Transcript RCM 02

6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät

Oirehtivat viat ja mittaava kunnossapito
–
–
–
Vikaantumistodennäköisyys on usein lähes riippumaton kohteen iästä.
Yleensä vikaantumassa oleva laite oirehtii ennen vaurioitumistaan,
jolloin vian kehitystä voidaan hidastaa tai estää ja seurauksia lievittää.
Kuvassa on esitetty, mitä vikaantumisen viimehetkillä tapahtuu:



–
–
Käyrää kutsutaan P-F -käyräksi (Point-Failure).
Käyrä kertoo, miten vikaantuminen alkaa ja etenee kohtaan, jossa se
voidaan havaita.
Jos vikaan ei puututa, se etenee toiminnalliseksi viaksi.
Vikaantumisprosessissa kohtaa, jossa vikaantuminen on havaittavissa,
nimitetään oirehtivaksi viaksi (Potential Failure).
Oirehtiva vika on havainnoitavissa oleva tila, joka osoittaa, että
toiminnallinen vika on tapahtumassa tai vikaantumisprosessi on
alkanut.
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät
–
P-F -käyrä
–
Vikaantumisia voidaan ennustaa monin eri tavoin.
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät
Jos oirehtiva vika havaitaan pisteiden P ja F välillä, on tietyillä
toimenpiteillä mahdollisuus estää toiminnallisen vian kehittyminen
häiriötilaksi ja estää vikaantumisen seuraukset.
– Toimenpiteitä, jotka tähtäävät oirehtivien vikojen havaitsemiseen,
kutsutaan kunnonvalvontatoimenpiteiksi (on-condition tasks).
Kunnonvalvontatoimenpiteet tarkoittavat oirehtivien vikojen valvonta-,
tarkastus- ja analysointitoimenpiteitä, joiden jälkeen voidaan ryhtyä
toimeen ja estää toiminnalliset viat tai vikojen seuraukset.
– Kunnonvalvontatehtäviä (kohde jätetään jatkamaan määriteltyä toimintaansa) kutsutaan (kentällä) myös ennustavaksi kunnossapidoksi tai
kuntoon perustuvaksi kunnossapidoksi.
–

P-F -jakso
–
Pisteiden P ja F väliä kutsutaan PF -jaksoksi ajallisena tarkasteluna (PF
Interval), joka kertoo kuinka usein kunnonvalvontatehtäviä tulee tehdä.
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät
P-F -jakso
–
P-F -jakso on jakso, joka alkaa oirehtivan vian ilmenemisestä
(eli vika olisi havaittavissa) ja päättyy toiminnalliseen
vikaantumiseen.
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät
–
–
–
–
Jos oirehtiva vika halutaan havaita ajoissa, tarkastusjakson tulee
olla lyhempi kuin P-F -jakso.
Kunnonvalvontatoimenpiteet tulee tehdä lyhyemmin välein kuin
P-F -jakso (usein ½ ). Jos vian P-F -jakso on kaksi viikkoa,
havaitaan vika ajoissa, jos tarkastusjakso on esim. viikko.
P-F -jaksoa kutsutaan myös varoitusjaksoksi (warning period),
vikaan johtavaksi ajaksi (lead time to failure) tai vian
kehittymisjaksoksi (failure development period).
Jos P-F -jakso on hyvin lyhyt, tarvitaan realiaikainen
kunnonvalvonta-menetelmä.
Netto P-F jakso
– On minimijakso, joka kuluu oirehtivan vian havaitsemisesta
toiminnallisen vian syntymiseen.
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät
Koska tarkastus suoritetaan
tarkastusjakson aikana,
vikaantuminen havaitaan tämän
tarkastusjakson välisenä aikana.
Netto P-F -jakso
Määritelmä:
Netto P-F -jakso on P-F -jakso vähennettynä tarkastusjaksolla. Netto
PF -jakso kuvaa minimiaikaa vian havaitsemisesta toiminnallisen vian
syntymiseen (=aika, joka on käytettävissä vian poistamiseen).
–
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät
–
–
–
–
Toimintakelvottomuusaikaa (MDT) voidaan usein lyhentää esim. alasajon
hyvällä suunnittelulla (vertaa häiriöpysäytys).
Korjauskustannuksia voidaan tavallisesti pienentää estämällä toissijaiset
vahingot (samalla toimintakelvottomuusaika lyhenee).
Turvallisuus paranee, kun osataan varautua alasajoon ja ylimääräisten
henkilöiden poistamiseen vaara-alueelta.
P-F -jakson kiinteys (consistency)
Käytännössä P-F -jaksot eivät ole vakioita, vaan käyrät vaihtelevat.
 Tarkastusjakso pitää valita lyhemmäksi kuin lyhin todettu P-F -jakso.
P-F -jakson vaihtelu
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät

Kunnonvalvontatehtävien tekninen toteutettavuus
–
Tekniset kriteerit voidaan määritellä seuraavasti:

Määräaikaiset tehtävät ovat teknisesti toteutettavissa (perusteltavissa), jos
–
–
–
–

on mahdollista määritellä selvät oirehtivat vikaantumisehdot (oireet).
P-F -jakso ei vaihtele merkittävästi.
on käytännöllistä valvoa kohdetta jaksoin, jotka ovat lyhyempiä kuin P-F -jakso.
netto P-F -jakso on riittävän pitkä vian seurausten poistamiseksi.
Kunnonvalvontatekniikat (-menetelmät)
–
Kunnonvalvonnan pääluokat ovat seuraavat:
1. Kunnonvalvontalaitteet eli erikoislaitteilla suoritettavat mittaukset.
2. Tekniikat, jotka pohjautuvat tuotteiden laatuvaihteluihin.
3. Ensisijaisten vaikutusten valvontatekniikat: Olemassa olevien
(prosessi)mittausten hyödyntäminen.
4. Tarkastustekniikat perustuen inhimillisiin aisteihin.
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät
1. Kunnonvalvontalaitteet
– Kunnonvalvonta perustuu laitteisiin, jotka havainnoivat laitteissa olevia
oirehtivia vikoja (condition monitoring).
– Erilaisia laitteita on olemassa satoja ja niillä havainnoidaan oirehtivien
vikojen ilmenemisiä esim. värähtelyä, lämpötilaa, voiteluaineiden
epäpuhtauksia, vuotoa jne.
– Kv-laitteet voidaan jaotellaan niihin vaikuttavien suureiden perusteella:






–
Dynaamiset vaikutukset
Partikkelivaikutukset
Kemialliset vaikutukset
Fysikaaliset vaikutukset
Lämpötilavaikutukset
Sähköiset vaikutukset
Kunnonvalvontalaitteet mittaavat yleensä vain yhtä suuretta.
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät
–
Kunnonvalvontalaitteita kannattaa käyttää harkiten:


Vain silloin, kun saadaan luotettavia tuloksia (jos löytyy sopiva kv-laite).
Vain, kun tulokset kattavat kustannukset (kv-laitteet ovat usein kalliita).
2. Tuotteen laadun vaihtelu
– Monilla aloilla tuotteen laatu korreloi voimakkaasti laitteiden kuntoa.
– Käytössä oleva tekniikka on tilastollinen prosessin ohjaus (Statistical
Process Control, SPC), joka perustuu tuotteen jonkin ominaisuuden
(toleranssit) mittaukseen (ulkomitta, paino jne.)  Esim. terän vaihto.
3. Ensisijaisten vaikutusten valvonta
– Ensisijaiset vaikutukset (nopeus, virtausnopeus, paine, lämpötila, teho,
virta jne.  vertaus referensseihin) kuvaavat laitteen kuntoa.
– Tietoa hyödynnettäessä on huomioitava, että

tunnetaan normaalilukemien vaihtelualue (vihreä alue).
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät


lukemia on otettava (seurattava) P-F -jaksoja lyhyemmillä jaksoilla.
mittari on pidettävä kunnossa ja siinä on oltava merkittynä oirehtivan
vian alue (keltainen) sekä toiminnallisen vian alue (punainen).
4. Ihmisaistit
– Useimmin käytetty kunnonvalvontatapa.
– Tapaan liittyy varjopuolia:


–
Ihmisaistein havaittavissa oleva vika on usein edennyt jo pitkälle.
Havainto on subjektiivinen ja havaintoon vaikuttaa havainnoitsijan
kokemus, asiantuntemus ja jopa mieliala.
Etuja ovat:



Ihminen pystyy havainnoimaan useita vikavaihtoehtoja (failure
condition).
Havainnointi on edullista, jos se tapahtuu muun työn ohessa, esim.
laitteen käyttäjän havainnot.
Ihminen pystyy arvioimaan oirehtivan vian vakavuutta (laite välittää vain
lukemia).
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät
Oikean kunnonvalvontatavan valinta
–
Yleensä vikaantumista edeltävät useat oirehtivat viat, joihin voidaan
soveltaa monia kunnonvalvontatapoja. Jokaisella oirehtivalla vialla on oma
P-F -jaksonsa ja jokainen jakso vaatii myös erilaista tietotaitoa.
–
Erilaisia oirehtivia vikoja, jotka edeltävät laitteen vikaantumista.
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät
–
Edellisessä kuvassa (s. 67) on esitetty kuulalaakerin vaurioitumisen
ennustaminen oirehtivan vian eri vaiheissa erilaisilla kunnonvalvontatavoilla.
–
Kv-tapojen valinnassa on huomioitava vallitseva mittaustilanne,
eli esim.




–
–
jos laakeri on syvällä koneessa, voi värähtelyjen mittaaminen olla vaikeaa.
jos laakerissa on kiertovoitelu, voidaan valvoa öljyn kuntoa.
taustamelu voi vaikeuttaa laakerimelun havainnointia.
laakerin lämpötilaa voi olla vaikea tunnustella.
Jos RCM -ajattelua käytetään monimutkaisissa prosesseissa, soveltuvat
esitellyt menetelmät teknisesti vain vähän yli 20 % :iin tapauksista ja
hyödyllistä käyttö on vain noin joka toisessa tapauksessa.
Jos huomioidaan kaikki neljä em. pääluokkaa (s. 63), on kv-käyttö
taloudellisesti perusteltua noin 25 - 35%:ssa tapauksista, joten
kunnonvalvonnan käyttökohteet tulisi harkita tarkkaan.  Voidaan päätellä,
että kunnonvalvonta on vain osaratkaisu monimutkaisissa prosesseissa.
Esim.kunnonvalvontavoista: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kunnossapito/mekaniikka.html
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät
–
Jotta vältetään kunnonvalvonnan turhat investoinnit,



täytyy keskittyä kaikkiin vikaantumista edeltäviin varoituksiin ja niiden
havainnointimenetelmiin  analyysi ja kriteerit kv-tavalle.
käytetään RCM:n teknisiä valintakriteerejä (s. 63) päätösten tukena.
Kunnonvalvontatehtävän sudenkuoppia
Kv-tavan soveltuvuutta arvioitaessa on erityisesti huomioitava erot
oirehtivien ja toiminnallisten vikojen sekä vikaantumisen ja käyttöiän välillä.
Oirehtivat ja toiminnalliset viat
– Käytännössä sekoitetaan usein oirehtivat ja toiminnalliset viat.
–

Esim. vuodot voidaan tapauskohtaisesti lukea joko oirehtiviksi tai toiminnallisiksi
vioiksi (tiivisteet vuotaa, ylipaine).
P-F -jakso ja toiminnallinen ikä (The P-F -interval and operating age)
– Sovellettaessa periaatteita ensimmäistä kertaa on usein vaikea erottaa
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät
laitteen iän ja P-F -jakson välistä eroa, joten silloin yleensä
kunnonvalvontatehtävien taajuus määritellään (virheellisesti) joko
kuvitellun tai todellisen eliniän perusteella, koska
- elinikä on usein monta kertaa pidempi kuin P-F -jakso, joten kv-tavan
valintaan elinikä ei juuri vaikuta.
- laitteen elinikä lasketaan sen käyttöönotosta eteenpäin, ja koska
- P-F -jakso mitataan toiminnallisesta vikaantumisesta taaksepäin.
–
Seuraava kuva (s. 71) esittää tilannetta, jossa




laitteen sama komponentti vikaantuu satunnaisesti.
yksi komponentti vikaantuu 5 v ja 2kk kuluttua, toinen 6 kk:n ja kolmas
2 vuoden käytön jälkeen (s.71 kuvassa tapaukset 1, 2 ja 3).
jokaista toiminnallista vikaa edeltää 4 kk:n mittainen P-F -jakso.
tarkastukset on suoritettava 2 kk:n välein.
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät
2
3
1
Vuodet
Satunnainen vikaantuminen, mutta samanlainen P-F –jakso.

Lineaariset ja epälineaariset P-F -käyrät
Vikaantumisen viimeiset vaiheet
– Vikaantuminen yleensä kiihtyy loppuvaiheessa.
– Seuraavassa esitetään kuulalaakerin rikkoutumisen kehittyminen.
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät
Yleensä raskaimmin kuormittuu ulomman laakerikehän pohja.
 Kuulien pyöriminen aiheuttaa ulkokehän sisäpinnan liikettä ylös alas
suunnassa ja tämä saa aikaan pieniä halkeamia (väsymisen seurauksena).
 Halkeamiin menee öljyä ja korkea paine irrottaa metallia pinnasta.
 Irtautunut metalli jauhautuu ja öljyyn syntyy hiukkasia, jotka havaitaan
öljyanalyysissä.
 Kehälle syntyvät kuopat aiheuttavat värähtelyä, joka voidaan mitata.
 Kuulat ”iskevät” kuoppiin ja laajentavat niitä, jonka jälkeen kuulat
vaurioituvat.
 Kuuluu ääntä.
 Lämpötila nousee.
 Jos käyttö jatkuu, niin lopulta laakeri lukkiutuu.
 Esimerkki tuo esille monta pistettä oirehtivalle käyrälle (kts. s. 67).

6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät
Lineaarinen P-F -käyrä
– Jos kohde kuluu lineaarisesti, ovat vikaantumisen viimeiset vaiheet
yleensä lineaarisia.
– Tyypillinen esimerkki on auton rengas.
Renkaan kuluminen
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät
–
–

Mikä on sopiva auton renkaan kulutuspinnan tarkastusohje, kun
rengas kuluu 1 mm / 5000 km ja minimi sallittu kulutuspinta on 2 mm?
Jos kuluminen on lineaarista ja tarkastaminen kallista, kannattaa
tarkastustoimenpiteet aloittaa vasta, kun ne ovat todella tarpeen.
Miten määritellä P-F -jakson pituus?
–
–
–
Lineaarisissa tapauksissa määrittely on helppoa.
Määrittely tulee vaikeaksi, kun vikaantuminen on satunnaista ja/tai
loppuvaiheessaan kiihtyvää.
P-F -jakson määrittelyssä voidaan käyttää seuraavia menetelmiä:
Jatkuva seuranta (Continuous Observation)
Teoriassa on mahdollista määritellä P-F -jakso seuraamalla kohdetta
jatkuvasti (oirehtiminen  toiminnallinen vikaantuminen), mutta yleensä
käytännössä ei voida näin menetellä, koska se aiheuttaa liikaa kuluja.
- Toisaalta: Yleensä vikaantumisen salliminen ei ole järkevää.
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät
Aloitetaan lyhyellä jaksolla ja pidennetään jaksoa tarvittaessa
- Menetelmä johtaa lopulta laitteen vikaantumiseen ja riskinä on ettei
ensimmäinenkään oletus ollut riittävän lyhyt.
Satunnainen jakson pituus
- Valitaan satunnaisesti riittävän lyhyt jakso kaikkiin tapauksiin (voi olla
kuitenkin liian pitkä  rikkoutuminen, tai liian lyhyt liikaan kuluja).
Tutkimus
- Paras tapa on simuloida vikaantuminen niin, ettei vakavia seurauksia
ole, mutta tutkimukset (laboratoriomittaukset) ovat kalliita ja vievät aikaa.
- Tutkimusta käytetään mm. lentokoneen eri komponentteihin.
Rationaalinen lähestymistapa
- Käytetään, kun kaikki edellä esitetyt tavat ovat epäkäytännöllisiä, kalliita
tai mahdottomia toteuttaa, mutta ensin on tehtävä oikeat kysymykset:
• Miten nopeasti kohde rikkoutuu? (Mikä on aika P:stä F:ään?)
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät
• Toiseksi pitää kysyä henkilöiltä,
– jotka tuntevat laitteiden vioittumistavat ja oireet, kuten esim. käyttäjiltä,
kp-henkilöstöltä ja laitevalmistajan edustajilta.
• Kolmanneksi täytyy keskittyä yhteen vikaantumistapaan kerrallaan,
– jos kysymyksessä on kuluminen, pitää ”unohtaa” korroosio ja väsyminen.
• Lopuksi varmistetaan, että tavoitteena on löytää kunnonvalvontatehtäville oikea tarkastusjakso (lyhyempi kuin P-F -jakso).

Milloin kunnonvalvontatehtävät ovat tekemisen arvoisia?
Seuraavat kriteerit tulisi täytyä:


Vaikka piilevän vian seurauksena ei ole suoria haittavaikutuksia, vian
synnyn estämisellä pienennetään tai ehkäistään yhteisvian
mahdollisuutta. Yleensä tekemisen arvoista kv-tehtävää ei löydetä.
Ympäristöseuraamuksia sisältävät vikaantumiset on pidettävä
kunnonvalvontatehtävien kohteina.
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät




Jos vikaan ei liity turvallisuusriskejä, on kunnonvalvontatehtävien
oltava tuottavia ja taloudellisia.
Toiminnallisten vikojen ehkäisemiseen pystyvät
kunnonvalvontatehtävät ovat yleensä hyödyllisiä.
Jos oirehtivan vian korjaaminen on edullisempaa kuin
toiminnallisen vian korjaaminen, on kunnonvalvonta
tarkoituksenmukaista.
Ennakoivien tehtävien (Proactive Task) valinta
Yleensä on helppo päätellä, milloin ennakoiva toimenpide on
teknisesti järkevä (kts. kuva s. 67), mutta onko se tekemisen arvoista
(eli kannattavaa), on jo vaikeammin määriteltävissä.
– Kunnonvalvonnalla voidaan usein välttää liian aikaiset määräaikaishuoltotoimenpiteet.
Kunnonvalvonta (On-Condition Tasks)
– Kunnonvalvontaan päädytään yleensä seuraavista syistä:
–
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät



Kv voidaan tavallisesti tehdä paikanpäällä, käynnin aikana, tuotantoa
häiritsemättä ja helposti organisoimalla.
Kv:lla voidaan määritellä tarkat vikaantumisehdot, joten korjaavat
toimenpiteet voidaan määritellä ennen työn aloitusta.
Havaitsemalla oirehtivat viat, saadaan laitteen koko käyttöikä hyödynnettyä.
Jaksottainen korjaus (restoration) ja uusiminen (discard)
Jos sopivaa kunnonvalvontatapaa ei ole olemassa, käytetään
jaksottaista korjausta tai uusimista.
Usein näiden toimenpiteiden varjopuolia ovat:



Toimenpiteisiin päästään vain pysäyttämällä tuotanto.
Aikarajoituksesta (mm. kalenteri- tai käyttöaika) johtuen vaihdetaan usein
myös hyväkuntoisia komponentteja.
Määräaikaiskorjaukset vaativat korjaamohuoltoa, joka työllistää enemmän
kuin ennakkohuolto.
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät
Toimenpiteiden yhdistäminen
– Joidenkin ympäristö- ja turvallisuusriskejä aiheuttavien
vikaantumisten ehkäisemiseen tarvitaan useita toimenpiteitä.
– Usein käytetään toimenpiteiden yhdistelmää, jolla riskitaso saadaan
hyväksyttäväksi.
Toimenpiteiden valintaprosessi:
– Seuraavassa (s. 80) on kaavio prosessista.

Jos myöhemmin esitetty toimenpide on halvempi, valitaan se.
6 Ennakoiva kunnossapito,
Ennustavat tehtävät
VVA, Vian etsintä, laitteen uudelleen
suunnittelu osin tai kokonaan.
–
Toimenpiteiden valintaprosessi: Onko teknisesti järkevä ja tekemisen arvoinen?
7 Korjaavat toimenpiteet:
Vian etsiminen

Korjaavat toimenpiteet
Jos teknisesti hyväksyttäviä ja järkeviä ennakoivia toimenpiteitä ei löydy,
on toissijaisena tehtävänä arvioida seurauksia näin:




Ennakoivien toimenpiteiden puuttuessa käytetään jaksoittain suoritettavaa
vianetsintää.
Ellei ennakoivilla toimilla voida vähentää ympäristö- ja/tai turvallisuusriskejä
hyväksyttävälle tasolle, pitää kohde suunnitella uudelleen tai muuttaa
prosessia.
Ellei löydy ennakoivia toimenpiteitä, jotka ovat vikaantumiskustannuksia
pienemmät, niin ensisijainen ratkaisu ei ole määräaikaiskunnossapito.
Jos tuotantoa häiritsemättömille vikaantumisille ei ole olemassa kaikkia
vikaantumisesta aiheutuvia kustannuksia edullisempaa ennakoivaa
kunnossapitoa, ei ennakoivaa kp:a kannata toteuttaa. Jos taas
korjauskustannukset ovat korkeat, on uudelleen suunnittelu tarpeen.
Mitä tehdään, ellei sopivia ennakoivia toimenpiteitä löydy (s.82)?
7 Korjaavat toimenpiteet:
Vian etsiminen
1
4
2
3
5
7
6
9
10
10
8
12
11
Korjaavat toimenpiteet
12
7 Korjaavat toimenpiteet:
Vian etsiminen

Toiminnan testaus
Miksi vaivautua?
– Usein kunnossapidon kolmena päälajina pidetään: Ennustavaa,
ehkäisevää ja korjaavaa kunnossapitoa.
– On kuitenkin olemassa paljon kunnossapitoa, joka ei kuulu mihinkään
noista ryhmistä.


Esim. määrävälein suoritettavat koekäytöt (palohälyttimet) ja testaukset.
Jopa kolmasosa kunnossapidosta on erilaista testaamista.
Yhteisvika ja toiminnan testaus
– Jos autossa ei ole lamppujen viallisuutta ilmaisevaa varoitusjärjestelmää, on ainoa mahdollisuus estää esim. viallisesta jarruvalosta
johtuvien vaaratilanteiden syntyminen tarkastamalla valot määrävälein.
7 Korjaavat toimenpiteet:
Vian etsiminen
Teknisiä näkökulmia toiminnan testaamiseen
1) Tarkista suojaava järjestelmä kokonaisuutena
Testauksilla tarkistetaan yleensä kohtuullisella todennäköisyydellä
vikaantuvia laitteita / laitteistoja.

Tavallisimmin testataan, että reagoiko laite oikein annettuun viestiin, esim.
palohälytin ja savu.
2) Älä vahingoita
Asennusvirheen mahdollisuus on aina olemassa.
Korjattu / huollettu (vara)laite voi olla toimintakunnoton, ellei sitä testata.
3) Tarkastamisen on oltava fyysisesti mahdollista
Joskus testaaminen on mahdotonta:


Jos suojaavan toimilaitteen testaaminen ei ole mahdollista = suunnitteluvirhe.
Toimilaitetta ei voi tarkastaa rikkomatta sitä (esim. sulake).
7 Korjaavat toimenpiteet:
Vian etsiminen
On pyrittävä suunnittelemaan laitteet niin, että tarvittavat testaamiset on
mahdollista toteuttaa jollakin tekniikalla.
4) Minimoi riskit testausten yhteydessä
Riskejä sisältävien testausten testaustiheys on minimoitava.
Tarvitaanko laitteita vai voidaanko ne suunnitella uudelleen?
5) Tarkastusjaksot
Jakson pituus oltava tarkoituksenmukainen (vrt. seuraava kappale).
 Vianetsinnän
tarkastusjaksot (testaaminen)
Vianetsintäjakso (FFI = Failure-Finding Interval) määräytyy käytettävyysvaatimuksen ja luotettavuuden arvojen perusteella.
Vianetsinnän jaksot, käytettävyys (A), luotettavuus (M) (kts. luotett. tek. s. 6 - 12)
A
toiminta  aika
(toiminta  aika)  (vika  aika)
Epäkäytettävyys A 1  A
FFI = 2 x epäkäytettävyys x M, (M = MTBF = Vikaantumisvälin odotusarvo = MTTR+MUT)
7 Korjaavat toimenpiteet:
Vian etsiminen
Vaadittava käytettävyys
Kun on löydetty arvot käytettävyydelle (A), luotettavuudelle (M) ja
vianetsintävälille (FFI), on sen jälkeen päätettävä (%) -taso
käytettävyysvaatimukselle.
Esim.: FFI = 2 x (100 – 99,99)% x M = 0,02% x M
Käytettävyys 99,99 % 99,95 % 99,9 % 99,5% 99 % 98 % 95 %
Vianetsintäväli (FFI)% 0,02xM 0,1xM 0,2xM 1xM 2xM 4xM 10xM
Jos tavoitellaan 99,99% käytettävyyttä, täytyy vianetsintävälin olla 0,02xM / 100.
.
7 Korjaavat toimenpiteet:
Vian etsiminen
Vianetsintä saattaa aiheuttaa vikoja
Käytännössä vianetsintä voi olla myös syy vikojen
syntymiseen.
Testaus ylikuormittaa laitetta  vikaantuminen.
 Laite jää testauksen jäljiltä vikatilaan.

Ei laskennallinen tapa määritellä vianetsintäväli:
Kaikki piilevät viat eivät ole yhtä vahingollisia tuotannolle.
Tällöin huomioidaan kustannukset ja asetetaan
käytettävyysvaatimus sen mukaan.
 Jos tarvittavia luotettavuuden tilastoja ei ole, arvioidaan MTBF ja
asetetaan sen jälkeen vianetsintävälit (testausvälit) arvioinnin
perusteella. ( Tarkistetaan arviot mahdollisimman aikaisin.)

7 Korjaavat toimenpiteet:
Vian etsiminen
Vianetsintäjaksojen välit (Task Intervals)
Joskus laskennalliset menetelmät antavat liian pitkiä tai lyhyitä välejä:
Liian lyhyistä vianetsintäjaksoista saattaa seurata:
 Tuotantolinjan
pysäytys muutaman päivän välein.
 Tiheä testaus aiheuttaa turhaa kulumista ja väsymistä.
Liian pitkistä vianetsintäjaksoista saattaa aiheutua se, että:
rikkoutuu ennen vianetsintää  vianetsintä todetaan turhaksi.
 Vianetsintää toteutetaan todellisuudessa suunniteltua vianetsintäjaksoa
tiheämmin (esim. jonkin muun vianetsinnän yhteydessä).
 Laite
Vianetsinnän tekninen toteuttaminen on tarkoituksenmukaista, jos
 tehtävä
on helppo ja mahdollista suorittaa.
 tehtävän suorittaminen ei lisää yhteisvian riskiä.
 toimenpiteet ovat tarpeellisia suorittaa suunnitellulla aikavälillä.
Tavoitteena on piilevien toimintojen aiheuttamien yhteisvikojen
alentaminen sallitulle tasolle (tehdään vain, jos tavoite saavutetaan).
8 Muut korjaavat toimenpiteet

Korjaava kunnossapito (Välitön korjaus)
Mikäli tuottavaa tai taloudellista ennakoivaa ja ehkäisevää kp:a ei löydy
toteutetaan korjaavaa kunnossapitoa vikaantumisen tapahduttua.



Piilevät vikaantumiset eivät saa aiheuttaa ympäristö- tai turvallisuusriskejä.
Uudelleen suunnittelua tai laitteen vaihtoa kannattaa harkita.
Uudelleensuunnittelu (tai muutossuunnittelu)
–
–
Uudelleensuunnittelu on käsitettävä laajasti aina pienistä laitteeseen
kohdistuvista muutoksista prosessimuutoksiin saakka.
Muutoksen toteuttaminen aiheuttaa usein kuluja, kuten:




Investointikustannuksia.
Hetkellisiä tuotannonmenetyksiä.
Koulutuskustannuksia.
Epäonnistumisen riski.
8 Muut korjaavat toimenpiteet
 Kunnossapidon
–
–
–
keinot ennen uudelleensuunnittelua:
Kaikki kunnossapidolliset toimenpiteet pitää aina hyödyntää ennen kuin
ryhdytään uudelleensuunnitteluun.
RCM voi tuoda nopeasti ratkaisuja, uudelleensuunnitteluun sijasta.
RCM tarkastelut antavat todellista tietoa laitteista ja niihin kohdistuvista
muutostarpeista.
 Laitteen
nimellissuorituskyky vastaan haluttu suorituskyky
(suunnittelutaso vastaan tarvetaso):
–
–
–
Nimellissuorituskyky voi poiketa halutusta ylös- tai alaspäin.
Jos nimellissuorituskyky on haluttua suorituskykyä suurempi, RCM
auttaa saavuttamaan tarvittavan suorituskyvyn.
Jos suorituskyky halutaan nimellissuorituskykyä paremmaksi, on
etsittävä muita keinoja:


Modifiointi.
Käyttötavan muuttaminen tai tyytyminen nykyiseen suorituskykyyn.
8 Muut korjaavat toimenpiteet

Uudelleensuunnittelu ja modernisointi RCM:n viimeisenä lenkkinä:
–
Turvallisuus- ja ympäristöriskien uhatessa ja ennakoivien toimenpiteiden
puuttuessa joudutaan modernisointiin, vaikka se ei olisi taloudellisesti
kannattavaa.
On pienennettävä vikataajuus (Z) hyväksyttävälle tasolle vaihtamalla kriittiset
komponentit kestävämpiin / luotettavampiin.
 Muutetaan laitetta / toimintoa niin, että vikaantuminen ei aiheuta em. riskejä:
Asennetaan lisä- / suojalaite, joka vähentää riskiä ja/tai haittoja.

–
–
Uuden suojalaitteen kunnossapitotarve on huomioitava.
Piilevän vian seurannaisvaikutusten riskiä voidaan pienentää:
Lisäämällä laite, joka helpottaa piilevän vian havaitsemista (varoitusääni).
 Korvaamalla piilevästi vikaantuva laite näkyvällä (varoitusvalo).
 Korvaamalla piilevästi vikaantuva laite luotettavammalla.
 Kahdentamalla (rinnakkaisrakenne) laite.

8 Muut korjaavat toimenpiteet
–

Tuotantoprosessiin kodistuvat vikaantumisen vaikutukset saattavat
tehdä uudelleensuunnittelun kannattavammaksi kuin korjaavan
kunnossapidon (kts. kaavio s. 93).
Tarkastuskierrokset
–
–
Tarkastuskierrokset eivät varsinaisesti kuulu RCM-toimintaan, mutta
täydentävät sitä.
Niiden yhteydessä havaitaan kuinka hyvin huoltotyöt on tehty ja
ovatko olosuhteet laitoksella kunnossa.
8 Muut korjaavat toimenpiteet
–
Laitteen uudelleensuunnittelun päätösmalli:
8 Muut korjaavat toimenpiteet
–
Laitteen uudelleensuunnittelun päätösmalli.
9 RCM -päätöskaavio

Seurausten ja toimenpiteiden yhdistäminen
–
Aikaisemmissa luvuissa on yksityiskohtaiset kriteerit, joita käytetään
vastattaessa viimeiseen kolmeen RCM -prosessin seitsemästä
kysymyksestä.
5. Millä tavalla kukin vika vaikuttaa?
6. Mitä voidaan tehdä kunkin vian ehkäisemiseksi?
7. Mitä pitäisi tehdä, jos sopivaa ehkäisevää / ennakoivaa toimenpidettä ei
löydetä?
Tässä kappaleessa summataan tärkeimmät näistä kriteereistä sekä
esitellään RCM -päätöskaavio ja RCM -päätöslomake.

RCM -päätösprosessi
–
–
RCM -päätöskaavion kysymysten vastaukset kirjataan
RCM -päätöslomakkeelle.
käsiteltäviä kysymyksiä ovat seuraavat:
9 RCM -päätöskaavio



–
Mitä rutiininomaista kunnossapitoa pitää tehdä? Kuinka usein sitä
toteutetaan ja kuka on toteuttaja?
Mitkä viat ovat niin vakavia, että tarvitaan uudelleensuunnittelua?
Milloin vikojen vain annetaan syntyä?
Päätöslomake jaetaan 16 sarakkeeseen:







F (Function, toiminto)
FF (Functional Failure, toiminnallinen vika)
FM (Failure Mode, vikaantumistapa)
H, S, E ja O sarakkeisiin merkitään vikaantumistavan seuraukset
H1, H2, H3 jne. sarakkeisiin merkitään valitut ehkäisevät / ennakoivat
toimenpiteet
H4, H5 ja S4 sarakkeisiin merkitään piilevän vian etsintätoimenpiteet
Kolme viimeistä saraketta ovat toimenpiteiden, niiden toteutusvälin ja
tekijän kuvaamista varten.
9 RCM -päätöskaavio
Vian seuraukset
– Päätöskaavion kysymykset:
– H (Hidden Failure, piilevä vika) Onko tästä vikaantumisesta aiheutuva
toimintahäiriö käyttöhenkilökunnan havaittavissa?
– S (Safety, turvallisuus) Voiko tämä vikaantumistapa aiheuttaa
vahingon- tai hengenvaaraa?
– E (Environment, ympäristö) Voiko tämä vikaantumistapa aiheuttaa
ympäristöstandardien tai -määräysten vastaisen vahingon?
– O (Operation, toiminta) Onko tällä vikaantumisella suora haitallinen
vaikutus toimintakykyyn?
– N (Non-operational, toimintaa häiritsemätön (kosmeettinen))
– Kuhunkin kysymykseen vastataan Kyllä (Y) tai Ei (N)
– Päätöskaavion kysymysten vastaukset kirjataan päätöslomakkeelle
huomioiden, että:
9 RCM -päätöskaavio


Jokaista vikaantumistapaa käsitellään vain yhden seurausluokan suhteen.
Kun vikaantumistavan seuraukset on luokiteltu, aloitetaan sopivien ehkäisevien
toimenpiteiden etsiminen.
Ehkäisevät / ennakoivat toimenpiteet
Päätöskaavion kysymykset:
– H1 / S1 / O1 / N1 Onko toimenpide, jolla vika saadaan selville, juuri kun se on
syntymässä, teknisesti toteutettavissa ja kannattava?
– H2 / S2 / O2 / N2 Onko aikataulutettu huoltotoimenpide (restoration), jolla
pidennetään vikaväliä, teknisesti toteutettavissa ja kannattava?
– H3 / S3 / O3 / N3 Onko aikataulutettu vaihtotoimenpide (discard), jolla
pidennetään vikaväliä, teknisesti toteutettavissa ja kannattava?
– Päätöskaavion kysymysten vastaukset kirjataan päätöslomakkeelle (Y/N, K/E).
– Kaikkiin esitettyihin pitää tulla positiiviset vastaukset, jotta toimenpide tulee
hyväksytyksi
9 RCM -päätöskaavio

RCM -päätöskaavio (Kyllä = Y, Ei = N)
9 RCM -päätöskaavio
–
RCM -päätöslomake
9 RCM -päätöskaavio
Vian etsinnän kysymykset
– Päätöskaavion kysymykset:
– H4 Onko piilevän vian etsintä (Failure-finding) toimenpide teknisesti
toteutettavissa ja kannattava?
– H5 Voiko yhteisvika (multiple failure) vaikuttaa turvallisuuteen tai
ympäristöön?
– S4 Onko toimenpiteiden yhdistelmä (combination) teknisesti
toteutettavissa ja kannattava?
– Päätöskaavion kysymysten vastaukset kirjataan päätöslomakkeelle.
– Kysymykset esitetään vain, jos edellisten kolmen kysymyksen
vastaukset ovat olleet negatiivisia.
Ehdotetut toimenpiteet
– Jos ehkäisevä / ennakoiva tai piilevän vian etsintätoimenpide on
löydetty, merkitään se ”ehdotettu toimenpide” sarakkeeseen.
9 RCM -päätöskaavio
–
Kirjataan toimenpiteen kuvaus täsmällisesti lomakkeelle:
- jos ehdotuksena on uudelleensuunnittelu, kirjataan se lyhyesti
”ehdotettu toimenpide” sarakkeeseen.
- jos annetaan vian syntyä, kirjataan se em. sarakkeeseen ”ei
aikataulutettua kunnossapitoa”.
Toimenpiteiden suoritusväli
– Suoritusväli (initial interval) merkitään päätöslomakkeelle
”toimenpideväli” sarakkeeseen.
 Kuntoon
perustuvien kunnossapitotoimenpiteiden väli hallitaan P-F
–välillä.
 Aikataulutettu huolto- ja vaihtotoimenpiteiden väli perustuu kohteen
toiminnallisen eliniän (useful life) huomiointiin.
 Piilevän vian etsimistoimenpiteiden välin hallinta perustuu
yhteisvian seurauksiin ja piilevän vian vikaantumisaikaan (MTBF),
jotka määrittävät vaadittavan käytettävyyden.
9 RCM -päätöskaavio
–
–
–
Toimenpidevälit kirjataan päätöslomakkeelle huomioimatta muita
toimenpiteitä.
Kunnossapidon eh-aikatauluja tehtäessä ”harmonisoidaan” toimenpidevälit (ei
muuteta lomakkeilla).
Toimenpideväli voi perustua kalenteriaikaan, käyttöaikaan, kilometreihin tms.
Toimenpiteiden tekijät / vastuuhenkilöt
– Viimeiseen sarakkeeseen merkitään sopivan pätevyyden omaava henkilö
(yhdelle vikaantumistavalle kerrallaan)
– Toteuttaja voi olla käyttäjä, kunnossapitäjä, vakuutusyhtiön tarkastaja jne.
– Joskus tiheästi toistuvat toimenpiteet kohdistetaan kunnossapidon
erikoisasiantuntijoille, mutta tästä saattaa seurata:

Tiheät tarkastukset kuormittavat liikaa kunnossapitäjiä.
9 RCM -päätöskaavio
 Tarkastajat
kokevat olevansa ylikoulutettuja rutiinitehtäviin.
 Koulutetusta työvoimasta on pulaa ja resurssia ei kannata suunnata
näihin töihin.
–
Toinen vaihtoehto on käyttää käyttöhenkilökuntaa näihin töihin,
mutta tällöin on huolehdittava, että:
 Henkilökunnalla
on riittävä asiantuntemus.
 Tarkastajilla täytyy olla valtuudet kaikkien puutteiden raportointiin.
 Tarkastajien pitää vakuuttua siitä, että heidän raportointinsa ohjaa
toimintaa.
–

Päätöksen tomenpiteiden toteuttajista tekee yleensä henkilö, joka
tuntee laitteen (vaatimukset) parhaiten.
Päätöslomakkeen täyttäminen
–
Esimerkkinä kolme vikaantumistapaa
 Pumpun
laakerin kiinnileikkaaminen, kun ei ole varapumppua.
9 RCM -päätöskaavio


–
–
Samanlaisen pumpun laakerin kiinnileikkaaminen, kun varapumppu on
käytettävissä.
Varapumpun vika kokonaisuudessaan.
RCM -lomake ei vain esitä, että mitä toimenpiteitä on valittu, vaan
kertoo myös miksi juuri ne on valittu.
Kunnossapito-ohjelmaa on helppo päivittää.

Toimenpiteiden uudelleenarviointia on helppo tehdä esim. määräysten ja
työaikamuotojen muuttuessa
9 RCM -päätöskaavio
Ennakoivat toimenpiteet
Esimerkki RCM –päätöslomakkeesta.
9 RCM -päätöskaavio

Tietokoneet ja RCM
–
RCM- prosessissa ja päätöslomakkeilla kerätty tieto on valmista
tallennettavaksi tietokantaan.



–
Suuren tietomäärän hallinnassa on tietokannasta merkittävää hyötyä.
Tietokantaa voi käyttää myös toimenpiteiden lajitteluun toimenpidevälien
ja tarvittavien taitojen suhteen.
Myös raportointi helpottuu tietokoneen avulla.
Tietokonetta kannattaa käyttää vain tietojen tallentamiseen, ei
suoritusten ”tekemiseen”.
10 RCM -suositusten toteutus

Toteutuksen avainaskeleet
Virallinen RCM -prosessin sovellus päättyy toimenpidelistoihin.
Toimenpidelistat määrittävät joukon rutiinitehtäviä, jotka täytyy
tehdä määrätyin kriteerein varmistamaan järjestelmän haluttu
toiminta.
– Lisäksi tehdään korjaustehtäviä (default actions).
– RCM -prosessiin osallistuvat oppivat järjestelmän toiminnan, joka
jo sinällään saa aikaan parannuksia toimintavarmuudessa.
– Pitkäntähtäimen hyödyn saamiseksi on varmistettava, että
–





kaikki suositukset ovat vastuullisten johtajien hyväksymiä.
rutiinitehtävät on kuvattu selkeästi ja tiiviisti.
kaikki muutoksia vaativat toimenpiteet on identifioitu ja toteutetaan
oikein.
rutiinitehtävät ja käyttötapojen muutokset on yhdistetty sopiviksi
osatehtäviksi.
osatehtävät ja pysyvät muutokset myös toteutetaan.
10 RCM -suositusten toteutus
–
Käytännössä tämä tarkoittaa, että


–
osatehtävät sulautetaan toimintajärjestelmiin ja ne toteutetaan oikeiden
ihmisten toimesta, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.
varmistetaan kaikkien löydettävien puutteiden pikainen poistaminen.
Yhteenveto toteutuksen askelista on esitetty seuraavassa diassa:
10 RCM -suositusten toteutus
–
RCM -analyysin jälkeen: Toimenpide-ehdotusten toteutus.
10 RCM -suositusten toteutus

RCM -auditointi
Oikein suoritettuna RCM -prosessi on vahva kehys kunnossapidon
strategian määrittämiselle.
– Strategialla on suuri merkitys järjestelmää käyttävän organisaation
turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin ja taloudelliseen menestykseen.
Auditoinnin suorittajat:
– Johdon on otettava vastuu toiminnan suorittamisesta ja ohjaamisesta
oikeaan lopputulokseen.
–


–
Johto yleensä delegoi työn käytännön suorittamisen, jollekin luotettavalle
taholle.
Auditoijien tulee olla RCM -toimintaan koulutettuja.
Auditoijien on erimielisyystapauksissa keskusteltava analyysin suorittajien
kanssa.

Auditoijatkin voivat olla väärässä.
10 RCM -suositusten toteutus
Auditoinnin ajankohta
– Auditointi tulee suorittaa mahdollisimman pian päivityksen jälkeen,
koska



analysoijat näkevät työnsä tulevan toteutukseen.
analysoijat muistavat päätöstensä perusteet.
hyöty toimenpiteistä saadaan nopeasti.
Auditoinnin kohteet
– RCM -analyysi pitää auditoida menetelmien ja sisällön suhteen.
– Useimmiten huomiota on kiinnitettävä seuraaviin asioihin.

Analyysin tarkkuustaso
– Usein
analysoinnissa mennään turhaan suureen laitemäärään, mutta
laitekohtainen toimintojen analysointi jää puutteelliseksi.

Toiminnot
– Kaikki


järjestelmän toiminnot on kuvattava selkeästi ja oikein.
Kussakin toiminnossa kuvataan todella vain yksi toiminto (yksi verbi).
Suorituskykytaso pitää esittää määrällisenä tarpeena (ei
nimelliskapasiteettina).
10 RCM -suositusten toteutus
 Toiminnalliset
–
viat
Kaikki toimintoon liittyvät viat on kirjattava.
 Vikaantumistavat
–
Varmista, että kaikki esiintyneet ja/tai potentiaaliset vikaantumiset on
huomioitu.
– Vikaantumistapojen kuvausten oltava yksityiskohtaisia.
 Vian
–
vaikutukset
Vian vaikutusten kuvausten perusteella on kyettävä näkemään, että onko
 vika on havaittavissa käyttäjien toimesta.
 vialla on vaikutusta turvallisuuteen.
 vialla millaisia vaikutuksia on tuotantoon tai toimintaan.
 Seurausten
–
arviointi
Erityisesti on varmistettava, että ”piilotoiminnon kysymykseen” (kysymys
H, piilevä vika, RCM -kaaviossa) on vastattu oikein.
10 RCM -suositusten toteutus
 Toimenpiteiden
–
Kaikkien toimenpiteiden on oltava vian vaikutuksiin kohdistuvia (ei riitä, että ne ovat
teknisesti mahdollisia).
 Toimenpiteiden
–
–
–
–
–
suoritusväli
Välit määritellään edellä (luvut 6 ja 7) esitettyjen kriteerien mukaisesti.
 Toimenpiteiden
–
valinta
kuvaukset
Kuvausten oltava niin yksiselitteisä, että suorittajalla ei ole
väärinymmärryksen vaaraa.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä suojalaitteiden testausohjeisiin.
Kuvauksista on ilmettävä toimenpiteet, kun vikaantuminen havaitaan.
Jos RCM -prosessin aikana ei ole mahdollista ohjeen laadintaan, on se
tehtävä myöhemmin.
RCM -päätöksenteon toimenpiteiden kuvaukset voidaan katsoa osaksi
ISO 9000 laatujärjestelmää.
10 RCM -suositusten toteutus

Kertamuutosten toteutus (implementointi)
–
Redesign tarkoittaa kertamuutoksia



laitteiston tai järjestelmän tekniseen toteutukseen.
prosessiin tai käyttötapaan.
henkilön kykyihin (kouluttamalla).
Auditoijan hyväksymät kertamuutokset on toteutettava viipymättä.
Muutokset teknisiin järjestelmiin
– Kaikkien muutosten tulee olla
–




asianmukaisesti perusteltuja.
oikein suunniteltuja.
kunnolla toteutettuja.
asianmukaisesti johdettuja (ei ristiriitoja muiden tehtävien kanssa).
Muutokset käyttötapaan
– Kertamuutokset käsitellään kuten rutiinitoimenpiteet.
10 RCM -suositusten toteutus
Muutokset ihmisten kykyihin
– Monet vikaantumistavat liittyvät inhimillisiin tekijöihin.
– RCM -prosessiin osallistuvat yleensä muuttavat automaattisesti
toimintaansa, kun he huomaavat virheensä prosessin yhteydessä.
– Koulutuksella voidaan tehostaa uusien toimintatapojen omaksumista.

Osatehtävät
–
–
Kunnossapidon proseduurin omaksumista helpottaa proseduurien
pukeminen kompakteiksi työpaketeiksi toteuttajien kannalta katsottuna.
Toimenpiteitä voidaan toteuttaa kahdella tavalla:


Usein toistuvia proseduureja voidaan yhdistää käyttäjän proseduureihin.
Loput kunnossapidon rutiinit pakataan erillisiin ohjelmiin ja tarkistuslistoihin.
Standardisoidut käytön menettelytavat
– Kaikki käyttötapojen muutokset dokumentoidaan standardisoiduiksi
käytön menettelytavoiksi (Standard Operating Procedures = SOP).
10 RCM -suositusten toteutus
–
Yleisenä sääntönä pidetään, että vähintään kerran viikossa toistuvat
toimenpiteet pyritään yhdistämään käytön (käyttäjän) ohjeisiin.
–
Toimenpiteen siirto päätöksenteon toimenpidelistasta käytön SOP:iin
10 RCM -suositusten toteutus
Kunnossapidon työjärjestykset:
–
Työjärjestys on dokumentti, joka sisältää listan kunnossapitotehtävistä (laite,
ajankohta ja vastuutaho):
–
Työjärjestys muodostetaan suoraan RCM:n päätöksenteon toimenpidelistasta.
10 RCM -suositusten toteutus
Yhdistettävät suoritustaajuudet:
–
Jos toimenpidelistalle tulee suuri joukko eri suoritustaajuuksia, tulee ne
yhdistää osatehtäviksi kunnossapidon työjärjestyksiä tehtäessä.
10 RCM -suositusten toteutus
Ristiriidat
– Kaikki eri taajuuksien kunnossapidon työjärjestykset kirjoitetaan
erikseen (eikä vain viitata esim. harvemmin suoritettavien töiden
työjärjestyksissä tiheämmin tehtäviin työjärjestyksiin).
– Toimenpiteiden lisäämistä työjärjestyksiä kirjoitettaessa tulee välttää,
jotta ei tule turhia tehtäviä (vievät motivaatiota koko työltä).

Kunnossapidon suunnittelu ja valvonta
Korkean ja matalan frekvenssin kunnossapidon työjärjestykset
– Tarvitaan suunnittelu- ja valvontajärjestelmä, jotta toimenpiteet tulevat
tehtyä oikeiden henkilöiden toimesta ja oikeaan aikaan.
– Korkean ja matalan taajuuden työt pitää käsitellä eri tavoin.


Korkean taajuuden työt (= kerran viikossa tai useammin) hoidetaan
yksinkertaisella rutiinisysteemillä ilman byrokratiaa.
Matalan suoritustaajuuden työjärjestykset vaativat monimutkaisemman
suunnittelu- ja seurantajärjestelmän.
10 RCM -suositusten toteutus
Käyttäjien tekemät työjärjestykset
– Käyttäjät ovat aina laitteiden läheisyydessä ja ovat sopivia
tekemään käynnissäpidon ja vianetsinnän tehtäviä.
– Tehtävät ovat usein korkean suoritustaajuuden tehtäviä.
– Esim. seuraavia yksinkertaisia muistutussysteemejä voidaan
käyttää:



SOP (= std käytön tehtävät).
Seinään kiinnitetyt työjärjestykset valvomossa.
Käyttäjien kouluttaminen niin, että tehtävät menevät
”selkäytimeen”.
Työjärjestykset ja laadun tarkastukset
– Suorituskyvyn vaatimukset liittyvät usein laatukriteereihin.
– Useat toiminnalliset viat näkyvät laatuvirheinä.


Laadunhallintajärjestelmää on hyödynnettävä kunnossapidon
tietolähteenä.
Laatuvikoja aiheuttavat viat on hoidettava aina välittömästi.
10 RCM -suositusten toteutus
Kunnossapitäjien tekemät korkean frekvenssin työjärjestykset.
– Osa korkean frekvenssin töistä jää kunnossapidon tehtäväksi.
– Nämä yleensä suunnitellaan virallisemmin kuin käyttäjien tekemät työt.
– Alueittain voidaan laatia korkean frekv. tarkistuslistoja siten, että



listalla on vain työjärjestykset, ei yksittäisiä tehtäviä.
päivittäiset työkuormat ovat suhteellisen tasaiset (max. 1 h / d).
tarkistuslistalle ei oteta yli viikon frekvenssillä toteutettavia töitä.
Kunnossapitäjien tekemät matalan frekvenssin työjärjestykset.
– Työjärjestykset suunnitellaan, organisoidaan ja valvotaan
tapauskohtaisesti.
– Suunnittelun suhteen työt voidaan jakaa kahteen ryhmään:


Kuluneen kalenteriajan suhteen suunnitellut työt.
Käyttöajan mukaan suunnitellut työt.
10 RCM -suositusten toteutus
Työjärjestysten organisointi aloitetaan yleensä viikkoa ennen
työjärjestyksen määräpäivää.
– Valvonnan suhteen ne käyttäytyvät kuten muutkin kunnossapidon
työt.
–

Poikkeamien raportointi
Toimenpiteiden toteuttamisen lisäksi tulee varmistaa, että kaikki
löydetyt ja raportoidut potentiaaliset viat korjataan ennen, kuin
niistä syntyy toiminnallisia vikoja, samoin kuin toiminnalliset viat
poistetaan ennen, kuin niistä tulee yhteisvikoja.
– Käyttäjien toimiessa myös kunnossapitäjinä, ei
kommunikointiongelmia yleensä esiinny.
– Poikkeamien raportoinnille on oltava käytössä toimiva järjestelmä,
jonka on oltava helppokäyttöinen, nopea ja toimintavarma.
–