HITSAUSTEKNISEN KOULUTUKSEN MUUTTUMINEN VUOSIKYMMENTEN AIKANA

Tuula Lepistö Saija Martinmäki

Työn kuvaus

• • • Tarkoituksena oli selvittää hitsauskoulutuksen kehittymistä vuosikymmenten aikana. Perehdyttiin erilaisiin koulutusmahdollisuuksiin Suomessa ja yritysten vaatimuksiin hitsarien suhteen. Mietittiin myös seikkoja, joiden avulla hitsausalan kiinnostavuutta voitaisiin kehittää.

Hitsauksen tulo Suomeen

• • • • • • Hitsauksen tuloa Suomeen joudutti Venäjän ja Japanin välinen sota vuonna 1904 Tiettävästi ensimmäinen hitsaaja Suomessa oli Albert Nyman Ruotsista korkeapainehappea teräspulloissa Hitsausta käytettiin aluksi varsinkin korjaustöissä Kaasuhitsaus yleiseen käyttöön Suomessa vasta vuonna 1915 Hitsaus-sana käyttöön vuonna 1925, aiemmin puhuttiin uuttamisesta

• • • • • •

Hitsaustekniikoiden kehitys maailmalla ja Suomessa

Nykyaikaisen hitsaustekniikan historia alkaa 1800 luvun loppupuolelta Ennen pajahitsausta Vastushitsaus ensimmäinen hitsausprosessi, jossa käytettiin hyväksi sähköä Vuonna 1885 patentti hiilikaarihitsaukselle Merkittävä saavutus päällystetty hitsauspuikko Kaasulla hitsattiin ensimmäistä kertaa 1900-luvun alussa

Ensimmäinen täyshitsattu laiva

• • • • • • Vuonna 1930 sai amerikkalainen tutkijaryhmä patentin jauhekaarihitsaukselle Yhdysvalloissa kehitettiin TIG-hitsaus, MIG/MAG-hitsaus sekä täytelankahitsaus Kuonahitsaus ja kitkahitsaus keksittiin Venäjällä 1950-luvulla Hitsausrobotit tulivat käyttöön 1970-luvulla Täysin uusia hitsausprosesseja ei ole keksitty pitkään aikaan Ensimmäinen hitsausmenetelmä Suomessa puikkohitsaus

Hitsauksen opetuksen alkuvaiheet Suomessa

• • Hitsaajien koulutuksen aloitti AGA vuonna 1919 – Ensimmäiselle kurssille ilmoittautui 11 oppilasta ja tämän kurssin pantua opetustoimen alulle oli 1920-luvulla koulutusmäärä noin 80 hitsaria vuodessa Vuonna 1921 aloitettiin valmistuvien insinöörien hitsausopetus AGA:n toimesta Tekniska Läroverket:ssä Helsingissä

• • • AGA:n hitsauskoulussa järjestettiin hitsauskurssi jo valmistuneille insinööreille sekä eri teollisuuslaitosten konepajojen päälliköille vuonna 1923 Pian alettiin järjestää myös erikoiskursseja Myös ESAB on kouluttanut hitsareita, mutta varsinainen koulutus on lopetettu vuosia sitten

Nykypäivän hitsauskoulutus

• • • • Hitsariksi voi valmistua joko ammattikoulusta, aikuiskoulutuskeskuksesta tai työpaikan kouluttamana Hitsareille järjestetään pakollisia tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutuksia Suojavarusteet kehittyneet Hitsarin on pystyttävä todentamaan ammattitaitonsa – Pätevyyskoe

Ammattikoulu

• • • Valmistuu tuotantotekniikan mekaanikkoja – Voivat viimeisenä vuotenaan erikoistua joko hitsaukseen tai levytöihin Koulutusohjelman muuttaminen ei tapahdu hetkessä – Yrityksiltä tulevia toiveita ei pystytä ammattikoulussa kovin helposti toteuttamaan Ammattikoulussa hyvien oppilaiden määrä on laskenut vuosi vuodelta ja valmistumisprosentti on pienentynyt

Aikuiskoulutus

• • • • Koulutustaustaltaan hitsauskoulutukseen hakeutuvat henkilöt korkeammin koulutettuja kuin ennen Ikähaitari aikuiskoulutuksessa on suuri, 18 - 64 vuotta Aikuiskoulutukseen hakeudutaan työvoimatoimiston kautta ja myös yritykset ostavat opetuspalveluita kouluttaakseen omaa henkilöstöään Aikuiskoulutuksen painopisteet eivät ole viimevuosina muuttuneet

Ammattikorkeakoulu ja yliopisto

• • • • • Parikymmentä vuotta sitten teknillisissä oppilaitoksissa ei voinut erikoistua hitsaustekniikkaan Suomessa hitsausinsinöörien pätevöityskoulutus aloitettiin vuonna 1989 Henkilöstön korkeatasoinen kouluttaminen on tärkeä lenkki mm. yrityksen laadun varmistamisessa Hitsausalalla toimivien henkilöiden pätevyyskoulutus on yhtenäistetty Euroopassa EWF:n toimesta Vuonna 1991 valmistuivat ensimmäiset hitsausteknikot Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta

Työpaikat

• • • • • • Hitsarin pätevyysvaatimusten suhteen on olemassa erilaisia käytäntöjä yritysten välillä Työvoimapulaa ei haastateltujen yritysten näkökulmasta ole Alussa helpompia hitsaustöitä, joiden avulla kartoitetaan hitsarin osaaminen Oppisopimustoimintaa jonkin verran Yleensä nuoret halukkaita oppimaan automatiikkatehtäviä, vanhemmat jämähtäneet entisiin työtapoihin Ongelmia työpiirustustenlukutaidossa

Oppisopimuskoulutus

• • • • Yleinen käytäntö hitsauspuolella myös se, että hakeudutaan oppisopimuskoulutukseen ammattikoulun jälkeen Oppisopimuksen osapuolina koulunsa päättänyt opiskelija ja työntekijää tarvitseva yritys Koulutus kestää yleensä noin vuoden ja siinä harjaannutaan suorittamaan yrityksen tarvitsemia hitsaustekniikoita Raahen oppisopimustoimisto sijaitsee ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen alaisuudessa

Kehittäminen

• Mainetta huonontanut opettajien, opinto ohjaajien ja vanhempienkin nuorille antama negatiivinen tai vanhentunut kuva metallialasta  Julkisuuskuvan parantaminen  Tiedotuksen parantaminen

• • • Ammattikoulun valmistumisprosentti metallipuolelta on 35%  Työelämäyhteyksien kehittäminen Edelleen paljon kehittämistä hitsauksen automatisoinnin puolella – Tuotannon rakenne poikkeaa kilpailijoista Hyvät työttömyyskorvaukset houkuttelevat jäämään mieluummin kotiin kuin hakemaan töitä tai hankkimaan koulutusta

• • Perus- ja pätevöityskoulutuksen ohella hitsausalalla tarvitaan maassamme entistä enemmän täydennyskoulutusta – Hitsarien ohella koulutusta tarvitsevat myös työnjohtajat ja merkittävä osa alan opettajakunnasta Vuonna 2007 toimintansa aloittanut yritys IW training laajenee tänä keväänä kattamaan koko maata – Suomen ensimmäinen yksityinen ”hitsauskoulu”

Yhteenveto

• • Hitsaustekniikat eivät ole juurikaan muuttuneet vuosien varrella, eikä kokonaan uusia tekniikoita olla keksitty pitkään aikaan  Koulutuksessakaan ei ole tapahtunut suuria muutoksia Kehitystä on tapahtunut lähinnä menetelmien parantamisessa, hitsauslisäaineissa ja suojavarustelussa