Transcript Kalevi Kaipion esitys

YHTEISÖLLISYYS
AMMATILLISESSA
KOULUTUKSESSA
Kalevi Kaipio
Opetusneuvos
KT, YM
Turku 14.10.2011
OPETUS JA
KASVATUS
AJATTELUNA
Opetus- ja kasvatusajattelua
ja myös koulutusta ohjaa
lähes yksinomaan
psykologinen
teoriaperusta
PSYKOMYYTTI


Oppilaiden ongelmat ja käyttäytyminen
tulkitaan psykologiselta teoriaperustalta
Ongelmat ovat yksilöllisiä ja käsitellään
yksilöperustaisesti
 Tämä
ainoa oikea totuus, myytti,
psykokulttuurisesti ohjaa paitsi
asiantuntijoiden toimintaa, myös
arkea koko läntisessä
kulttuurissa
PSYKOMYYTTI

Kasvatus- ja opetuskäytännöt
psykologisoidaan

Ne nähdään yksilöperustaisina

Kyse on länsimaisen kulttuurin
jatkuvasti vahvistuneesta
yksilöllistymisestä
PSYKOMYYTTI
Kaikki mikä asettuu kitkana
minuuden tarpeiden tielle - tapa,
normi, instituutio, perinne – on
poistettava (Bourdieau 1984)
PSYKOMYYTTI

Seurauksena on ollut yhteisöllisyyden
heikkeneminen

Yhteisvastuun tunne, vastuullinen
toisista välittäminen ja huolehtiminen
on hämärtynyt
PSYKOMYYTTI
Ihminen jätetään aiempaa helpommin
oman onnensa nojaan - yksin
yhteisössä
 Samalla ihmetellään Jokelan ja
Kauhajoen kouluammuskelua,
masennuksen lisääntymistä, huonoa
koulussa viihtymistä ja väkivallan
raaistumista

PSYKOMYYTTI
Ei ymmärretä, että
rajoittamattomien minuuden
tarpeiden, yleisistä normeista ja
pelisäännöistä vapaan
yksilöllisen itsensä toteuttamisen
psykologinen viesti vain on
tuottanut tulosta
PSYKOMYYTTI
Ratkaisuksi tarjotaan opetushallinnon
ja asiantuntijoiden suulla
psykologisen ammattitaidon ja
oppilashuoltohenkilöstön
vahvistamista kouluun opiskelijoiden
ja ongelmayksilöiden auttamiseksi
 Ts. samaa psykologista lääkettä , jota
on toistettu jo 1960-luvulta lähtien

PSYKOMYYTTI

näitä yksilöllisiä
auttamismuotoja tarvitaan ja
On selvää, että
niitä on syytä edelleen vahvistaa

Ne eivät kuitenkaan ratkaise
yhteisöllisyyden puuttumisen
ongelmaa
PSYKOMYYTTI
Vaikka erilaisia yksilöllisiä
auttamismuotoja kouluun
lisättäisiin rajattomasti, niin
yhteisöllisyyden ja
vertaisryhmäauttamisen sekä
toisista välittämisen
puuttuminen yhteisöistä johtaa
heikoimpien syrjäytymiseen
YMMÄRRETTÄVÄ
YHTEISÖLLISYYDEN JA
YKSILÖLLISYYDEN
MERKITYKSET SUHTEESSA
TOISIINSA
YHTEISÖLLISEN KASVATUKSEN
TEOREETTINEN PERUSTA
YKSILÖ
PSYKOLOGIA
YHTEISÖ
SOSIOLOGIA
YHTEISÖPEDAGOGIIKKA
YHTEISÖLLISYYS

Ihmisellä on lajityypillinen tarve
samaistua vertaisryhmään

Erityisen vahvasti nuorten
käyttäytymiseen vaikuttaa nuorten
vertaisryhmä
YHTEISÖLLISYYS
Koulun yhteisöllisyyden puuttuessa
vertaisryhmä haetaan
sattumanvaraisesti jostain muualta
 Ongelmaoppilaat samoin kuin
´hyvät´ oppilaat liittoutuvat
keskenään
 Ääriryhmille antaa internet oivan
vertaisryhmäsamaistumisen ja
luomisen foorumin

YHTEISÖLLISYYS
 Yhteisöllisyyden
puuttuessa eri
ryhmät luovat oman
vertaisryhmän arvo- ja
normirakennelman
 Nämä
vertaisryhmänormit
ohjaavat käyttäytymistä
VERTAISRYHMÄN VAIKUTUS
NUORTEN KÄYTTÄYTYMISEEN
 Vertaisryhmän
ryhmänormien vaikutus
käyttäytymiseen voimakas
 Perinteinen käskyvaltaan
pohjaava vaikutus
käyttäytymiseen ei toimi
entiseen tapaan
MITÄ TUTKIMUS KERTOO?!
Vertaisryhmän vaikutus kuten
arvot, asenteet ja
vertaisryhmänormit ovat
tutkimusten mukaan
merkittävämpiä seikkoja
ongelmanuorten
käyttäytymiseen vaikuttamisessa
kuin henkilökunnan suora
neuvonta ja käyttäytymisen
ohjaus
MITÄ YHTEISÖLLISYYDEN
LUOMINEN EDELLYTTÄÄ?
Opittava käyttämään
ryhmää tietoisesti
vaikuttamisen
välineenä
ja metodina!!!
YHTEISÖKASVATUS
 Hyödyntää
opiskelijoiden
vertaisryhmävaikutuksen
opetuksessa ja kasvatuksessa
 Myös opiskelijoilla on vastuu
yhteisöstä ja toistensa
käyttäytymisestä ja jopa
oppimisesta
 Ei erillisiä henkilöstön ja
opiskelijoiden normeja
 Asioista päätetään yhdessä
YHTEISÖLLISYYTTÄ
KEHITETTY OPETUKSESSA
Sekä koko oppilaitoksen
tasolle että
opetusryhmä- ja
luokkakohtaisesti
PEDAGOGINEN JOHTAMINEN
Johdon ratkaisu, päätös: Onko
oppilaitos pelkästään
opetusteknokratia vai lisäksi
aikuiskasvatuksellinen instituutio?
 Pisatutkimus: Suomalaisen koulun
oppimistulokset huippuluokkaa
 Tutkimustulos: Oppilaat viihtyvät
suomalaiskoulussa huonosti

KESKUSTELKAA
Toteutuuko yhteisöllisyys ja miten se
näyttäytyy opetuksessa?
Mitä tulisi tehdä yhteisöllisyyden
kehittämiseksi opetukseen?
Mikä voisi olla koulukuraattorin rooli
oppilaitoksen yhteisöllisyyden
kehittämisessä?
OPPILAITOS TOIMIVAKSI
YHTEISÖKSI
Kaikki, myös oppilaat mukaan
oppilaitosta kehittämään,
turvallisuudesta ja hyvinvoinnista
vastaamaan!!!
Millä menettelyillä oppilaat mukaan?
YHTEISÖLLISYYS
Sitoutuminen koko oppilaitoksen tai
esim. opetusryhmän yhteisiin
toimintalinjoihin, tavoitteisiin ja
käytäntöihin, joiden puitteissa osat
luovat omat toimintatapansa
 Johdonmukaisten, turvallisten
normien/ pelisääntöjen luomista,
joihin yhdessä sitoudutaan

YHTEISÖLLISYYS
Yhteisöllisten rakenteiden,
vuorovaikutusmuotojen kuten
yhteistyöfoorumien tarkistamista
ja kehittämistä.
Edellyttää yhteistä aikaa.
YHTEISÖLLISYYS
Esim. lukukauden alussa
keskusteltava ja sovittava yhdessä
opiskelijoiden kanssa mitä meidän
opittava, mitä se edellyttää ja miten
tavoitteisiin päästään
 Hyvä menettelytapa on esim. viikon
suunnitteluhetki ja ´viikkopulkka´
jokaisen viikon aluksi ja lopuksi

YHTEISÖLLISYYS
Johdonmukainen sopiminen siitä,
miten toimitaan, miten
käyttäydytään, miten tuetaan
toisiamme, miten ongelmia
käsitellään ja miten luodaan
edellytykset yhteisten tavoitteiden
saavuttamiseksi
 Opiskelijoiden yhteisöllinen
vastuuttaminen. Ei yksilöiden
syyllistämistä, vaan yhteisöllistä
sovittujen asioiden tutkimista.

OPETTAJIEN VERTAISTUKI
Haastavien oppilaiden opetus ja
ratkaisut ovat usein yksinäistä työtä,
jossa ongelmia on tärkeä jakaa
kollegiaalisesti
 Hyvin toimivat kollegiaaliset
vertaistukiryhmät ovat usein pätevä
tuki, kehityksen ja jaksamisen
apuväline
 Voisiko kuraattorin rooliin kuulua
opettajien vertaistukiryhmien
perustaminen?

YHTEISÖLLISYYS
Edellyttää yhtenäisen
toimintakulttuurin rakentamista
(All One Team/ Harvard Univ.
Business School)
Kiitos!