Transcript hyöty olevaisen suuri ketju merkantilismi

Suomen aatehistoria
29.10.-5.12.2013
ti klo 14-16 HU205 ja to klo 16-18 PR119
(paitsi 14.11. SÄ118)
tentti ti 10.12. klo 14-16 YB210
Uusi tilanne
• suuri Pohjan sota (1700-1721)
• Ruotsin suurvalta-asema romahti
• uusi hallitusmuoto 1719
– säädyille käytännössä kaikki valta
– kuninkaan valta muodollinen ja seremoniallinen
• ”vapaudenaika”
– yhteiskunnallisesti ei vapaata aikaa: poliittinen ja
uskonnollinen sensuuri ankaraa
– yliopistollinen sensuuri väheni huomattavasti
Tapakulttuuri
• tavat säätysidonnaisia: kullekin säädylle
suotavaa tietyt ulkoiset tavat
• 1700-luvulla alempisäätyisillä taipumus matkia
ylempiään
• säätysidonnaisia rajoituksia ylellisyystavaroiden
käytössä
• vaikutteet Ranskasta, Versaillesin hovista:
enimmäkseen ulkoiset tavat
• ranskan kieli säätyläisten kieleksi
Lovisa Ulrika
• preussilainen prinsessa
• 1744 Adolf Fredrikin puoliso
• ranskalaistyylinen hovi
Drottningsholmiin
• 1753 Vitterhetsakademien
• 1753 Kinaslott
• 1766 teatteri Drottningsholmiin
Muutokset yliopistossa
• isoviha katkaisi Turun akatemian toiminnan
1713-1722 väliseksi ajaksi
• professorit pakenivat Ruotsiin, josta useimmat
hankkivat itselleen uuden viran → vain pari
palasi takaisin Turkuun
• sukupolven vaihdos akatemiassa
• akateeminen sukuverkosto hajosi osittain
• uudet tieteelliset aatteet Turkuun
Uudet tieteelliset ajattelutavat
• baconismi:
– Francis Bacon (1561-1626)
– kokemusperäinen induktiivinen metodi:
havainnot  tieto  teoria
– tieteen tehtävä uuden tiedon etsiminen
– tieteen kohde aistittava maailma
→ vaatimus tieteen ja teologian erottamisesta toisistaan
– tiede ei ole itseisarvo, vaan väline elämän
palveluksessa
Uudet tieteelliset ajattelutavat
• kartesiolaisuus
– René Descartes (1596-1650)
– epäily: meidän tulee epäillä kaikkea: mikään ei ole
ennalta varmaa
– auktoriteetteihin ei tule luottaa: tämä ei merkitse
täydellistä skeptisismiä
– varmaa on vain oma olemassaolo: cogito ergo
sum
hyöty
• 1600-luvun aikana uusia, hyötyä
tavoittelevia aloja scientian piiriin
• yhteiskunta eräänlainen kone, jota voidaan
vapaasti muokata
• kaikki on mitattavissa
– Tabelverket (1748)
– opiskelijoita ja pappeja kehotettiin keräämään
tietoa kotiseudulta
– poliittinen aritmetiikka
HYÖTY
MERKANTILISMI
Merkantilismi
• kehittynyt vähitellen 1500- ja 1600-luvuilla
• Jean Baptiste Colbert (1619-1683)
• Ruotsissa 1600-luvulta
tapulikaupunkijärjestelmä
• 1724 tuoteplakaatti
• 1739 hattujen talouspolitiikan johtoajatukseksi
Merkantilismi
• valtiontalous positiiviseksi: tuontia vähennetään,
vientiä lisätään
• kaupalliselle toiminnalle rajoituksia
• suojatullit, laatukontrollit, lainat, tukiaiset,
palkinnot, privilegiot
• valtion etu yksityisen edun edelle
• Kotimaisten tuotteiden kulutuksen edistäminen
• Edistettiin erityisesti kotimaista
yleellisyystavaroiden tuotantoa
OLEVAISEN
SUURI
KETJU
HYÖTY
MERKANTILISMI
Olevaisen suuri ketju
• kaikilla olevaisilla on oma paikkansa ja
tarkoituksensa maailmassa
• olevaiset muodostavat ketjun, yhtenäisen
systeemin
• yhdenkin olevaisen puuttuminen järkyttää
järjestystä
• hierarkinen
• Jumalan luoma, ihmisiä varten
Olevaisen suuri ketju
• William Derham (1657-1735)
• Jumala luonut parhaan
mahdollisen maailman
• kaikki on ihmiselle hyödyllistä
 ihmisen tulee löytää hyödyt
• mikään ei ole haitallista ihmiselle
• kaikki seudut, ajankohdat ja tilaisuudet ovat
täynnä Jumalan hyvyyttä ja runsaskätisyyttä
• Carl von Linné
WOLFFILAISUUS
OLEVAISEN
SUURI
KETJU
HYÖTY
MERKANTILISMI
Christian Wolff (1679-1754)
• saksalainen filosofi
• G.W. Leibnizin oppilas
• yksinkertaisti ja systematisoi
Leibnizin oppeja
• sovitti yhteen teologian
kanssa
• lukuisia massiivisia teoksia
ruumis  sielu
• kartesiolaisuudessa ongelmana ruumiin ja sielun
dualismi
• Leibnizin monadioppi: ruumis ja sielu koostuvat
jakamattomista monadeista  molemmilla sama
perusta
• ruumis ja sielu harmoniassa keskenään, mutta
eivät vaikuta toisiinsa; ei kausaalisuhdetta
• Jumala luonut tämän harmonian
Wolffilaisuus
• Leibnizin matemaattis-deduktiivisen filosofian
populaarimuoto
• lievensi Leibnizin modaaliopin näkemyksiä
– sielu ja ruumis eivät täysin irrallaan toisistaan
→ teologien helpompi hyväksyä
• ei saanut Turussa puhdasoppisten luterilaisten
varauksetonta vastaanottoa
• nuorempi sukupolvi omaksui
Wolffilaisuus
• kaikki johtopäätökset tulee johtaa deduktion avulla
• ristiriidan periaate: mikään ei voi yhtä aikaa olla ja
ei-olla
• tällä perusteella voitiin ratkaista, oliko jokin
mahdollista. Mahdollinen ei merkinnyt, että jokin
todella olisi olemassa.
• riittävän perustan periaate: kaikella mahdollisella
tuli olla riittävä perusta
• filosofian tehtävä osoittaa tämä mahdollisuus
• tätä varten matemaattinen metodi = deduktio
Wolffilaisuus
• maailma on tarkoituksenmukainen, siinä on tietty
järjestys
• koska Jumala on luonut maailman, niin Hänellä on
ollut jokin tarkoitus luomisessa
• tieteen tehtävänä on löytää tämä tarkoitus
• maailma on loogisesti järjestetty
→ kaikki noudattaa tiettyjä lainalaisuuksia
→ kaikkia ei tarvitse tutkia
• maailma on suljettu systeemi, jonka täydellinen
paljastaminen ja kuvaaminen on mahdollista
WOLFFILAISUUS
OLEVAISEN
SUURI
KETJU
LUONNOLLINEN
TEOLOGIA
HYÖTY
MERKANTILISMI
Luonnollinen teologia
(theologia naturalis)
• fysikoteologia: luonnontieteen avulla
todistettiin Jumalan olemassaolo
– luotu puhuu luojastaan
– olevaisen suuri ketju
• William Derham (1657-1735)
• Carl von Linné
• hydroteologia, insektoteologia, litoteologia,
brontoteologia, astroteologia, iktyoteologia
• Thomas Burnet (1635-1715)
WOLFFILAISUUS
OLEVAISEN
SUURI
KETJU
LUONNOLLINEN
TEOLOGIA
HYÖTY
POLIITTINEN
ARITMETIIKKA
MERKANTILISMI
Poliittinen aritmetiikka
• John Graunt (1620-74)
• lyhyttavarakauppias
• tutki kuolleiden luetteloita
Poliittinen aritmetiikka
•
•
•
•
John Graunt (1620-74)
lyhyttavarakauppias
tutki kuolleiden luetteloita
osoitti, että tilastoista voitiin
saada paljon informaatiota
• yhteiskuntaa voidaan tutkia
samalla tarkkuudella kuin
luontoa
• tietoja voitiin käyttää
yhteiskunnallisessa
suunnittelussa
Poliittinen aritmetiikka
• William Petty (1623-87)
• kehitteli poliittisesta
aritmetiikasta tehokkaan
metodin
• Yhteiskunta voidaan
optimoida tehokkaaksi
• Potentiaaliset voimavarat
käyttöön
• Keskeisin voimavara on
ihminen
Poliittinen aritmetiikka
• Jumala on luodessaan mitannut kaiken
• maailmaa tulee tarkastella kvantitatiivisesti
– maailman esittäminen matemaattisena mallina (Kepler, Galilei)
• mitattavat asiat ovat primäärisiä, vain aistein
arvioitavat sekundäärisiä (Galilei)
– johti luonnontieteiden suuntautumiseen kvantitatiivisiksi
– tämän soveltaminen yhteiskuntaan tarkoittaa, että mitattavat
asiat tärkeimpiä
– mittaamalla yhteiskunnan potentiaalit saadaan käyttöön
Poliittinen aritmetiikka
• kvantitatiivisten menetelmien soveltamista
yhteiskuntaan ajoi Royal Society
• yhteiskunnan eri toiminnot piti optimoida
keskenään mahdollisimman tehokkaiksi
• työvoiman käyttöä tuli tehostaa
• väestön lisääminen yhteiskunnan keskeisin
tehtävä
Poliittinen aritmetiikka
kritiikkiä:
• tilastollista tietoa ei ollut tarpeeksi
• aukkokohdat täytettiin päättelemällä
• paikalliset tiedot yleistettiin käyttämällä
mielivaltaisia kertoimia
• tilastojen avulla saatiin haluttu lopputulos
Tiedonkeruu Ruotsissa
• 1720-luvulla yleisluonteisia kehotuksia
seurakunnille ja yliopistoille
• 1740-luvulla poliittinen aritmetiikka tunnetuksi
Ruotsissa (Anders Berch)
 tiedonkeruuseen ryhtiä
• isojako  maanmittareita kartoittamaan
valtakuntaa
• 1747 ohjeet maanmittareille (Jakob Faggot)
• 1748 Tabelverket (taulustolaitos)
WOLFFILAISUUS
OLEVAISEN
SUURI
KETJU
LUONNOLLINEN
TEOLOGIA
HYÖTY
POLIITTINEN
ARITMETIIKKA
MERKANTILISMI
Hyötyajattelun soveltaminen
•
•
•
•
ulkomaisen tuonnin korvaaminen
kotimaisella tuotannolla
kotimaisen tuotannon lisääminen
kotimaan resurssien kartoittaminen
koko luomakunnan kartoitus
Kuninkaallinen tiedeakatemia
•
•
•
•
•
•
•
•
perustettiin yksityisesti 1739, sai nopeasti
puolivirallisen aseman
esikuvina Royal Society ja Académie des Sciences
edeltäjiä: Collecium curiosorum ja Bokwetts-gillet /
Vetenskapssocieteten (Eric Benzelius d.y.)
tieteellinen julkaisutoiminta
 Kongl. Swenska Wetenskaps Academiens
Handlingar
 almanakat (1749-1972)
tieteellisten kokousten ja demonstraatioiden
järjestäminen
tieteelliset kirjoituskilpailut
tutkimusmatkojen järjestäminen
– maailman kartoitus (Linné)
– uusien hyötykasvien etsintä
luonnontieteellisen ja teknillisen tutkimuksen
tukeminen
Muutokset Turun akatemiassa
• 1747 runouden oppituoli lakkautetaan
• 1747 talousopin oppituoli perustetaan
– Pehr Kalm (1747-79)
• 1761 kemian oppituoli perustetaan
– Pehr Adrian Gadd (1761-87)
Talousoppi
•
•
•
•
•
•
käytännön elämän hyödyttäminen
pappien välityksellä tiedot kansalle
talousopin alana käytännön luonnontiede
teoreettinen luonnontiede fysiikan alaisuuteen
puutarhanhoito, maa- ja metsätalous
Pehr Kalm
Pehr Kalm (1718-1779)
• talousopin ensimmäinen professori
(1747-79)
• Linnén oppilas
• keskittyi puutarhan hoitoon ja
uusien hyötykasvien viljelyn
tutkimiseen
• 1747-51 tutkimusmatka PohjoisAmerikkaan
– matkakertomus
– runsaasti kasveja Suomeen, eivät
kuitenkaan menestyneet
• puutarhat levisivät pappiloihin
Pehr Adrian Gadd (1727-1797)
• kemian ensimmäinen professori
(1761-87)
• kokeellisen kemian tutkimuksen
perustaja Suomessa
• maanviljelyn kehittäminen
• maatalouskemia: lannoitteet
Puutarhanhoito
• uusien hyötykasvien viljely
– ulkomaisten kasvien tuonti
– kotimaisten kasvien hyödyntäminen
• korvikkeita ulkomaisille ylellisyystavaroille
– hedelmäpuut, tupakka, puuvilla, väriaineet
Silkin tuotanto
• Silkki välttämätöntä
säätyläisten pukeutumisessa
• merkantilistista ylellisyystavaroiden tuotantoa
• valtiovalta tuki toimintaa
• mulperipuut Amerikasta
• Kalm ja Gadd
• tuotanto mahdollista, mutta
liian kallista
Anders Chydenius (1729-1803)
• Alavetelin kappalainen, Kokkolan kirkkoherra
• valtiopäivämies
• vapaakaupan ja taloudellisen vapauden
puolestapuhuja
• omalla esimerkillä pyrki valistamaan kansaa
• laaja valikoima hyötykasveja, merinolampaat, tupakka
• Lääkäritoimi: valistustoiminta: lastenhoito; lääkkeiden
valmistus; silmäleikkaukset; terveelliset elintavat
Kriittinen historiankirjoitus Ruotsissa
• Eric Benzelius d.y. (1675-1743)
– Leibnizin oppilas
– Ruotsin historia alkaa 700-luvulta eKr.
• Jacob Wilde (1679-1755)
– sovelsi Samuel von Pufendorffin teorioita
historiaan
• Olof Dalin (1708-1763)
– vedenvähenemisteoria
– Ruotsi asutettu 500-luvulla eKr.
• Johan Ihre (1707-1780)
– hylkäsi saagat historian lähteinä
Historiankirjoitus Turussa 1700-luvulla
• Algot Scarin (1684-1771)
– Benzeliuksen oppilas
– kehitteli Wilden teorioita eteenpäin
• Johan Bilmark (1728-1801)
– osittain palasi gööttiläisyyteen
• Henrik Gabriel Porthan (1739-1804)
– 1700-luvun jälkipuoliskon akateeminen keskushahmo
– filologi, historioitsija, kansanrunouden tutkija etc.
historiankuvassa tapahtuneet
muutokset
•
•
•
•
lähteiden uudelleenarvioiminen
Pohjolan asuttaminen
yhteiskuntakehitys
suomen kielen alkuperä ja kehitys
Lähteiden
uudelleenarvioiminen
• Raamattu, antiikin auktorit ja gööttiläisen
tradition historiat menettivät suosiota
– syynä kammo gööttiläisyyttä kohtaan
• vaikutteet ranskalaisilta oikeushistorioitsijoita
• kuningassaagojen merkitys kasvoi
– Snorri Sturluson: Heimskringla
Yhteiskuntakehitys
• 1600-luku: yhteiskunta staattinen, ollut aina olemassa,
Jumalan säätämä
• Samuel von Pufendorf (1632-1694): yhteiskunta
kehittynyt hitaasti alkukantaisesta luonnonoikeuden
periaatteiden mukaisesti; yhteiskunta perustuu
sopimukseen
 ruotsalainen yhteiskunta muodostunut 200-500luvuilla eKr.
 hallitusmuoto ihmisten luoma (sosiaalinen tilaus)
Pohjolan asuttaminen
• Leibniz: Pohjolan ensimmäiset asukkaat suomalaisia
ja saamelaisia; kielitieteelliset perusteet
• Benzelius toi ajatukset ruotsalaiseen
historiankirjoitukseen
– ruotsalaiset polveutuneet suomalaisista
– Scarin omaksui myös tämän ajatuksen
• Yhdessä kielitieteellisten tutkimustulosten kanssa
tästä kehittyi ajatus suomalais-ugrilaisten kansojen
hitaasta vaelluksesta pohjoiseen
Historiankirjoitus 1700-luvun alkupuolella
• irtautuminen gööttiläisestä historiankäsityksestä:
– lähteiden uudelleenarviointi: Raamattu, antiikin auktorit ja
goottilaiset lähteet syrjään
– saagoista kuningassaagat nousivat merkittäviksi
– etymologiset todistelut säilyivät pitkään, mutta niiden
merkitys todisteina väheni
– loistavan menneisyyden rippeistä haluttiin pitää kiinni
• historiankirjoitus Suomessa oli Algot Scarinin varassa
• Suomen historia tutkimuksen kohteeksi: syynä
aiheen neitseellisyys ja se että se oli vapaa
menneisyyden painolastista
• paikalliskuvaukset kukoistukseen
Paikalliskuvaukset I
 1600-luvun oraatiot
• kotiseutuylistystä
• liittyivät gööttiläiseen antikvaariseen tutkimustapaan
 historiallis-maantieteelliset paikallishistoriat
• 1731 kansliakollegion kehotus paikallishistorioiden
tutkimiseen
• liittyivät vielä osittain varhaisempaan antikvaariseen
suuntaukseen
• historiallinen osuus keskeinen, lähdettiin muinaishistoriasta
• yleensä 2-osaisia; eri preesekset
• Scarin: Ahvenanmaa 1730, Oulu 1737, Mynämäki 1738,
Naantali 1744-45
• suuntaus säilyi koko 1700-luvun ajan
Paikalliskuvaukset II
taloudelliset paikalliskuvaukset
• Jacob Faggot (1741): ohjeet paikalliskuvauksiksi
• maanmittauskomission maanmittarit kuvausten
tekijöinä
• tilastolliset tiedot: taulustolaitos
• maantieteellinen ja taloudellinen kuvaus keskeistä;
historiallinen osuus keskittyi lähihistoriaan
poliittinen arvo = työ – (elinkustannukset + verot) = voitto
Paikalliskuvaukset II
taloudelliset paikalliskuvaukset
• Jacob Faggot (1741): ohjeet paikalliskuvauksiksi
• maanmittauskomission maanmittarit kuvausten
tekijöinä
• tilastolliset tiedot: taulustolaitos
• maantieteellinen ja taloudellinen kuvaus keskeistä;
historiallinen osuus keskittyi lähihistoriaan