Transcript vähäiset jätevedet

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta
Yläne 6.3.2012
Riihikoski 7.3.2012
Kyrö 8.3.2012
Jonna Hostikka
Lainsäädäntöä
• Vesihuoltolaki (119/2001)
– Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan
kiinteistön on liityttävä laitoksen
viemäriverkostoon
• Terveydensuojelulaki (763/1994)
– Jäteveden johtaminen ja puhdistaminen on
tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa
• Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999)
– Kiinteistökohtaisen jätevesien
käsittelyjärjestelmän rakentamiselle tai
muuttamiselle on haettava toimenpidelupa
• Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)
– Jätevesien johtamisesta ei saa aiheutua haittaa
naapurille
Lainsäädäntöä
• Ympäristönsuojelulaki (86/2000)
– Yleinen pohjaveden pilaamiskielto
– Jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus
– Vaatimuksista poikkeaminen
• Asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen
ulkopuolisilla alueilla (209/2011)
– Vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistustasolle ja
ohjeellinen taso herkille alueille
– Suunnitelma on liitettävä rakennus- tai
toimenpidelupahakemukseen
– Järjestelmää käytettävä ja huollettava ohjeiden mukaisesti
siten, että se toimii suunnitellulla tavalla ja
puhdistusvaatimukset voidaan normaalikäytössä
saavuttaa.
Uudet määräykset jätevesien
puhdistamisesta
• Ympäristönsuojelulain muutos ja valtioneuvoston
asetus haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä tuli
voimaan maaliskuussa 2011
• Jätevesien puhdistusvaatimukset täytettävä
15.3.2016 mennessä
• Uudisrakennusten on täytettävä vaatimukset heti
• Uudistuksella varmistettiin
– tarvittavien investointien kohtuullisuus
– iäkkäiden ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien
mahdollisuus saada vapautus asetuksen
vaatimuksista
Miksi?
• Viemäriverkoston ulkopuolisen asukkaan
jätevesikuorma keskimäärin yhtä suuri kuin 6–8
viemäriverkon piirissä asuvan.
• Haja-asutuksen jätevedet maatalouden jälkeen
suurin vesistöjen fosforikuormittaja.
• Kiinteistön laatu ja arvo nousee, kun jäteveden
käsittely on kunnossa.
• Puutteellisesti käsitellyt jätevedet pilaavat
asuinympäristöä, lähivesiä ja kaivovettä.
– Fosfori ja typpi rehevöittävät vesiä ja lisäävät levien
määrää
– Orgaaninen aines kuluttaa happea, mikä aiheuttaa
mm. hajuhaittoja
– Ulostebakteerit ovat hygieeninen ongelma ja
terveysriski
Säädösten keskeiset muutokset
• Käsittelyvaatimuksia lievennettiin.
– Kunta voi herkästi pilaantuvilla alueilla edellyttää
tiukempaa puhdistustasoa
• Siirtymäaikaa jatkettiin kahdella vuodella vuoteen
2016 asti.
• Tarkennettiin ikäperuste ja ns. sosiaaliset perusteet,
joiden perusteella voi saada vapautuksen asetuksen
puhdistusvaatimusten noudattamisesta.
Käsittelyvaatimukset
• Yleiset vaatimukset
– Orgaanisen aineen osalta vähintään 80 %
– Kokonaisfosforin osalta vähintään 70 %
– Kokonaistypen osalta vähintään 30 %
• Herkkien alueiden vaatimukset
– Orgaanisen aineen osalta vähintään 90 %
– Kokonaisfosforin osalta vähintään 85 %
– Kokonaistypen osalta vähintään 40 %
Käsittelyvaatimukset
• Kunta voi ympäristönsuojelumääräyksissään säätää
asetuksen peruspuhdistustasoa tiukemmat
puhdistusvaatimukset.
– Suosituksena on, että kunta käyttää asetuksessa
määriteltyä ankarampaa puhdistustasoa. Kunta voi
tarvittaessa määritellä tiukemman puhdistustason
myös itse.
• Tiukemmat käsittelyvaatimukset voidaan säätää
esimerkiksi:
– herkästi pilaantuville alueille eli vesistöjen lähelle ja
pohjavesialueille
– jos jätevesistä aiheutuva kuormitus on tavallista
suurempi.
Vaativamman puhdistustason
alueet Pöytyällä
• Vaativamman puhdistustason alueet määritellään
kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä jotka
pyritään uusimaan viimeistään alkuvuodesta 2012
• Tällä hetkellä ns. herkät alueet ovat
– vesistöstä 200 metrin päähän ulottuvat alueet
– pohjavesialueet
• Uusiin ympäristönsuojelumääräyksiin tullaan
esittämään vaativamman puhdistustason alueiksi
– 200 metrin päähän vesistöstä ulottuvat alueet
• Puhdistettujakaan wc-vesiä ei saa johtaa 50 metriä
lähemmäs vesistöä
– Pohjavesialueet
• Puhdistettujakaan jätevesiä ei saa imeyttää eikä johtaa
maahan
Aina ei tarvitse toimia
• Jätevesien käsittelyjärjestelmän ei tarvitse täyttää
puhdistustasoa koskevia vaatimuksia, jos
– kiinteistön jätevedet johdetaan lähivuosina
vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon
– ikävapautus
– sosiaalisten syiden perusteella annettava vapautus
– kiinteistön vähäiset jätevedet johdetaan maahan
eivätkä ne aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa
Vähäinen jätevesimäärä
• Jätevesien määrä on vähäinen, kun
vesikäymälättömissä asunnoissa
– veden käyttö on vähäistä asukasvuorokausina ja
talousvesi kannetaan tai johdetaan tilapäisellä
vesijohdolla
– kiinteistö on muutoin veden käytön kannalta
varustelultaan vaatimaton, eli kiinteistöllä ei ole
• lämminvesivaraajaa
• vesikäymälää
• paineveteen kytkettyä, sähkökäyttöistä
pyykinpesukonetta tai astianpesukonetta
Järjestelmävaihtoehdot jätevesien
puhdistamiseen
• Järjestelmän valinta riippuu kiinteistöllä syntyvistä
jätevesistä
– Mustat vedet eli ulosteita / virtsaa sisältävät vedet
– Harmaat vedet eli siivous-, peseytymis-, ruuanlaitto- ja
pyykinpesuvedet
– Pelkästään vähäiset jätevedet (käytännössä pelkät
pesuvedet ja erillinen käymälä)
Järjestelmävaihtoehdot jätevesien
puhdistamiseen
• Mustat ja harmaat vedet käsitellään yhdessä:
– 3-osainen saostussäiliö ja maapuhdistamo
(maahanimeyttämö tai maasuodattamo)
– Pienpuhdistamo
Järjestelmävaihtoehdot
• Harmaat vedet erikseen
– 2-osainen saostussäiliö ja maapuhdistamo
– Tehdasvalmisteinen harmaavesisuodatin
– Mustille vesille tällöin kuivakäymälä (kompostointi),
erotteleva käymälä (ulosteen kompostointi ja virtsa
laimennettuna esim. puutarhaan) tai umpisäiliö
• Vähäinen määrä harmaita vesiä
– Imeytyskaivo tai -kuoppa, tarvittaessa esikäsittelyyn
harmaavesisuodatin tai saostussäiliö
– Tehdasvalmisteinen mökkikaivo
– Ei suoraan maaperään tai vesistöön
Jätevesijärjestelmän vaihtoehdot
herkillä alueilla
• Pohjavesi- ja ranta-alueilla tullee olemaan
asetuksen mukaiset tiukemmat
puhdistustehovaatimukset
• Pohjavesialueella puhdistettujenkin jätevesien
johtaminen tai imeyttäminen maahan on
kiellettyä
• Ranta-alueilla ei
– wc-vesiä saa johtaa maahan tai ojaan 50 metriä
lähemmäksi vesistöä
– harmaita vesiä saa imeyttää, eikä käsiteltyjäkään
harmaita jätevesiä purkaa 25 metriä lähemmäksi
vesistöä
• Määräyksistä voidaan tehdä poikkeuksia
tapauskohtaisesti
Miten edetä?
• Selvitä nykyinen jätevesijärjestelmä, sen
ominaisuudet ja kunto
• Selvitä kunnasta, voiko kiinteistön liittää
vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon.
• Jos viemäriverkostoon ei voi liittyä, selvitä
mahdollisuus yhteiseen viemäröintiin naapurien
kanssa.
• Jos päädyt kiinteistökohtaiseen ratkaisuun, hanki
pätevä, laitevalmistajista riippumaton suunnittelija
laatimaan jätevesisuunnitelma
• Edellytä suunnittelijalta, että hän esittelee useita
jätevesien käsittelyvaihtoehtoja.
Miten edetä?
• Hae rakentamiseen tarvittava lupa kunnasta.
• Kunnosta jätevesijärjestelmä hyvissä ajoin ennen
vuotta 2016.
• Käytä ja huolla jätevesijärjestelmää niin, että se
toimii hyvin.
– Mm. säästä vettä ja päästä viemäriin
mahdollisimman vähän lika-aineita
(fosfaattipesuaineita, ruoan tähteitä, kemikaaleja
jne.), mikä vähentää puhdistustarvetta.
• Jos olet uudisrakentaja, mieti jätevesien käsittelyä ja
kaivon paikkaa jo rakennusta suunniteltaessa.
Mistä lisää tietoa?
• Pöytyän kunta
–
–
–
–
Ympäristönsuojelutarkastaja Jonna Hostikka
Ympäristönsuojelusihteeri Anna Järvinen
Tekninen johtaja Marika Nurmikko
Rakennustarkastajat Tarmo Rantanen ja Orvo
Hellström
• www.koski.fi tai www.poytya.fi Kunnan internetsivut
• www.ymparisto.fi/hajajatevesi Ympäristöhallinto
• http://www.vesiensuojelu.fi/jatevesi/ Suomen
vesiensuojeluyhdistysten liitto ry
Kiitos!