Transcript Esimiehen johtamisen vaikutus työtyytyväisyyteen, eläkeaikeisiin ja

Johtamistapojen vaikutus työtyytyväisyyteen,
eläköitymisaikeisiin ja tuottavuuteen
Merja Kauhanen
Palkansaajien tutkimuslaitos
TOP-Messut 2013
Helsinki 5.3.2013
PALKANSAAJIEN
TUTKIMUSLAITOS
 Työsuojelurahaston rahoittama hanke: Työolot
murroksessa: Ulkoistamisen, johtamistapojen ja
palkkarakenteen vaikutus työhyvinvointiin
 Yksi hankkeen tutkimusosio: Esimiehen johtamisen
vaikutus työtyytyväisyyteen, eläkeaikeisiin ja
tuottavuuteen
 Hanke käynnissä v.2011-2012
PALKANSAAJIEN
TUTKIMUSLAITOS
Tausta
 Globalisaation eteneminen, tekninen kehitys ja kilpailun
kiristyminen ovat muuttaneet yritysten toimintaympäristöä.
 Muutos on heijastunut myös yritysten organisaatioihin ja
johtamiskäytäntöihin
 Mm. työryhmien koot ovat pienentyneet ja johtotehtävissä
työskentelevien osuus on kasvanut sekä yksityisellä että
julkisella sektorilla ja esimiesten alaisten lukumäärä on
pienentynyt.
 Samanaikaisesti myös työn vaatimukset ovat kasvaneet ja
muuttuneet monella alalla ja epävarmuus on lisääntynyt.
• Työhyvinvoinnin edistämisestä on tullut tärkeä tekijä niin
monissa organisaatioissa kuin kansallisessa politiikassakin
(työurien pidentäminen, tuottavuus, talouskasvu)
PALKANSAAJIEN
TUTKIMUSLAITOS
Tutkimuskysymykset
 A. Esimiehen johtamisen vaikutus työtyytyväisyyteen
ajanjaksolla 1997-2008
-
-
Kuinka suuri vaikutus esimiehen johtamistavalla on työntekijöiden
kokemaan työtyytyväisyyteen?
Löytyykö johtamisen vaikutuksessa työtyytyväisyyteen eroja eri
työntekijäryhmien, toimialojen ja työmarkkinasektorien kesken?
Yritysten organisaatiot ja johtamiskäytännöt ovat muuttuneet viime
vuosina, mutta onko johtamisen merkityksessä työtyytyväisyyteen
tapahtunut muutoksia yli ajan?
 B. Esimiehen johtamisen vaikutus eläkeaikeisiin ajanjaksolla
1990-2008
-
Mikä merkitys esimiehen johtamisella on työntekijöiden
eläkeaikeisiin ennen varsinaista vanhuuseläkeikää (45+-vuotiaat) ?
 C. Esimiehen johtamisen vaikutus toimipaikan tuottavuuteen
- Jalostusarvo/tehdyt työtunnit (teollisuuden toimialat)
- Liikevaihto/työntekijät
PALKANSAAJIEN
TUTKIMUSLAITOS
Aineistot
 Työolotutkimusten aineistot vuosilta 1990, 1997, 2003 ja
2008
- Edustava otos 15-64-vuotiaista palkansaajista
- Useita kysymyksiä esimiestyöstä ja sen eri ulottuvuuksista
- Monipuolista tietoa työoloista ja työhyvinvoinnista
- Kysymykset pysyneet hyvin samanlaisina yli ajan-> mahdollistaa
työelämässä tapahtuneiden muutosten tutkimisen
+ Yhdistetty työntekijä- ja työnantaja-aineisto (FLEED) (yhdistetty
työolotutkimuksen 2008 kanssa)
+ Teollisuustilaston toimipaikka-aineisto 2000-2008 (LDPM)
- Tietoa mm. toimipaikkojen arvonlisäyksestä, pääomakannasta ja
henkilöstöstä (yhdistetty työolotutkimuksen 2008 ja FLEED kanssa)
PALKANSAAJIEN
TUTKIMUSLAITOS
Esimiehen johtamista kuvaava summamuuttuja
(saa arvoja 1-5)


Yhdistetty muuttuja esimiehen johtamista kuvaavasta seitsemästä
eri piirteestä (jotka saavat arvoja 1-5, 1=täysin eri mieltä, 5=täysin
samaa mieltä):
- Esimies tukee ja rohkaisee
- Esimies antaa kiitosta hyvistä työsuorituksista
- Esimies on innostava
- Esimies keskustelee runsaasti
- Esimies kertoo avoimesti työpaikan asioista
- Esimies luottaa alaisiinsa
- Esimies antaa riittävästi palautetta
Cronbachin alfa α = 0.90
PALKANSAAJIEN
TUTKIMUSLAITOS
Muuttujat…
 Empiirisissä analyyseissa esimiehen johtamista kuvaava
yhdistetty muuttuja on jaettu kolmeen kategoriaan, joissa
keskiarvopisteet (ka) 1 ≤ ka ≤ 3 kuvaavat huonoa johtamista,
4 ≤ ka ≤ 5 kuvaavat esimiehen hyvää johtamista, ja pisteet
välillä 3 < ka < 4 kuvaavat johtamista siltä väliltä
 Työntekijöiden kokemaa työtyytyväisyyttä mitataan järjestysasteikollisella muuttujalla (asteikko 1–4), jossa 1=erittäin
tyytymätön ja 4 = erittäin tyytyväinen
 Eläkeaie on indikaattorimuuttuja, joka saa arvon 1, jos
työntekijä on ajatellut usein eläkkeelle lähtemistä tai on
jättänyt eläkehakemuksen jo ennen vanhuuseläkeikää, ja
muutoin arvon nolla
PALKANSAAJIEN
TUTKIMUSLAITOS
A. Esimiehen johtamisen vaikutus
työtyytyväisyyteen ajanjaksolla 1997-2008
• Useiden työn psykologisten teorioiden mukaan esimiehen
tuella ja johtamisen käytännöillä on merkitystä työntekijöiden
kokemalle työhyvinvoinnille ja työtyytyväisyydelle
• Esim. Työn vaatimusten ja työn voimavarojen (TV-TV) –malli
(mm. Demerouti ym. 2001; Schaufeli & Bakker 2004;
Hakanen 2004) ja Warrin (1990) vitamiinimalli
• Monitieteinen kirjallisuus johtamisen vaikutuksesta
työhyvinvointiin käyttäen eri työhyvinvointia kuvaavia
muuttujia (meta-analyyseja esim. Rhoades ja Eisenberger
2002 ja Kuoppala ym. 2008)
PALKANSAAJIEN
TUTKIMUSLAITOS
Menetelmä
•
Taloustieteellisessä kirjallisuudessa työntekijöiden kokemaa
työtyytyväisyyttä on käytetty vastineena työntekijöiden kokemalle
hyödylle, joka riippuu yksilöiden ominaisuuksista sekä työpaikan ja
työn piirteistä (Clark ja Oswald 1996)
JSi*= βXi + δSMi + εi, εi ~ N (0,1).
Xi - vektori selittävistä muuttujista (yksilökohtaiset muuttujat,
työpaikkaan ja työhön liityvät muuttujat, koulutus-, kehittymis- ja
etenemismahdollisuudet työssä, työn autonomia, ‘psykologiset’
muuttujat), SMi - esimiehen johtamista kuvaava muuttuja, εi
virhetermi
•
Ordered probit/probit-mallit
PALKANSAAJIEN
TUTKIMUSLAITOS
Keskeiset tulokset
Vaikutus työtyytyväisyyteen:
 Esimiehen hyvä johtaminen lisää tilastollisesti merkitsevästi
työtyytyväisyyttä.
 Esimiehen johtamisen merkitys on pysynyt suurena yli ajan ja
jopa hieman kasvanut.
 Todennäköisyys olla erittäin tyytyväinen työhön, kun
esimiehen johtaminen oli ’hyvää’, oli 21–25 prosenttiyksikköä
suurempi verrattuna todennäköisyyteen, kun esimiehen
johtaminen oli ’huonoa’, kun muut muuttujat olivat keskiarvoissaan.
 Ei suuria eroja työmarkkinasektorin, koulutustason tai
työsuhteen tyypin mukaan katsottuna
PALKANSAAJIEN
TUTKIMUSLAITOS
B. Esimiehen johtamisen vaikutus eläkeaikeisiin
ajanjaksolla 1990-2008
• Työurien pidentäminen on yksi kiireellisimpiä työelämän
haasteita Euroopan unionin maista nopeimmin ikääntyvässä
Suomessa
• Pitkien työurien myötä saavutettava korkea työllisyysaste ja
työvoiman riittävyys ovat tärkeitä edellytyksiä kansantalouden
kasvulle, jota ilman emme pysty turvaamaan hyvinvointipalveluja emmekä eläkejärjestelmän kestävyyttä.
• Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen vaikuttavat olennaisesti
siihen, kuinka pitkään ihmiset aikovat jatkaa työelämässä
(Karisalmi 2008)
PALKANSAAJIEN
TUTKIMUSLAITOS
Aiempi kirjallisuus
•
Tutkimuskirjallisuudessa eläkepäätökseen vaikuttavat tekijät jaettu:
henkilökohtaisiin tekijöihin (microlevel personal factors), työhön
liittyviin tekijöihin (mesolevel work related factors) ja makrotason
tekijöihin (politiikka ja kulttuuriset normit)
•
Tutkimus kiinnittänyt eniten huomiota henkilökohtaisiin tekijöihin,
työhön ja työyhteisöön liittyviin tekijöihin kiinnitetty vähemmän
huomiota (Beehr et al. 2001)
•
Työhön ja työyhteisöön liittyvä tutkimus on osoittanut, että korkeilla
työn vaatimuksilla, ja muilla työn organisointiin ja johtamiseen
liittyvillä tekijöillä on suuri merkitys eläkeaikeisiin ja päätöksiin
PALKANSAAJIEN
TUTKIMUSLAITOS
Aiempi kirjallisuus
•
Forma ym. 2004: Esimiestyöllä ja työn fyysisellä ja henkisellä
raskaudella on merkitystä palkansaajien työssä jatkamisen kannalta.
•
Bonsdorff (2009): Johtamisella on suuri merkitys työntekijöiden
työssä jatkamisen kannalta, sillä työhyvinvointia ja työntekijöiden
terveyttä voidaan tukea hyvien johtamiskäytäntöjen avulla.
•
Tuomi (2004): Yhteistyön ja johtamisen ongelmat, ikäsyrjintä ja
arvostuksen puute työpaikalla ovat yhteydessä eläkesuunnitelmiin.
•
Sutinen ym. (2005): Oikeudenmukaisen johtamisen ja eläkeaikeiden
välillä yhteys sairaalalääkäreiden keskuudessa
•
Ilmarinen (1999): Esimiehen toiminnalla tärkeä merkitys
ikääntyneiden työmotivaation kannalta
PALKANSAAJIEN
TUTKIMUSLAITOS
Keskeiset tulokset...
Vaikutukset työntekijöiden eläkeaikeisiin ennen vanhuuseläkeikää:
 Jotta jaksaisi työssä mahdollisimman pitkään, johtamistapojen parantaminen on tärkeää (melko tai erittäin tärkeää)
- n. 61 prosenttia vastaajista tätä mieltä vuoden 2008
työolotutkimuksen mukaan
 Esimiehen johtamisella tilastollisesti merkitsevä vaikutus
eläkeaikeisiin yli 45-vuotiaiden keskuudessa
- eläkeaikeiden todennäköisyys oli suurempi niillä palkansaajilla, jotka arvioivat esimiehen johtamisen huonoksi,
kun kontrolloitiin muiden tekijöiden vaikutus
 Muista muuttujista mm. työkyvyllä ja työn fyysisellä ja
henkisellä raskaudella vaikutusta eläkeaikeisiin
PALKANSAAJIEN
TUTKIMUSLAITOS
C. Esimiehen johtamisen vaikutus toimipaikan
tuottavuuteen
• Tuottavuuden mittarit:
- Jalostusarvo/tehdyt työtunnit (teollisuuden toimialat)
- Liikevaihto/työntekijät
Menetelmä:
• OLS ja 2-vaiheinen estimointi kiinteiden toimipaikkatason
vaikutusten eliminoimiseksi (Black and Lynch 2001)
PALKANSAAJIEN
TUTKIMUSLAITOS
Aiempi kirjallisuus
•
•
•
•
•
Empiirisessä kirjallisuudessa vahva ja positiivinen korrelaatio
HRM:n (laaja joukko eri mittareita) ja tuottavuuden välillä yleisesti
havaittu
Bloom and Van Reenen (2010) ja Syverson (2011) viimeaikaisia
katsauksia taloustieteelliseen empiiriseen tutkimukseen aiheesta
Esim. Bloom and Van Reenen (2007) tutkivat hyvien
johtamiskäytäntöjen vaikutusta yrityksen menestykseen (tuottavuus,
myynnin kasvu, voitto ym.) ja havaitsivat että paremmat
johtamiskäytännöt (korkeammat pisteet johtamisesta) olivat
yhteydessä yrityksen paremman menestyksen kanssa
Muita katsauksia: Combs et al. (2006) meta-analyysi innovatiivisista
johtamiskäytännöistä ja Van De Voorde et al. (2012) katsaus 36
kvantitatiivisesta tutkimuksesta
Boselie et al. (2005, 7): ”Although a handful of studies have now
examined the role of the HR function itself in terms of leadership and
change deliver, the role of the immediate line manager in the actual
enactment process is an underdeveloped area”
PALKANSAAJIEN
TUTKIMUSLAITOS
Keskeiset tulokset…
Vaikutus toimipaikan tuottavuuteen:

Kun tuottavuuden mittarina käytettiin jalostusarvoa/tehdyt työtunnit
esimiehen johtamisen yhteys toimipaikkojen tuottavuuteen
teollisuuden toimialoilla oli positiivinen, joskaan ei tilastollisesti
merkitsevästi

Kun tuottavuuden mittarina käytettiin liikevaihtoa työntekijää kohti
kaikkia toimialoja koskevassa analyysissa, tämä suhde oli
tilastollisesti merkitsevä (10 prosentin merkitsevyystasolla)

Aiemman tutkimuksen mukaan, kun HR käytäntöjä käytetään
yhdessä muiden kanssa, vaikutus toimipaikan tuottavuuteen/menestykseen on suurempi kuin yksin käytettynä (Guest 1998;
Baptiste 2008).
PALKANSAAJIEN
TUTKIMUSLAITOS
Johtopäätökset
 Esimiehen johtaminen on voimavara, jolla on varsin
merkittävä vaikutus työntekijöiden kokemaan
työtyytyväisyyteen työmarkkinasektorista, työntekijöiden
koulutustasosta ja työsuhteen tyypistä riippumatta.
 Esimiehen johtamisen merkitys pysynyt suurena yli ajan ja
jopa hieman kasvanut.
 Esimiehen johtamisella vaikutusta myös eläkeaikeisiin ennen
varsinaista vanhuuseläkeikää.
 Tulokset osoittavat, kuinka tärkeää on panostaa esimiehen
johtamiseen myös työurien pidentämisen ja tuottavuuden
näkökulmasta.
PALKANSAAJIEN
TUTKIMUSLAITOS