Transcript Verikokeet ja muut tutkimukset

”Potilas Saarinen, nyt taidetaan
tarvita lisätutkimuksia”
Te 3- Terveys ja tutkimus
Kansio 3
Otavan Opiston nettilukio

Diagnoosin tekeminen alkaa potilaan haastattelulla ja
sitä seuraavalla lääkärin tutkimuksella ( ~ kliininen
tutkimus)

Lääkärin tutkimus vaatii usein täydentäviä
laboratoriokokeita tai muita tutkimuksia

Laboratorio- tai muiden tutkimusten avulla lääkäri saa
selvyyden omille ”epäillyilleen” potilaan vaivasta.
Tutkimustulosten valmistuttua lääkärin on mahdollista
päätyä lopulliseen diagnoosiin
Laboratoriatutkimukset

Suurin osa laboratoriokokeista tehdään verestä

Veressä kulkee valtava määrä erilaisia aineita (happi,
ravintoaineet, suolat ja monet solujen toimintaa
säätelevät hormonit)

Lisäksi veressä on monenlaisia verisoluja, joissa
tapahtuu muutoksia eri sairauksien aikana

Näiden muutosten mittaaminen auttaa sairauksien
diagnosoinnissa ja myös hoidon tulosten seurannassa
Laboratoriotutkimukset…jatkuu

Verinäyte otetaan yleensä laskimoista, tavallisin
näytteenottopaikka on kyynärtaive

Yhteen tavalliseen verinäyteputkeen mahtuu
verta 3 ml. Tavallisesti pärjätään 3-4 putkella,
vaikka tehtäisiin useita eri tutkimuksia

Pikkulapselta verinäyte otetaan yleensä päänahan
laskimosta
Laboratoriotutkimukset…jatkuu

Ruokailu vaikuttaa monien veren aineiden
pitoisuuksiin. Sen vuoksi ennen verikokeiden
ottamista on oltava syömättä

Paastoa vaativia tutkimuksia ovat mm. veren
sokeri, seerumin rasvat sekä vitamiinien ja
rautapitoisuuden mittaaminen

Yleensä ohjeena on olla syömättä 10 tuntia
ennen ns. paastonäytteen ottoa

Virtsanäytteet kertovat munuaisten, virtsateiden
ja virtsarakon sairauksista. Joidenkin
virtsatutkimusten avulla voidaan tutkia myös
muita yleissairauksia

Virtsasta tutkitaan yleisimmin bakteereja,
valkuaisia (albumiinia) ja verta

Bakteerinäytteitä voidaan ottaa myös nielusta
(nieluviljely), ulosteesta tai ihotulehduksesta
pumpulipuikolla
Viite- vai tavoitearvo?

Viitearvot saadaan tutkimalla riittävän suuri joukko
terveitä ihmisiä. Viitearvot ilmoittavat, että 95%:lla
terveistä ihmisistä arvot ovat annettujen lukujen
”välissä”

Viitearvot ovat kuitenkin jossain määrin viitteellisiä, ja
sen vuoksi lääkärit suhtautuvat vain lievästi viitearvon
alittavaan tai ylittävään tulokseen rauhallisesti

Viitearvoja mutkistaa se, että ne vaihtelevat usein iän ja
sukupuolen mukaan. Siksi monissa tutkimuksissa
tarvitaan omat viitearvonsa vastasyntyneille, tietyn
ikäisille lapsille, naisille ja miehille
Tutkitaan, tutkitaan!

Allergiatutkimuksia on kahdenlaisia

Voidaan tutkia sitä, mitä reaktioita allergiaa
aiheuttava aine aiheuttaa iholla tai limakalvolla
 ihopistotestit, ihon kosketustestit ja
altistuskokeet

Toiseksi voidaan tutkia verestä, mitä vasta-aineita
allergiaa aiheuttavia aineita kohtaan löytyy

Sydänfilmi (EKG)- tutkimuksella saadaan paljon
tietoa sydämen toiminnasta. EKG näyttää
erityisen hyvin sydämen rytmin (tiheälyöntisyys,
eteisvärinä, lisälyönnit, sydäninfarkti,
harvalyöntisyys)

Rasitus -EKG:tä käytetään yleisimmin
sepelvaltimotaudin tutkimiseen. Rasitus
tuotetaan yleensä erityisvarusteisella
kuntopyörällä ~ rasitusergometri

DNA-tutkimuksia käytetään potilaiden
tutkimuksissa melko harvoin

Potilastutkimuksissa DNA-tutkimuksia voidaan
käyttää perinnöllisten sairauksien selvittelyssä tai
vaikeasti todettavien tulehdusten
aiheuttajamikrobien DNA:ta tutkimalla

DNA-tutkimusta varten otetaan tavallinen
verinäyte
Kuvataan sisuksiin asti!

Röntgen-, kaiku- ja magneettikuvausmenetelmät
auttavat lääkäriä näkemään ihon alle

Ihmisen kudokset läpäisevät röntgensäteitä eri tavoin.
Tiheät kudokset (luut) läpäisevät vähiten säteitä,
ilmapitoiset keuhkot taas eniten. Mitä enemmän säteitä
kudokseen pääsee, sitä mustempana kuvattu kudos
näkyy valmiissa röntgenkuvassa

Nykyisin röntgenkuvaus tapahtuu digitaalisesti ja kuvia
voidaan katsella tietokoneenruudulta käsin

Tietokonekerroskuvaus eli Tietokonetomografia
(TT) perustuu myös röntgensäteiden käyttöön

Eri kudoksista saadaan ”kerroskuvia” useasta eri
tasosta. TT kykenee erottelemaan tiheydeltään
vain vähän toisistaan poikkeavia kudoksia 
Esimerkiksi maksassa oleva kasvain tai
aivokudoksessa oleva aivoinfarkti voidaan
todentaa selvemmin

Magneettikuvaus käyttää hyödykseen ihmisessä olevien
molekyylien ja atomien luontaisia magneettikenttiä

Magneettikuvauksessa ei siis käytetä ”säteitä”

Magneettikuvauksen ominta aluetta ovat nivelet. Myös
luun sisällä oleva hohkaluu näkyy magneettikuvassa
hyvin. Sen vuoksi rasitusmurtumat voidaan todeta tällä
menetelmällä hyvin.

Myös selkärangan tutkimuksessa
magneettikuvaus on paras menetelmä

Se näyttää välilevyn sairaudet, esim. välilevyn
pullistumat

Kaikukuvaus eli ultraäänitutkimus perustuu
ääniaaltoihin. Äänellä kuvaaminen on potilaalle
vaivatonta ja turvallista

Tavallisimpia ultaäänitutkimuksella kuvattavia
kohteita ovat sisäelimet, verisuonet,
kilpirauhanen, sydän, lihakset, jänteet ja nivelet

Luuston kuvaukseen sitä ei kuitenkaan voida
käyttää  Luu vaimentaa ultraäänen värähtelyä

Erilaisia kuvantamistapoja on nykyisin runsaasti.
Tärkeintä on valita sellainen tutkimus, jolla saadaan
riittävä varmuus diagnoosista. Käyttöön vaikuttavat
myös kuvauksen saatavuus, helppous ja hinta.

Röntgenkuvaus on halvin ja se voidaan ottaa monissa
terveyskeskuksissakin

Nykyisin röntgen- ja TT-laitteet ovat nopeita, joten
potilaan sädetysaika jää lyhyeksi. Röntgenkuvia ei
kuitenkaan pidä ottaa ilman perusteltua syytä.

Säteily voi aiheuttaa muutoksia elimistömme
soluissa, jonka vaikutukset ilmenevät solujen
geeneissä DNA:n katkeamisena

Röntgenkuvauksen tarve harkitaan aina
tapauskohtaisesti ja käytetään pienintä
mahdollista säteilyannosta
Tähystystutkimukset
Diagnoosi ei aina selviä potilaan oireiden,
löydösten, laboratoriokokeiden eikä
kuvantamistutkimustenkaan jälkeen
 Joskus lääkärin on mentävä ”ihon alle”
katsomaan, mistä on kyse
 Tähystyksiä tehdään sinne, mihin tähystyksellä
päästään 
 suun kautta ruokatorveen, mahalaukkuun ja
ohutsuolen alkuosaan (Gastroskopia)


Peräaukon kautta perä- ja paksusuoleen
(kolonoskopia ja sigmoidoskopia)

Virtsaputken kautta virtsarakkoon (kystoskopia)

Tähystin voidaan viedä myös ihon alle,
esimerkiksi vatsaonteloon (laparoskopia) tai
niveleen (atroskopia)  Nivelen tähystysleikkaus
on potilaalle avoleikkausta miellyttävämpi.
Toimenpide tehdään yleensä päiväkirurgisesti ja
potilaalle jää vain pieni arpi.

Tähystystutkimuksessa saadaan myös limakalvolta
koepaloja (biopsia), joiden perusteella patologi voi
tehdä tarkemman diagnoosin

Gynekologinen irtosolukoe eli Papa-koe on kehitetty
kohdunkaulansyövän ja sen esiasteiden tutkimiseksi.
PAPA-näyte otetaan kohdun kaulasta

Suomalaiset naiset saavat kutsun Papa-seulontaan viiden
vuoden välein 30–60 vuoden iässä

Tämä seulonta on Suomessa käynnistynyt 1960-luvulla,
ja sen ansiosta kohdunkaulan syövän esiintyvyys
maassamme on vähentynyt 80 %.

Mielenterveyden horjuessa ei laboratorio- tai
muista kliinisistä kokeista löydy vastausta

Tällöin lääkärin, sairaanhoitajan tai psykologin
olennaisin apuväline on potilaan kanssa
keskustelu

Joskus fyysisen sairauden todelliseksi syyksi
löytyvätkin psyykkiset ongelmat. Kliininen vaisto
onkin hoitoalan ammattilaisten arvokas
työväline!
Kotimittarit

Nykyisin voimme tehdä monia terveysmittauksia
kotona. Tuttu kuumemittari löytyy useimman
lääkekaapista

Myös verenpainemittareita voi ostaa kotiin.
Mahdollisuus kotimittauksiin lisää potilaan vastuuta
omasta sairaudesta ja sairauden seurannasta

Myös raskaustestin voi suorittaa kotona testituotteilla,
jotka antavat lähes yhtä luotettavan tuloksen kuin
laboratoriossa tehtävä koe. Kotitestejä voi ostaa mm.
apteekista
 Diabeetikko
hoitaa itseään päivittäin
verensokeriarvoja mittaamalla. Näin hän
voi säätää päivittäiset insuliiniannokset
siten, että sokeriarvot eivät rasita elimistöä
liikaa
 Diabeetikolle sairauden omaseuranta on
erityisen tärkeää!
PEF (peak expiratory flow)-mittari on astmapotilaan
tärkeä hoitoväline. Sen avulla hän voi kotona seurata
sairautensa tilaa ja myös lääkityksen tehokkuutta
 Syke- ja askelmittarit ovat hyviä apuvälineitä ja
liikuntamotivaation ylläpitäjiä kuntoilijalle
 Muista kuitenkin aina, että tutkimukset eivät tuo
terveyttä tai takaa sitä
 Omasta terveydestä on pidettävä huoli joka päivä!
Pienet valinnat arjessa ja oman kehon kuuntelu ovat
avainasemassa!

(Lähde Mustajoki & Kaukua 2002)