HIS 2 – Eurooppalainen ihminen

eurooppalaisuuden juuret antiikista nykypäivään - eurooppalainen identiteetti - ajankohtaistunut erityisesti EU:n takia (olemmeko suomalaisia vai eurooppalaisia? mitkä ovat suomalaiset juuremme?  HIS4, HIS5)

• europpalaisen sivistyksen juuret ovat Hedelmällisen puolikuun alueella (Niilin laakso ja Kaksoisvirran maa) sekä antiikissa n 800 eKr – 500 jKr • antiikin historia lähinnä Kreikan ja Rooman historiaa • Kreikan historia jakautuu kahteen pääosaan: helleeniseen kulttuuriin ja hellenistiseen kulttuuriin • helleenit asuivat itsenäisissä kaupunkivaltioissa (polis); merkittäviä jaksoja persialaissodat ja peloponnesolaisodat • Makedonian Filippos II valloitti heikentyneet polikset • Aleksanteri Suuri valloitti silloisen maailman  vaikutteita idästä Välimeren piiriin • valtakunta jaettiin neljän sotapäällikön kesken, vallan ja kulttuurin painopiste Ateenasta Aleksandriaan Aleksanteri Suuri  hellenistinen kulttuuri • helleenisen ja hellenistisen kulttuurin ”vedenjakajana” siis

• jo vanhalta ajalta periytyy useita nykypäivänäkin käytössä olevia keskeisiä käytäntöjä (esim. ajanlasku, matikka) • helleenien ja hellenistien taiteet ja tieteet nykypäivänkin ihanne • roomalaiset omaksuivat kreikkalaisten saavutukset, mutta antoivat oman panoksensa etenkin käytännön aloilla (esim. rakennustekniikka) • Rooman valtakunnan aikaan sijoittuu kristinuskon synty – aluksi kielletty ja vainottu, sitten sallittu, lopulta ainoa, valtionuskonto (Konstantinus Suuri, sunnuntai ym)

• Rooma jakautui kahtia 395  Itä-Rooma eli Bysantti Länsi-Rooma ja • Bysantin pääkaupunki Konstantinopoli (  Istanbul), merkittävimpiä keisareita Justinianus 500-l. (Hagia Sofia, Corpus Iuris Civilis) • Länsi-Rooma romahti germaanien kansainvaelluksessa 400-luvulla – germaanikuningas Odovakar kukisti Länsi-Rooman viimeisen keisarin, Romulus Augustuluksen, v. 476 • huom: tarun mukaan Rooman perustivat Romulus ja Remus, ensimm. (ja paras??) keisari oli Augustus

• Itä-Rooma eli Bysantti jatkoi olemassaoloaan lähes 1000 vuotta pitempään, se romahti lopullisesti vasta 1500 luvun taitteessa • Länsi-Rooman romahdettua Länsi- ja Keski-Euroopassa alkoi keskiaika, n 500-1500 • Bysantin vaikutus jatkui Itä-Euroopassa, varsinkin slaavilaisten kansojen keskuudessa • Kansainvaelluksissa siirtyivät sekä germaanikansat että slaavilaiset paikasta toiseen  nykyinen Eurooppa • nykyinen Eurooppa edelleen hieman kaksijakoinen • nyky-Euroopalle ominaista, että roomalaiskatolisuus levinnyt melko laajalle itään (Puola, Baltia), idempänä kreikkalaiskatolisuus • itäinen ja läntinen eurooppalaisuus kohtaavat Suomessa

• keskiaika oli erittäin vireän kehityksen aikaa niin taloudellisesti (vrt HIS 1) kuin tieteen ja muunkin kulttuurin aloilla • ns pimeä keskiaika tarkoittaa kahta asiaa: – antiikin ajan tieteelliset löydöt (esim. Maan muoto yms) unohtuivat, luonnontiede romahti – kristinusko rappeutui (siitä huolimatta, että keskiaika ”uskon aikakausi”) • kuitenkaan keskiajan pimeyttä ei saa painottaa liikaa: – koulutus ja tiede alkoivat nousta uudelleen – keskiajan lopulla uskonpuhdistus (Jaan Huss, Ulrich Zwingli, Jean Calvin, John Knox, Martti Luther ym)

• keskiajan vireydestä saanee käsityksen, kun ajattelee toisaalta läntisen Euroopan romahdustilannetta n 500 ja vertaa sitä vuoden 1500 tilanteeseen, jolloin oltiin jo aivan erilaisessa ”maailmassa” • nimi keskiaika viittaa siihen, että se oli ajanjakso antiikin ja ”uuden antiikin” eli renessanssin välissä

• renessanssiksi sanottu kehitys alkoi jo sydänkeskiajalla, 1300-luvulla (Petrarca) • tyylisuuntana myös merkittävä: 1500-luku ’renessanssin vuosisata’ • myös monet muut asiat osuvat 1500-luvun liepeille, joten nimitys oikeutettu • uskonpuhdistusta seurasi 1600-luvulla vastareformaatio, renessanssia barokki • absolutismi eli itsevaltius myös 1600-l, samoin merkantilismi

• 1700-luvulla Valistus (Locke 1600-l) – Yhdysvaltain itsenäistyminen – Ranskan suuri vallankumous • 1800-luvulla syntyivät useat nykyiset tieteet • Napoleon ja Wienin tanssiva kongressi • Hullu vuosi (Das Tolle Jahr) 1848 • suuret aatteet (ismit) • 1900-luvulla siirrytään kohti nykyaikaa

Tehtävät

• Mikä oli Hullu vuosi (Das Tolle Jahr) 1848?

• Mikä on triptyykki?

• Mitä ovat al secco ja al fresco?

• Mikä on torso?

• Mitä ovat friisi ja kapiteeli?

• Mikä on rekonstruktio?

• Mikä on sonetti?

• Kuka oli Ignatius Loyola?

• Kuka oli Martti Teitti?

• Keitä olivat Olavi Maununpoika ja Johannes Pietarinpoika?