleämpi, terävämpi, lyhyempi • muuttuuko syke kun koehenkilö ajattelee sydäntään?

HEMODYNAMIIKKA

• tutkii verenkiertoon liittyviä fysikaalisia ominaisuuksia • verisuoniston vastus: – suoniston pituus (vakio), – veren viskositeetti (yleensä vakio) – verisuonten läpimitta

Verenpaineeseen vaikuttavia tekijöitä

• suurten valtimoiden paine • riippuu – minuuttitilavuudesta – perifeerisestä vastuksesta • verisuonten seinämien hankaus • verisuonten läpimitta • tonus

• verenpaineessa systole-diastole vaihtelu • muita tekijöitä: – asento – vuorokausi- ja vuodenaikaisvaihtelu – lämpötila – hormonit – lihastyö – hengitys ja sydämen lyönnit (iskutilavuus) – henkiset tekijät

Verenpaineen mittaamisen periaate

Työ 10:

Oskillometrinen verenpaine- ja pulssimittari

1) 2) 3) Aseta ja kiinnitä mansetti  vasen olkavarsi  mansetin johto ja vihreä nauha kuten kuvassa!

Tue käsi pöytää vasten  vihreä nauha sydämen korkeudella  rentoudu Säädä esivalintakytkin  useimmiten 170-200 mmHg 4) Paina Start 5) Äänimerkki ja sydämen kuva → mittaus valmis 6) Lue tulos näytöltä

Mittaa verenpaine ja pulssi suraavissa tilanteissa

1.

2.

3.

Koehenkilö istuu Koehenkilö seisoo Rasituksen jälkeen 4. Kun rasituksesta on kulunut 5 minuuttia

KEUHKOTUULETUS

• • • • sisään- ja uloshengitys sisäänhengityslihakset 1.

2.

 pallea (palleahengitys) ulommat kylkivälilihakset (kylkiluuhengitys) vatsalihakset eivät osallistu uloshengityslihakset 1.

sisemmät kylkivälilihakset 2.

  vatsalihakset pallea ei osallistu usein passiivista!

apuhengityslihakset  rintakehässä kiinni olevat lihakset

Hengitystilavuudet

Staattinen spirometria

•

normaali hengitystilavuus 500 ml

•

sisäänhengityksen varatila 3000 ml

•

uloshengityksen varatila 1000 ml

•

jäännösilmatila 1500 ml

•

vitaalikapasiteetti: ilmamäärä, joka maksimaalisen sisäänhengityksen jälkeen on maksimaalisesti puhallettavissa ulos

•

totaalikapasiteetti: vitaalikapasiteetti + jäännösilmatila

DYNAAMINEN SPIROMETRIA

• mitataan hengitystilavuuksien lisäksi ilman virtausnopeutta • FVC = vitaalikapasiteetti (l) • FEV1= sekunttitilavuus, sekunttikapasiteetti • FEV1/FVC% = sekuntitilavuuden prosenttiosuus vitaalikapasiteetista • FEF25%-75% = uloshengitystilavuus 25% ja 75% pisteiden välillä • PEF = uloshengityksen huippuvirtausnopeus (astma)

Spirometritulosten tulkinta

• FVC pieni – restriktiivinen keuhkosairaus – jokin estää keuhkojen normaalin laajenemisen • FEV1/FVC% < 80% – vastus ilmateissä on kasvanut • PEF pieni – astma

Ohjeet

1.

2.

Maksimaalinen sisäänhengitys Aloita ulospuhaltaminen täydellä teholla (kunnon hönkäisy) 3. Jatka puhaltamista tasaisesti ja edelleen täydellä teholla 4.

Älä lopeta ennen merkkiääntä, vaikka ilmaa ei enää tuntuisi keuhkoista tulevan