Transcript Utopiat ja dystopiat

UTOPIAT JA
DYSTOPIAT
Kirjallisuuden utopioita ja dystopioita:
paremman ja huonomman maailman
esityksiä maailmankirjallisuudessa antiikista
nykypäivään. Historiaa, teoriaa ja selityksiä.
[email protected]
1900-LUKU: DYSTOPIAN NOUSU
Jack London (alk. John Griffith Chaney, 1876-1916):
sosialisti ja yhteiskuntakriitiikko
• Sosialistis-proletaariset
tulevaisuuskuvitelmat ja
yhteiskuntakuvaukset:
Kadotuksen kansa (The
People of the Abyss, 1902)
Rautakorko (The Iron Heel,
1908)
• Londonin teokset
osoittautuivat maailmansotien
ja totalitarismin profetioiksi
(Palmgren, 1963)
Anatole France (alk. Jacques Anatole François
Thibault, 1844-1924): Pingviinien saari (1908)
• Nobel 1921
• Demokraatti, sosialisti,
anarkisti, kyynikko?
• Pingviinien saaressa esitetään
parodia Ranskan historiasta
sen alkuhämäristä
metropolien ja koneiden
hallitsemaan tulevaisuuteen ja
loppuromahdukseen saakka.
• Pessimistinen antiutopia
Charlotte Perkins Gilman (1860-1935):
Herland (1915, julk. 1979)
• Trilogia: Moving the
Mountain (1911), Herland
(1915) ja With Her in
Ourland (1916)
• Herlandissa kuvataan naisten
utopia:
Ei sotaa, köyhyyttä, seksiä tai
edes roskia.
Täysin vegetaristinen
yhteiskunta
James Hilton (1900-54):
Sininen kuu (Lost Horizon, 1933)
• Shangri-La, Sinisen kuun
laakso Himalajan
kätkössä
• Pako modernista
maailmasta
• Laakson ihmiset elävät
luonnon kanssa
harmoniassa utopiassa,
jossa noudatetaan
kohtuuden periaatteita ja
ihmiset elävät
yliluonnollisen pitkään.
Velimir Hlebnikov (1885-1922):
• Puolalais-venäläinen ”matkamies”. ”Idän ja lännen mies”
• Maapallon puheenjohtaja, Velimir I
• Runodraama Zangesi
• Taistelut 1915-1917: Sodan uusi teoria (1916)
• Marsilainen trumpetti
• Hlebnikovin visiot:
• Numerologinen maailman historia
• Tulevaisuus on paitsi ylikansallinen, myös kielellisesti yhtenäinen
• Kansojen yhdentyminen alkaa Venäjän ja Aasian valtioiden yhteensulautumisesta
• Tulevaisuudessa on vain kaksi yhteiskuntaluokkaa: luovat yksilöt ja kuluttajat
• Luonnollinen kieli: varattu taiteilijoiden käyttöön, vapautettu kommunikointitehtävästä
• Kuluttajien tiivistetty koodikieli: mahdollistaa pelkistetyn viestinnän
• Lapinlahden linnut: EVVK?
• Nettikeskustelu- ja tekstiviestikoodisto?
Eugen Samjatin (1884-1937): Me (Wir, 1920)
• Pelon utopioiden (dystopioiden) klassikko
• Oli Venäjällä ja Neuvostoliitossa kielletty, mutta julkaistiin
Englannissa ja Ranskassa
• Vaikutus Huxleyn ja Orwellin taustalla
• Teos kritisoi ennen kaikkea modernin maailman teknologisia
ihanteita, mutta sopi kritiikiksi myös kommunismin vastaisen
propagandan tarpeisiin.
• Kuvaus 3200-luvun ”Ainoasta Valtiosta”
Stanislaw Witkiewicz (1885-1939):
• Historia liike kulkee harvojen hallitsemasta yhteiskunnasta kohti enemmistön
valtaa: massojen valtaa
• Tämän liikkeen pyörteissä katoavat kaikki vanhat henkiset arvot ja taiteet.
Lopputulema on katastrofaalinen
• Nienasycenie (Kyltymättömyys, 1930; engl. Insatiability, 1977)
• Kiina mekanisoituna massayhteiskuntana, jossa kaikki yksilöllisyys on
karsittu pois
• Päähenkilö Genzip Kapen matka: (ja yhteiskunnan ”matka”)
1. vihkiytyminen taiteen ja seksin maailmaan
2. psykoottinen tila > johtaa murhiin
3. mukautuminen uuteen järjestelmään
Matka dystopioihin:
• Fasismin ja natsismin nousu ja tuho, maailman jakautuminen
kahteen blokkiin
• Euroopan vallan romahtaminen
• Modernin maailman teknologiset ihmeet. Dramaattisimpina
atomiase, ydinvoimalateollisuus sekä yhteiskuntaa radikaalisti
muuttaneet innovaatiot kuten suihkumoottorit, satelliitit, tv,
tutkat ja myöhemmin Internet ja langaton viestintä.
• Huxleyn mukaan totalitaariset kehitystendenssit eivät
rajoittuneet vain totalitaarisiin valtioihin. Itse asiassa ihmisten
orjuuttaminen vietiin pisimmälle vauraissa ja teknologisesti
kehittyneissä länsimaissa.
 Ihmisten passivoituminen
Aldous Huxley (1894-1963):
Uljas uusi maailma (Brave New World, 1932)
• ”Huumausaineiden tuottamat
valveunet, elokuvat ja
radiolähetykset yhtyneinä
seksuaaliseen vapauteen
helpottavat orjuutta, joka on
alamaisten kohtalo.”
• Totalitaarinen yhtenäisvaltio,
jossa ihminen on
”tuotteistettu”
• Geenitekniikka ja
predestinaatio
• Myöhemmin Huxley kritisoi behavioraalisen psykologian
perustajan B. F. Skinnerin (1904-1990) kasvatusutopiaa
Walden Two (1948)
• Skinnerin (omasta mielestään positivistisessa) utopiassa
tieteellisesti suunnitellun yhteiskunnan jäsenten
”käyttäytyminen” oli kehdosta hautaan valvottua ja ohjattua
• Skinnerin ”ympäristövaikutusopin” mukaan ihmisyksilö on
ympäristön tuote, joten ajatus itsenäisestä ihmisestä on illuusio.
• Skinnerin mukaan kysymys onkin, miten ympäristö ihmiseen
vaikuttaa, sattumanvaraisesti vai ohjatusti?
”Tieteellinen käyttäytymistutkimus tekee lopun itsenäisestä
ihmisestä ja siirtää ympäristölle sen ohjaavan kontrollin, jota hänen
on sanottu harjoittavan”.
George Orwell (alk. Eric Arthur Blair, 1903-1950)
• Vasemmistolainen, joka ei
hyväksynyt myöskään
rautaesiripun takaista
totalitaarista
neuvostoyhteiskuntaa eikä
Euroopan aggressiivista
kommunismia
• Merkittävä suljetun
yhteiskunnan kritiikko
• Kieli propagandan välineenä:
Politics and the English
Language (1946)
Eläinten vallankumous (Animal Farm, 1945)
• Dystopiakirjallisuuden
klassikko allegorisen faabelin
muodossa
• Sivuhuomio:
Jackson Countyssä, Floridassa teos
kiellettiin 1984
"kommunisminmyönteisenä ja
yksityiskohtaista seksuaalista
aineistoa sisältävänä".
(https://kirjasto.jyu.fi/jyk/kokoelma
t/julkaisut/kielletyt_kirjat/ulkomaat.
htm)
Vuonna 1984 (Nineteen Eighty-Four, 1949)
• Dystopia suljetusta
yhteiskunnasta, jossa ”Isoveli
valvoo”
• Ajatusrikollisuus
”SOTA ON RAUHAA
VAPAUS ON ORJUUTTA
TIETÄMÄTTÖMYYS ON
VOIMAA”
Oceania:
• Puolueen hallintokoneisto:
Totuuden ministeriö: tiedotus,
huvitus, kasvatus ja
kaunotaiteet
Rauhan ministeriö: sota
Rakkauden ministeriö: laki ja
järjestys
Yltäkylläisyyden ministeriö:
taloudelliset asiat
• Uuskieli, newspeak
Michael Young, Baron Young of Dartington (1915-2002):
Meritokratian nousu 1870-2033 (The Rise of Meritocracy,
1958)
• Brittiläinen poliitikko ja sosiologi
• Young kehitti termin meritokratia, eli osaamisen perusteella
määräytyvä yhteiskunta.
• Klassisina esimerkkeinä meritokratioista pidetään Tsingis
Khanin Mongoli-valtakunta ja Napoleonin Ranskaa.
Kulttuuriantropologi Martti Sarmela on kutsunut Suomea
meritokratiaksi
• Teos on dystopistinen tulevaisuuskuvaus yhteiskunnasta, jossa
yksilön yhteiskunnallinen asema määritellään
älykkyysosamäärän ja vaivannäön summana. Järjestelmä
johtaa lopulta vallankumoukseen.
Suljetun yhteiskunnan liberalistiset kriitikot:
• Orwellin bestsellerit tarjosivat taustatukea ja lähtökohtia
”suljetun yhteiskunnan” kriitikoille kuten Karl Raymond
Popper (1902-94), Friedrich A. Hayek (1899-1992), Michael
Oakenshott (1901-90), Isaiah Berlin (1909-97) tai J. L.
Talmon (Jacob Leib Talmon, 1916-80).
• Heidän kritiikin kohteena ei ollut (vain) Neuvostoliitto
satelliittivaltioineen, vaan länsimainen radikaali vasemmisto.
• Karl Popper: Avoin yhteiskunta ja sen viholliset (1962)
Yritys tyrmätä Marx ja marxismi, mutta hyökkäys myös
”Platonin sosiologiaa” ja hegeliläistä ”oraakkelifilosofiaa”
vastaan.
• Friedrich A. Hayek: Tie orjuuteen (1944)
Liberalistinen vapaus vs. totalitarismi.
Luvussa ”Suuri utopia” Hayek esitti (Italiaan viitaten), että
sosialismi, kommunismi ja fasismi olivat yhden ja saman
totalitarismin hengen ilmausta.
• J. K. Talmon: Totalitaarinen demokratia (1952)
Talmon esittää, että 1700-luvun utopistit olivat totalitaarisen
demokratian oraakkeleita, ”poliittisen messianismin” hirmuisia
saarnamiehiä.
• Michael Oakenshott: Rationalism in Politics (1962)
Hienovaraisempi kriittinen näkemys poliittisesta rationalismista
• Isaiah Berlinin esseet ”vapaan maailman” ja ”objektiivisen
pluralismin” puolesta
• Berlinin mukaan utopistit Platonista Moren ja Campanellan
kautta Oweniin ja Morrisiin olivat virheellisesti olettaneet, että
kaikilla ihmisillä on samat ongelmat ja päämäärät.
• Berlin samaistaa utopismin ja totalitarismin
Ernst Bloch (1885-1977)
• Geist der Utopie (1918)
• Toivon periaate (Das Prinzip Hoffnung, 1954-59)
• Perinpohjainen esitys utopistisen ajattelutavan pitkästä ja
moninaisesta historiasta kirjallisuudessa, kuvataiteissa,
musiikissa, kansankulttuurissa.
• Kunnianhimoinen yritys kuroa umpeen jo Marxin osoittama
repeämä utopistisen ”toivon periaatteen” ja teoreettisesti
pätevän olemassa olevan todellisuuden kritiikin välillä.
• Blochin mukaan utopistisen ajattelun arvokas ydin sisältyy
ideaan, että on olemassa olevaa todellisuutta parempi maailma
on mahdollinen – se ei ole mahdottomuus.
• Bloch: ”Missä on utopistien matkasuunnitelma?”
• Utopian tulisi muuttua konkreettiseksi utopiaksi, joka auttaisi
vastaamaan sellaisiin kysymyksiin kuin ”Keitä me olemme?
Mistä me tulemme? Minne olemme matkalla? Mitä me
toivomme? Mikä meitä odottaa?”
• Herbert Marcuse (1898-1979): Ihmisen vapautuksesta (1969)
Tämä todellisuus oli jo toteutunut utopia, ennennäkemätön
taloudellis-tekniseen kehitykseen perustuva sivilisaatio,
”yltäkylläisyyden yhteiskunta”, joka kykeni hämmästyttävät
tehokkaasti tyydyttämään jäsentensä vietit, mutta myös
tukahduttamaan liian kriittiset pyrkimykset.
Tämä tarkoitti myös tehokasta paremman maailman kuvitelmien
pyrkimysten tukahtumista, utopian loppua.