Transcript Hitsausmerkit

HITSAUSMERKIT
Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry
(MetSta ry)
MetSta ry
Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry (MetSta ry) vastaa teknologiateollisuuteen
kuuluvien kone- ja metallituoteteollisuuden, metallien jalostuksen sekä talotekniikan
eurooppalaisesta (SFS-EN ja SFS-EN ISO) ) ja kansainvälisestä (ISO ja SFS-ISO) sekä
kansallisesta standardisoinnista (SFS).
SFS ry
Suomessa standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. SFS:n verkkosivujen
www.sfs.fi lisäksi SFS:n oppilaitosportaali www.sfsedu.fi on hyvä tietolähde standardien
hakemiseen. Sieltä löytyy myös muuta opintoja tukevaa, standardeja koskevaa
materiaalia.
Useat oppilaitokset ovat solmineet online-sopimuksen SFS:n kanssa, jolloin standardeja
on saatavilla internet-yhteyden kautta. Kysy online-käytöstä oppilaitoksesi kirjastosta.
2
03/2011
Luentomateriaalia hitsausstandardeista
Metsta ry on laatinut tämän oppimateriaalin tukemaan hitsauksen opetusta ja harjoitustöiden
tekemistä. Tarkoituksena on antaa opiskelijoille lisätietoa alan standardeista ja opettaa hyödyntämään
niitä. Kalvosarjassa on esitelty aihealueen keskeisiä standardeja, niiden periaatteita ja tärkeimpiä
käsitteitä. Kalvosarjan tueksi on julkaistu seuraavat oppilaitoskäsikirjat hitsauksesta:
SFS-Käsikirja 402-1 Kone-, tuotanto ja materiaalitekniikka. Hitsien perusteet ja hitsien tarkastus
SFS-Käsikirja 402-2 Kone-, tuotanto ja materiaalitekniikka. Hitsaajan standardit
SFS-Käsikirja 402-1 on suunnattu pääasiassa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen hitsausta ja
koneenrakentamista käsitteleville kursseille luentomateriaaliksi ja harjoitustöiden taustamateriaaliksi.
SFS-Käsikirja 402-2 sisältää hitsaajan ammattitutkinnon ja kansainvälisen IW-tutkinon (International
Welder) suorittamiseen tarvittavat hitsausstandardit.
Kone- ja metalliteollisuuden standardisoinnista löytyy lisätietoa kalvosarjasta "johdatus kone-, tuotantoja metallitekniikan standardisointiin.ppt".
Tämä materiaali on päivitetty viimeksi 01.03.2011. Varmista tiedon oikeellisuus ja ajantasaisuus
voimassaolevista standardeista.
© Metalliteollisuuden standardisointiyhdistys ry, 2011
Aineiston käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
3
03/2011
SISÄLLYSLUETTELO
• Hitstausmerkin tarkoitus
• Hitsausmerkki
–
–
–
–
–
–
Hitsausmerkki voi sisältää seuraavia tietoja
Hitsausmerkki_Merkintäviiva
Nuolen puolella VAI vastapuolella?
Hitsausmerkki_Viitenuoli
Hitsausmerkki_Haarukka
Hitsausmerkki_Perusmerkki ja lisämerkit
• Perusmerkit, tavallisimmat
• Lisämerkit
– Lisämerkkien sovellusesimerkkejä
• Lisämerkinnät
4
03/2011
Hitsausmerkin tarkoitus
• Hitsausmerkin avulla suunnittelija ilmoittaa miten hitsaus tulee
suorittaa
SFS-EN 22553
Hitsausliitokset ja juotokset. Merkinnät piirustuksiin
5
03/2011
Hitsausmerkki
• Hitsausmerkki standardin SFS-EN 22553 mukaan koostuu aina
– merkintäviivasta
– viitenuolesta
– perusmerkistä
– haarukasta
6
03/2011
Hitsausmerkki voi sisältää seuraavia tietoja
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Railomuoto
Hitsin poikkileikkaus
Hitsautumissyvyys
Jos hitsi on jatkuva
Osahitsien etäisyydet
Ympärihitsaus
Millä puolella hitsi sijaitsee
Jos vaaditaan läpihitsautumista
Hitsin pinta
•
•
•
•
•
Osahitsien lukumäärä
Vuorohitsaus
Asennushitsaus
Hitsausohje
(1) Hitsausprosessi
(SFS-EN ISO 4063)
• (2) Hitsiluokka
(esim. SFS-EN ISO 5817 ja
SFS-EN ISO 10042)
• (3) Hitsausasento
(SFS-EN ISO 6947)
• (4) Lisäaine
(1,2,3,4) kuvaa hitsausmerkin haarukassa ilmoitettavien tietojen järjestys, jotka erotetaan kauttaviivalla.
7
03/2011
Hitsausmerkki_Merkintäviiva
• Merkintäviiva muodostuu kahdesta yhdensuuntaisesta viivasta, ehyt
viiva ja katkoviiva.
– Katkoviivan voi jättää pois, kun hitsi on symmetrinen.
• Yleensä katkoviiva piirretään ehyen viivan alle.
• Jos katkoviiva piirretään ehyen viivan yläpuolelle, tehdään se
kaikkialla koko piirustuksessa.
• Oleellista on esiintyykö hitsausmerkki ehyellä vai katkoviivalla
8
03/2011
Nuolen puolella VAI vastapuolella?
• Nuolen puoli:
– Tässä tapauksessa hitsausmerkki
piirretään ehyelle viivalle, mikä
merkitsee, että hitsi hitsataan nuolen
osoittamalla puolella.
• Vastapuoli:
– Tässä tapauksessa hitsausmerkki
piirretään katkoviivalle, mikä
merkitsee, että hitsi hitsataan
vastapuolella, eli nuolen
vastapuolella.
9
03/2011
Hitsausmerkki_Viitenuoli
• Viitenuoli kytketään jompaankumpaan ehyeen merkintäviivan päähän.
• Viitenuoli ja merkintäviiva ovat yleensä toisiinsa nähden 45°
kulmassa.
– Hitsattavan kappaleen muodosta riippuen voidaan myös käyttää muita
astelukuja.
• Viitenuolen kärki osoittaa kumpaa puolta liitosta viistetään, esim. puoli
V-railo.
• Muissa tapauksissa viitenuolen asennolla tai suunnalla ei ole
merkitystä.
10
03/2011
Hitsausmerkki_Haarukka
• Haarukassa esitetään
– (1) Hitsausprosessi
(SFS-EN ISO 4063)
• Sekä mahdollisia lisätietoja
– (2) Hitsiluokka
(esim. SFS-EN ISO 5817 ja SFS-EN ISO 10042)
– (3) Hitsausasento
(SFS-EN ISO 6947)
– (4) Lisäaine
• Numerot kuvaavat haarukassa ilmoitettavien tietojen järjestystä
• Tiedot erotetaan kauttaviivalla toisistaan
• Haarukassa voidaan myös viitata erityisohjeisiin, kuten hitsausohjeeseen.
11
03/2011
Hitsausmerkki_Perusmerkki ja lisämerkit
• Hitsausmerkit piirretään merkintäviivan yhteyteen.
• Merkki voi olla pelkkänä perusmerkkinä tai se voi sisältää
lisämerkkejä.
• Hitsausmerkki voi koostua myös useasta perusmerkistä.
• Perusmerkki kuvaa yleensä railoa tai liitoksen poikkileikkausta.
• Standardi SFS-EN 22553 sisältää 20 eri perusmerkkiä
hitsausliitoksille ja juotoksille.
12
03/2011
Perusmerkit, tavallisimmat
Hitsit
Liitoksen
aksonometrinen kuva
I-hitsi
V-hitsi
Puoli-V-hitsi
V-hitsi, hitsattu osaviistettyyn V-railoon
Puoli-V-hitsi, hitsattu osaviistettyyn V-railoon
13
03/2011
1/2
Perusmerkki
Perusmerkit, tavallisimmat
Hitsit
Liitoksen
aksonometrinen kuva
U-hitsi
J-hitsi
Juurihitsi
Pienahitsi
14
03/2011
2/2
Perusmerkki
Lisämerkit
• Lisämerkkien avulla voidaan kuvata hitsin pinnan tai juuren puolta.
• Kun lisämerkki puuttuu tarkoittaa se, ettei hitsin pinnoille ole asetettu
vaatimuksia.
Hitsin pinnan muoto
Tasahitsi (yleensä viimeistelty pinta)
Kupuhitsi
Kouruhitsi
Juoheva ylimeno hitsin ja perusaineen välillä
Kiinteän juurituen käyttö
Poistettavan juurituen käyttö
15
03/2011
Merkki
Lisämerkkien sovellusesimerkkejä
Hitsit
Tasa-V-hitsi
Kupu-X-hitsi
Kourupienahitsi
Tasajuuripalollinen tasa-V-hitsi
16
03/2011
Hitsiä esittävä piirustus
1/2
Merkkiyhdistelmä
Lisämerkkien sovellusesimerkkejä
Hitsit
Juuripalollinen V-hitsi osaviistetyssä V-railossa
Viimeistelty tasa-V-hitsi
Juoheva pienahitsi
17
03/2011
Hitsiä esittävä piirustus
2/2
Merkkiyhdistelmä
Lisämerkinnät
1/5
Viitenuolen ja merkintäviivan yhtymäkohtaan piirretään….
• Kehähitsit:
– YMPYRÄTUNNUS, kun hitsataan
kappaleen ympäri. Putkien
päittäishitsauksessa ei anneta
ympyrätunnusta.
• Asennushitsit:
– LIPPUTUNNUS, kun hitsaus
tehdään asennuspaikalla.
18
03/2011
Lisämerkinnät
• Pienahitsin mitat:
– Pienahitsin mitat voidaan ilmoittaa
joko a-mittana tai z-mittana.
– Näin ollen kirjain a tai z on aina
ilmoitettava merkinnässä.
• Päittäishitsin mitat:
– Päittäishitseille ilmoitetaan
hitsautumissyvyys.
– Jos mitat perusmerkin vasemmalta
puolelta puuttuvat, on hitsi
läpihitsattu.
19
03/2011
2/5
Lisämerkinnät
3/5
• Hitsin pituus ilmoitetaan perusmerkin oikealla puolella.
• Ellei mittoja ilmoiteta, hitsi on jatkuva päästä päähän.
• Katkohitsaus
– Katkohitsauksessa voidaan
ilmoittaa osahitsien lukumäärä,
mutta se ei ole pakollista.
– Osahitsien välinen etäisyys on
ilmoitettava suluissa.
– Vuorohitsauksessa
hitsausmerkkiä täydennetään
kirjaimella Z, joka ylittää
merkintäviivan.
20
03/2011
Lisämerkinnät
• Kaksipuolinen hitsi:
– Kun hitsataan molemmilta
puolilta on hitsausmerkissä
merkit merkintäviivan molemmilla
puolilla.
– Toinen merkki on ehyellä viivalla
ja toinen merkki on katkoviivalla.
• Symmetrinen hitsi
– Kun hitsi on samanlainen
molemmilla puolilla jätetään
– katkoviiva pois.
21
03/2011
4/5
Lisämerkinnät
• Yhdistetty hitsausmerkki:
– Kun liitosmuoto vaatii erilaisia
hitsausmerkkejä, voidaan
hitsausmerkintää täydentää
lisämerkintäviivoilla.
– Merkintä, joka on lähimpänä
viitenuolen kärkeä hitsataan
ensin.
22
03/2011
5/5