Transcript luonnonhoitoa ja määräaikaista metsäluonnon suojelua

LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA
METSÄLUONNON SUOJELUA
Kestävän metsätalouden rahoituslaki
(KEMERA) METSOn toteutuskeinona
1
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö
(päivitys helmikuu 2014)
METSO- ohjelman toimenpiteet
kohdistetaan monimuotoisuuden kannalta
merkittäviin puustoisiin elinympäristöihin
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
2
Lehdot
Runsaslahopuustoiset kangasmetsät
Pienvesien lähimetsät
Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat
Metsäluhdat ja tulvametsät
Harjujen paahdeympäristöt
Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet
Puustoiset perinnebiotoopit
Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt
Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot,
jyrkänteet ja louhikot
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö
(päivitys helmikuu 2014)
KEMERAn keinot METSO -ohjelmassa
VNn periaatepäätös METSOsta:
• Kestävän metsätalouden rahoituslailla (1094/1996) rahoitettavien
keinojen tavoitteena on luontaisesti pienialaisten, hoitoa vaativien
tai luontoarvoiltaan muuttuvien kohteiden sekä metsätaloustoimien
ohella säilytettävien luontoarvojen turvaaminen.
Lähteen kunnostussuunnittelua
3
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö (päivitys helmikuu 2014)
Metsätalouden ympäristötuki -kohde
Kuvat: Matti Seppälä
KEMERA kohdentaminen ja keinot
METSO toimintaohjelmassa
• Kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) kautta
rahoitetaan metsätalouden ympäristötukea ja
metsäluonnon hoitohankkeita
• Keinot ovat käytössä yksityishenkilöiden metsissä ja
yhteismetsissä
• Metsänomistajalle korvataan toimenpiteestä aiheutuvat
kustannukset ja tulon menetykset
• Kohde jää aina metsänomistajan omistukseen
• Sopimus tehdään 10–vuoden määräajaksi
4
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö
(päivitys helmikuu 2014)
KEMERA rahoituksen yleiset ehdot
• KEMERAn rahoitusta haetaan Suomen metsäkeskuksen
alueyksiköistä www.metsakeskus.fi
• KEMERAn rahoitusta voidaan myöntää pääsääntöisesti niille
alueille, joilla metsälaki on voimassa (ei Ls –lain suojelualueille,
eikä kaava-alueilla esim. tonttimaalle).
• Rahoitus on harkinnanvaraista. Maanomistajalla ei ole ns.
subjektiivista oikeutta rahoituksen saantiin, vaan METSO –
kohteen monimuotoisuusarvot ovat rahoituksen perusteena.
• MMM päättää rahoituksen kohdentamisesta ja alueellisista
määristä vuosittain ohjatessaan ja neuvotellessaan luonnonhoidon
tavoitteista Suomen metsäkeskuksen kanssa. Rahoitusta voidaan
myöntää vuosittaisen valtion talousarvion määrärahojen
puitteissa.
5
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö
(päivitys helmikuu 2014)
Ympäristötukisopimukset/
Suomen metsäkeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen
ympäristötukisopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi
kerrallaan
• Tyypillisiä ympäristötukikohteita ovat esimerkiksi metsälain
suojaamat tärkeät elinympäristöt lähialueineen
Puro lähimetsineen Kuva: Matti Seppälä
6
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö (päivitys helmikuu 2014)
KEMERAn ympäristötuki
METSO-ohjelmassa
• Ympäristötuki on tarkoitettu ensisijaisesti metsälain 10 §:ssä
tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen
ominaispiirteiden säilyttämiseen.
• Käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ympäristötukea
voidaan myöntää myös muihin kohteisiin, kuten METSO –
ohjelman luontotyyppien säilyttämiseen
• Ympäristötukea voidaan myöntää, kun elinympäristön
säilyttämisestä aiheutuva taloudellinen menetys on vähäistä
suurempi ( yli 4 % tai yli 4 000 euroa metsien hakkuuarvosta)
• Ympäristötukikohteet jäävät normaalin talousmetsien käsittelyn
ulkopuolelle, mutta niissä voidaan tehdä luonnonhoitotöitä.
• Luonnonhoitotöistä ja mahdollisista sallituista toimenpiteistä
sovitaan maanomistajan kanssa tehtävässä sopimuksessa.
Luonnonhoitotöihin voidaan myös myöntää ympäristötukea.
7
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö
(päivitys helmikuu 2014)
KEMERAn ympäristötuki
METSO -ohjelmassa
• Ympäristötukikohteet merkitään maastoon sinisellä merkintämaalilla
• Ympäristötukisopimuksen tiedot merkitään kiinteistörekisteriin ja
sopimus on voimassa vaikka maanomistaja vaihtuu.
• Uudella omistajalla on mahdollisuus irtisanoa sopimus ja maksaa
takaisin loppuosa korvauksesta.
• Kun sopimuskausi päättyy, alueen käyttö jatkuu metsänomistajan
haluamalla tavalla. Useimmiten ympäristötukisopimus voidaan tehdä
uudelle 10 –vuotiskaudelle. Tuen piirissä olleissa metsälakikohteissa
ominaispiirteet on säilytettävä jatkossakin metsälain mukaisesti, jos
ympäristötukisopimusta ei uusita.
• Ympäristötuki on verollista tuloa metsäverotuksessa, josta voi
vähentää ympäristötukikohteeseen kohdistuvat menot.
8
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö
(päivitys helmikuu 2014)
Laskentaesimerkki Ympäristötuesta
Metsänomistaja omistaa yhdessä kunnassa metsää. Välittömästi
hakattavissa oleva puumäärä on 1 000 m³. Metsässä on erityisen tärkeä
elinympäristö, luonnontilaisen puron välitön lähiympäristö pinta-alaltaan 1,2
ha. Elinympäristön hakattavissa oleva puumäärä on 250 m³.
MMMn vahvistama alueellinen puutavaran keskikantohinta on 30,00 €/m³.
(tässä esimerkkihinta, tarkista alueen ajanmukainen hinta)
9
Kaiken puuston hakkuuarvo
Kohteen hakkuuarvo
Vähäinen haitta, 4 %
1 000 m³ * 30,00 €/m³ =
250 m³ * 30,00 €/m³ =
30 000 € * 0,04 =
30 000 €
7 500 €
1 200 €
Hakkuuarvokorvaus
7 500 € - 1 200 € =
6 300 €
Peruskorvaus (1,2 ha )
2 * (10 * 30,00 €/m³) =
600 €
Muu korvaus (esim. luonnonhoitotyö)
410 €
Ympäristötuki yhteensä
(6 300 € + 600 €)/3 + 410 € =
(maksetaan 10 v. sopimuskauden alkaessa)
2 710 €
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö
(päivitys helmikuu 2014)
Luonnonhoidolla voidaan turvata ja lisätä metsien
monimuotoisuutta puuntuotannon rinnalla tai
suojelusopimukseen liittyen
PUUNTUOTANNON
RINNALLA
Luonnonhoidon ja
metsänkasvatuksen
yhdistäminen METSOelinympäristössä
Elinympäristön hoito tai kunnostus luonnonhoitohankkeessa
- Maanomistaja tekee sopimuksen luonnonhoitotöistä,
elinympäristöä ei rajata suojelukohteeksi
- Luonnonhoitohanke korvaa luonnonhoidon suunnittelun sekä
elinympäristön hoito- ja kunnostustöiden kustannukset
- Osa luonnonhoitohankkeissa suunnitelluista hoitotöistä voi
jäädä myöhemmin toteutettavaksi metsätaloustoimien yhteydessä
SUOJELUSOPIMUKSEEN
LIITTYEN
Luonnonhoito suojeluun
rajatussa METSOelinympäristössä
10
Yksityisen suojelualueen luonnonhoito
- Hoitotöiden suunnittelusta ja korvauksista huolehtii
Metsähallitus
Ympäristötukialueella tehtävä luonnonhoito
-Ympäristötuki tai luonnonhoitohanke korvaa suunnittelun
ja elinympäristön hoito- ja kunnostustöiden kustannukset
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö (päivitys helmikuu 2014)
KEMERAn luonnonhoitohankkeet
METSO -ohjelmassa
• Luonnonhoito on luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai
metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi hoitotoimenpiteillä
(esim. lähteen kunnostaminen, kuusten poistoa lehdosta)
• Luonnonhoitotöitä voidaan tehdä Kemeran rahoituksella
metsäluonnon hoitohankkeissa.
• Metsäluonnon hoitohankkeet voivat olla esim. elinympäristöjen
hoitohankkeita, soiden ennallistamista tai uhanalaisen lajiston
hoitoa. Tuki korvaa hoitotöiden kustannukset.
• Rahoituslain mukaiset metsäluonnon hoitohankkeet suunnitellaan
Suomen metsäkeskuksen alueyksikköjen toimesta tai
valvonnassa.
• Luonnonhoitohankkeet toteutetaan alueellisina, useiden tilojen
yhteisinä hankkeina.
11
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö
(päivitys helmikuu 2014)
Esimerkki METSO luonnonhoitokohteesta
Rehevä korpi, jossa luonnonhoitotyönä vesitalouden
palauttaminen ojia tukkimalla. Kuva: Matti Seppälä
12
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö (päivitys helmikuu 2014)
Luonnonhoitohankkeiden uusi
menettely Suomen metsäkeskuksessa
• Metsäluonnon hoitohankkeiden toteuttaminen on muuttunut
vuodesta 2013 alkaen.
• Suomen metsäkeskuksen alueelliset Julkisten palvelujen yksiköt
edistävät, suunnittelevat ja rahoittavat uusia metsäluonnon
hoitohankkeita.
• Luonnonhoitohankkeet toteutetaan hankehaku -menettelyn kautta.
Hankehaussa valittu toimija toteuttaa luonnonhoitohankkeen
metsäkeskuksen valvonnassa.
• Luonnonhoitotöitä voidaan suunnitella myös
ympäristötukisopimuskohteille. Toimijat toteuttavat myös
ympäristötukisopimuskohteiden luonnonhoitotöitä.
• Metsänomistaja voi tehdä esityksen luonnonhoitohankkeesta
metsäkeskuksen alueyksikköön. www.metsakeskus.fi
13
13.4.2015
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö (päivitys helmikuu 2014)
Alueellinen luonnonhoidon
suunnittelu ja hankehaku
• Metsäkeskus käynnistää luonnonhoitohankkeet alueellisen
suunnittelun kautta. Luonnonhoidon suunnittelu voi käynnistyä
maanomistajien esityksestä tai suostumuksella.
• Suunnittelussa kerätään tiedot luonnonhoidon kohteista ja siitä,
mitä luonnonhoitotoimia kohteilla on tarkoitus tehdä sekä hankitaan
maanomistajien suostumukset toteutukseen.
• Alueellisen suunnittelun tarkkuus voi vaihdella hanketyypeittäin.
Suunniteltavan alueen koko voi vaihdella kymmenistä hehtaareista
muutamiin tuhansiin hehtaareihin ja maanomistajia/tiloja alueella
on useita (jopa kymmeniä/satoja).
• Alueellisen suunnitelman valmistuttua se asetetaan hankehakuun
metsäkeskuksen tietopalvelun www.metsakeskus.fi kautta.
• Hankehaussa valittu toimija toteuttaa luonnonhoitohankkeen
metsäkeskuksen valvonnassa.
14
13.4.2015
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö (päivitys helmikuu 2014)
Metsäluonnonhoito /
Suomen metsäkeskuksen alueyksiköt
• Luonnonhoitotyöt suunnitellaan
yhdessä metsänomistajan kanssa eikä
hänelle aiheudu hoidosta kuluja.
• Tavallisesti hoidon kohteena ovat
METSO -valintaperusteiden
kolmannen luokan kohteet
• Elinympäristöjen hoitoa ja kunnostusta
on tehtävä usealla tilalla, kohteiden ei
tarvitse olla samalla alueella
vierekkäin
• Luonnonhoitotöitä voidaan tehdä
suojeltujen METSO elinympäristöjen
lisäksi myös sellaisilla kohteilla, joihin
ei liity määräaikaista tai pysyvää
suojelupäätöstä.
15
Ympäristöministeriö ja
Maa- ja
metsätalousministeriö
(päivitys helmikuu 2014)
Harjumetsien hakkuiden yhteydessä voidaan parantaa avoimista
paahderinteistä pitävien lajien elinmahdollisuuksia. Kuva: Lauri Saaristo
Metsäluonnonhoidolla voidaan edistää
luonnonarvojen kehittymistä
• Hoito ja kunnostamista tarvitsevissa
lehdoissa (jalopuustoisissa tai
lehtipuuvaltaiset)
• Vesitaloudeltaan muuttuneissa
pienvesissä (lähteet, lähteiköt, purot ja
niihin liittyvissä elinympäristöissä)
• Ojitetut korvet, letot ja muut rehevät
puustoiset suot
• Harjujen paahdeympäristöissä
• Puustoiset perinneympäristöt
16
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö
(päivitys helmikuu 2014)
Tukittu oja puustoisessa korvessa.
Kuva: Matti Seppälä
Esimerkkejä metsäluonnonhoidosta
17
Ympäristöministeriö ja Maa- ja
metsätalousministeriö (päivitys helmikuu 2014)
Lähteen ennallistaminen ja Palojatkumo yksityismetsissä – hankkeen
kulotuskohde sekä jalopuumetsän luonnonhoito
Kuvat: Sanna Kotiharju, Pekka Vainikka ja Saara Lilja-Rothsten
Lehdot ja KEMERAn luonnonhoito
• Metsälaki turvaa ympäristöstään selvästi erottuvia, luonnontilaisia
tai luonnontilaisen kaltaisia lehtolaikkuja
• METSOn toimenpiteet voivat kohdentua lehtokuvioihin tai
lehtokokonaisuuksiin
• Hoitokohteet usein metsälain mukaisten lehtolaikkujen ja
luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltujen lehtojen läheisyydessä
• Hoitotoimilla voidaan edistää luonnonarvojen kehittymistä
1. Vesitaloudeltaan muuttuneissa esim. pienvesien yhteydessä
2.
3.
4.
18
olevissa kosteissa lehdoissa
Harjujen kuivilla lehtolaikuilla (sulkeutuneet, kuusialikasvos)
Jalopuustoisissa tai lehtipuuvaltaisissa tuoreissa lehdoissa
Lehdoissa, joita maanomistaja haluaa monimuotoisemmiksi
(puuston rakenteen monipuolistaminen, pienaukkoja, lehtipuun
suosiminen ja viljely)
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö
(päivitys helmikuu 2014)
Runsaslahopuustoiset kohteet ja
KEMERAn luonnonhoito
• Luonnonhoidon tavoitteena tärkeiden rakennepiirteiden turvaaminen
ja lisääminen tavanomaista runsaammin, esim. palaneen
puuaineksen lisääminen, lahopuun tuottaminen, jalojen lehtipuiden tai
järeän ja vanhan lehtipuun suosiminen
• Metsien monimuotoisuutta edistävä säästöpuuryhmien poltto
tai muu kulotus
• Karujen kasvupaikkojen kasvillisuuden avaaminen ja kasvupaikan
raivaaminen, myös karujen kohteiden pienialaisilla kulotuksilla
voidaan vähentää lajistolle haitallista rehevyyttä.
• Luonnonhoito voi liittyä lajien elinmahdollisuuksien turvaamiseen
19
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö
(päivitys helmikuu 2014)
Pienvesien lähimetsät ja KEMERAn
luonnonhoito
• Metsälaki turvaa ympäristöstään
selvästi erottuvia, luonnontilaisia tai
luonnontilaisen kaltaisia pienvesien
välittömiä lähiympäristöjä
• Hoitotoimia voidaan tehdä esim.
metsälakikohteiden läheisyydessä
pienvesissä, joiden luonnontila on
muuttunut
• Purot ja norot
– kunnostetaan palauttamalla vesi
vanhaan uomaan tai korjaamalla
vesiuomaan kiveämällä tai
asentamalla liekoja, jotta veden
vaikutus lähiympäristöön palautuu
20
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö
(päivitys helmikuu 2014)
Puron kunnostaminen luonnonhoitotyönä
Kuva: Sanna Kotiharju
Pienvesien lähimetsät ja KEMERAn
luonnonhoito
• Lähteet, tihkupinnat ja lähdenorot
– poistetaan rakenteita lähdealtaasta, tukitaan
kaivettuja ja lähdettä kuivattavia ojia, nostetaan
peratun lähdenoron pohjaa jotta lähdevesi leviää
luontaisesti, tasoitetaan koneiden tekemiä
painumia tihkupinnoilla, lisätään lähteen
varjostusta
• Kunnostamisen yhteydessä
voidaan kunnostaa pienvesiin
liittyvät korvet, kosteat lehdot,
tulvametsät ja pienvesivaikutteiset
suot
• Purokunnostus tukee myös
vesiensuojelun tavoitteita
• Kunnostus ensisijaisesti
kokonaisuuksittain esimerkiksi
lampien väliset purot/norot, lähteet
myös yksittäin
21
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö
(päivitys helmikuu 2014)
Kunnostuskelpoinen lähde
Kuva: Matti Seppälä
Esimerkki lähteen kunnostamisesta: ennen ja jälkeen tilanne
Kuvat: Janne Raassina
22
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö
(päivitys helmikuu 2014)
Puustoiset suot
ja KEMERAn luonnonhoito
• Metsälaki turvaa ympäristöstään selvästi erottuvia, luonnontilaisia
tai luonnontilaisen kaltaisia reheviä korpia ja Lapin läänin
eteläpuolella lettoja
• Soiden ennallistamiseen sopivia kohteita voi olla esimerkiksi
metsälakikohteiden ympärillä tai suojelussa olevien soiden reunaalueilla, joissa ennallistaminen parantaa suon ekologista
kokonaisuutta
• Ennallistamiskohteille voidaan mahdollisesti myöntää myös
ympäristötukea.
• Luonnonhoitotöinä mm. ojien tukkiminen ja patoaminen, hakkuilla
voidaan mm. vähentää haihduttavaa puustoa.
• Puustoisilla soilla kunnostaminen kohdennetaan tuottamaan
vesitaloudeltaan toimivia kokonaisuuksia
23
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö
(päivitys helmikuu 2014)
Lettokeidas; puuston osittainen
poistaminen talvitöinä
Osa ojituksen jälkeen syntyneestä puustosta
poistetaan ja sen jälkeen ojat tukitaan.
Kuvat: Matti Seppälä
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö
(päivitys helmikuu 2014)
24
Metsäluhdat ja tulvametsät ja KEMERAn
luonnonhoito
• Metsälaki turvaa ympäristöstään selvästi erottuvia, luonnontilaisia tai
luonnontilaisen kaltaisia pienvesien välittömiä lähiympäristöjä sekä kitu- ja
joutomaan rantaluhdat
• Hoitotoimia voidaan tehdä luonnontilaltaan muuttuneilla kohteilla esim.
metsälain elinympäristöjen läheisyydessä
• Purot
– puron kunnostuksella veden vaikutus kuten tulvivuus lähiympäristöön palautuu
• Pienten lampien lähimetsät
– palautetaan lammen luontaista tulvarytmiä tukkimalla laskuojaa
• Tulvivalle alueelle kaivettujen ojien tukkiminen
• Tervalepän kasvupaikat turvemailla
• Kunnostus ensisijaisesti kokonaisuuksittain esimerkiksi lampien väliset
peratut purot
• Vesiensuojeluhankkeissa voidaan edistetään tulvivuutta esim.
kosteikkojen rakentamisessa myös vesiensuojelutarkoituksissa
25
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö
(päivitys helmikuu 2014)
Harjujen paahdeympäristöt ja KEMERAn
luonnonhoito
• Paahteisten harjumetsien monimuotoisuutta voidaan turvata ottamalla
•
•
•
•
26
harjumetsien hoidossa huomioon avoimien, lämpimien elinolo
suhteiden syntyminen ja säilyminen
Kohteet ovat luontaisten tai ihmisen aiheuttamien häiriöiden
loppumisen sekä hakkuiden jälkeisen metsänuudistamisen takia
kasvamassa umpeen
Luonnonhoitotoimet kannattaa kohdentaa niille kohteille, joilla on
vielä jäljellä vaateliasta paahdeympäristöjen lajistoa tai ko. lajisto on
lähistöllä (mm. kangasajuruoho)
Pinnanmuodoltaan ja ilmansuunnaltaan hyvät kohteet (harjun jyrkät
etelä-länsirinteet), jotta paahdeympäristöjen eliölajeilla olisi
mahdollisuus levittäytyä nykyistä laajemmalle alueelle
Luonnonhoitotöitä: puuston poisto, pintakasvillisuuden poistoa,
kivennäismaan paljastaminen, poltot
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö (päivitys
helmikuu 2014)
Maankohoamisrannikon kohteet, puustoiset
perinnebiotoopit, kalkki ja ultraemäksiset
metsät sekä muut metsäiset kalliot ja
KEMERAn luonnonhoito
• Maankohoamisrannikolla hoidon kohteina voivat olla METSOelinympäristöt esim. vesitalouden palauttaminen
• Puustoisilla perinnebiotoopeilla hoito voi metsän käsittelyä
ennen muuta varsinaista biotoopin kunnostusta tai hoito
(raivaus, niitto laidunnus)
• Harvinaisilla kalkkimaaperällä hoitona puuston käsittelyä, jonka
tavoitteen on avoimuuden tai paahteisuuden palauttaminen,
tietyn puulajin, kasvi- tai eliölajin suosiminen
• Muilla metsäisillä kallioilla hoitotoimina voivat olla vastaavat
toimet kuin runsaslahopuustoissa kangasmetsissä
27
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö (päivitys
helmikuu 2014)
METSOn eteneminen käytännössä
ELY-keskukset ja Suomen metsäkeskuksen
alueyksiköt toteuttavat METSOa
Maanomistaja tarjoaa
kohdetta
ELY-keskus
tai Metsäkeskus
ottaa
yhteyttä
Yhteinen
maastokäynti
tarvittaessa
Neuvottelut
Hakemusten käsittelyaika vaihtelee (n. 2 kk- 8 kk)
28
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö
(päivitys helmikuu 2014)
Päätös
Mistä tietoa metsänomistajalle, joka on
kiinnostunut METSO-ohjelmasta?
• Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun alueyksiköt neuvovat
metsäluonnon hoidossa ja määräaikaisessa suojelussa (KEMERAkeinot) sekä välittävät pysyvästä suojelusta kiinnostuneiden
maanomistajien kohteita ELY –keskuksille
• ELY-keskusten METSO-vastaavat auttavat luonnonsuojelulain
mukaisesta METSO-ohjelman toteutuksesta eli alueiden pysyvästä tai
pidempiaikaisesta (yli 20v) määräaikaisesta suojelemisesta
• Yhteystiedot katso
29
www.metsonpolku.fi
www.metsakeskus.fi
www.ymparisto.fi
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö (päivitys
helmikuu 2014)
KIITOS !
30
Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö (päivitys
helmikuu 2014)