Transcript Jaana Lähteenmaa 23.11.2011

NUORISOTUTKIMUKSEN TIETO
JNE.- LUENNOT, 3. KERTA
Jaana Lähteenmaa
KAHDEN TUTKIMUSSUUNTAUKSEN
TÄHÄNASTINEN "ELINKAARI" SUOMESSA


1. Birminghamin koulukunnan (CCCSn)
alakulttuuritutkimus: sen synty Englannissa,
vaiheet ja kritiikki Suomessa -) ja mitä jälkiä se
suomalaiseen nuorisotutkimukseen jätti
2. tyttötutkimus: sen juuret Englannissa, nousu
Pohjoismaissa sekä sen Suomessa saamat
muodot sekä muodonmuutokset – ja nykyvaihe

molempien tarkastelu MYÖS tiedonintressi-,
presuppositio- ja implikaatio- näkökulmista

(vrt. työryhmätyönne kysysymyksen asettelut )
BIRMINGHAMIN KOULUKUNNAN TEORIA
NUORTEN ALAKULTTUUREISTA


Suomessa kutsuttu myös termeillä "CCCSn teoria
(Center for Contemporary Cultural Studiessyntysijansa mukaan); "(ala)kulturalismi";
"birminghamilaisuus" ...
70-luvun puolivälissä syntynyt teoria – j tapa katsoa
nuorten alakulttuureita –oli aikoinan MULLISTAVA;
nuoret nähtiin (haluttiin nähdä) omien (ala)
kulttuuristen käytäntöjensä aktiivisina luojina,
toimijoina – eikä vain passiivisina kuluttajina ja/tai
"pahatapaisina nuorina", jotka ohjattava kunnollisten
harrastusten pariin

(vrt. 50-70-luvun alun nuorisotutkimukset, lähinnä surveypohjaiset, muutamin poikkeuksin...)
"BIRMIKSEN" ALAKULTTUURITEORIAN LÄHTÖKOHTAOLETTAMUKSET (PRESUPPOSITIOT)



taustaa (niille): "Birmiksen" teoria nuorten
alakulttuureista nojautui vahvasti kahteen
TEORIAPERINTEESEEN: MARXILAISUUTEEN &
SEMIOTIIKKAAN (R. Barthesin merkityksen
rakentumisen teoriaan)
tiedonintressi: pyrki olemaan emansipatorinen (vrt.
marxilaisuus) ja hermeneuttinen (semiotiikka)
taustalla oli myös eksplikoitu inspiroituneisuus
Cohenin kadunkulmakulttuuritutkimuksista

(... joiden otteesta kuitenkin ajauduttiin kauas...)
näillä oli inspiroiva mutta myös kahlitseva vaikutus..
 "Jokainen teoria on lähtökohtiensa vanki" (sosiologi Arto
Noro)

"BIRMIKSEN" 3 PÄÄOLETUSTA
ALAKULTTUURIEN SYNTYLOGIIKASTA

kaksoisartikulaatio-oletus

alakulttuurit syntyvät ns. emokulttuurin ja ns.
hegemonisen kulttuurin ristipaineessa


huom. tässä taustaoletus: on "emokulttuureita" ja on
"hegemoninen valtakulttuuri" & että niiden välillä
ristiriitaa..
ajatus siitä, että nuoret alakulttuureissaan
IMAGINAARISESTI RATKAISEVAT RITIRIITOJA JA
JÄNNITTEITÄ emokulttuurinsa arvojen vs.
valtakulttuurin arvojen välillä
HOMOLOGIA-OLETUS

Tarkoittaa: oletus rakenteellisista vastaavuuksista
oletus siitä, että alakulttuurisen ryhmän TYYLI ns. vastaa
(rakenteellisesti) ryhmän EETOSTA (sisäistä "henkeä",
arvomaailmaa jne.)
esim. Paul Willis: alakulttuurin kuuntelema musiikki, joka
miehistä, aggressiivista, jne., vastaa hengeltään ryhmän
miehistä kulttuuria... (latteaa? kyllä...)
- John Clarcke et al. kehittelivät pidemmälle: myös ulkoinen
tyyli "vastaa" eetosta --) josta johdettiin oletus: ko. tyylistä
voi päätellä eetoksen
-
-
-
ongelmallista: "eetos synnyttää tyylin"- oletus, vaikka
antropologien ja folkloristien mukaan kulttuuri jatkuvaa
vuorovaikutusta ulkoisen ja sisäisen (eetoksen) välillä;
tällaista oletusta eetoksen ensisijaisuudesta ei voi oikein
tehdä...
-sekä: miksi tehdä moinen päätelmä; eikö eetosta voi mennä
KYSYMÄÄN tms.; miksi se pääteltävä tyylistä? Ylenkatse
tutkittavia kohtaan .(-eivätkö pysty verbalisoimaan mitään.?)
BRICOLAGE- OLETUS



- termi ja ajatus peräisin R. Barthesilta
ajatus: kulttuurista ilmiasua (vaikka alakulttuurista
tyyliä) rakennetaan elementeistä – ja niillä sekä
denotatiivinen että konnotatiivinen taso (konnotaatio
= uudessa kontekstissa syntyvä "uusi" merkitys; vrt.
punkkarin hakaneula)
"Birmisläisten" teesi: rakentamalla tyylejä, joissa
tietyt valtakulttuurista "napatut" elementit saavat
uusia merkityksiä (konnotaatioiden kautta)
alakulttuurinuoret käyvät "semioottista sissisotaa" (!)

huom. piilossa oleva oletus: alakulttuureissa ehdottomasti
vastustetaan valtakulttuuria...
LOPPUPÄÄTELMÄ "SEMIOOTTISEN
SISSISODAN" TULOKSISTA...
semioottinen sissisota (joka ilmenee
alakulttuurisena tyylinä) on ns. imaginäärinen
ratkaisuyritys ristiriitaiseen paineeseen, jossa
ko. nuoret (emokulttuurinsa ja valtakulttuurin
puristuksessa) elävät
 lopulta se ei tule muuttaneeksi yhteiskunnan
rakenteita eikä edes ko. nuorten
tulevaisuushorisonttia...
 alakulttuureissaan nuoret työstävät ko.
ristiriitaa mutta eivät tule ratkaisseeksi sitä --)
siksi ratkaisu(yritys) on "imaginäärinen"

KRIITTISIÄ KYSYMYKSIÄ...

oliko johtopäätös tehty jo ennen "tutkimusta"?

huom. se tekivätkö muut birminghamilaiset empiiristä
tutkimusta kuin Paul Willis on jäänyt hämärän peittoon...
tulkinta on lopulta melko FUNKTIONALISTINEN:
 sen mukaan alakulttuurinuoret lopulta SOEPUTUVAT
yhteiskuntaan eivätkä muuta sitä alakulttuuriensa myötä
 huom. funktionalismi (a la T. Parsons) on suuntaus, jota
marxilaiset periaatteessa vastustavat (!!)
 eli: tiedonintressi oli (ehkä) emansipatorinen, mutta
lopputulos, implikaatio, pikemminkin konservatiivinen (!!)


ks. tarkemmin: Lähteenma 1995; sama 2000
... JA MITÄ SITTEN TAPAHTUI (ELI
TUTKIMUKSELLISET IMPLIKAATIOT)?

Englanissa CCCS- koulukunnan työskentely
hiipui

(M: Thatcher lakkautti koko tutkimuskeskuksen ja
90- luvulla brittiseminaareissa sivuttiin asiaa
pohtimalla, oliko CCCSn teorioissa MITÄÄN järkeä; myöhemmin myös analyyttisempaa kirjoittelua
aiheesta ...)

Sen sijaan SUOMESSA (ja muutamissa muissa
pohjoismaissa) koulukunnan teoriat saivat
innostuneen vastaanoton 1980-luvun alkupuolella:

tehtiin ainakin 4 empiiristä tutkimusta sen innoittamana,
lisäksi muu kirjoittelu aiheesta..
II BIRMINGHAMIN TEORIAN
SOVELTAMISEN VAIHEET SUOMESSA


alkuvaihe: innostuneita katsaustyyppisiä
esittelyjä...
soveltamisyritykset:
Heiskanen & Mitchell 1985) : "Lättähatuista
punkkareihin"
 ----ongelmat: kyselyaineisto (miten tutkia
merkityksiä sellaisella??);
 kiinnostava löydös, joku horjutti teorian
soveltamismahdollisuuksia : "alakulttuurinuorten"
sekalaiset luokkataustat (ongelma sivuutettiin.

KVALITATIIVISET EMPIIRISET
SOVELLUSYRITYKSET ...






Tommi Hoikkala---)(mm..1991) johtopäätös: "teoria ei toimi
Suomessa" (nuorten sekalaiset luokkataustat ja sukkulointi
useissa eri ryhmissä)
Jari Ehrnrooth: (1988) yritys tutkia "hevareita"
birminghamilaisittain---) johtopäätös: teoria ei juurikaan
toimi Suomessa ( "ehkä bricolage- oletus post- modernilal
tavalla...)
J. Lähteenmaa: (1989) yritys soveltaa tyttökulttuuriin
birmingham. feminististä "teoriaa"--) ei toiminut ollenkaan
(Ks. tuonnempana)
--) sen sijaan "alakulttuurit imaginäärisinä ratkaisuyrityksinä
YHTEISKUNNAN muutoksiin--- toimiva sovellus sittenkin
?(J. L: 1991; 1996; 2000)
--- ) esim. skinit ja hiphopparit vs. kansainvälistyminen ;
toisaalta ongelmia (ryhmiä joita ei voinut tulkita tästä
näkökulmasta...)
TYTTÖTUTKIMUS SUOMESSA JA SEN
JUURET JA KYTKÖKSET
ns. tyttötutkimus sai alkunsa ko. Birminghamin
koulukunnan piirissä (Angela McRobbie et al.
1970-luvulla)
 - tulkinta tytöjen "bed room" culturesta ja
kaksois-alisteisesta asemasta (sekä patriarkaatti
että kapitalismi; huom. olivat feministejä mutta
myös marxilaisia)
 - hyvin synkkä kuva tyttöjen kulttuurisesta
liikkumatilasta ja "luovuudesta" (jota tulkinnan
mukaan tytöillä ei juuri ollut)
 -- julistus: tyttöjen pitäisi ruveta toimimaan
enemmän poikien lailla! (ns. tasaarvofeminismiä)

SUOMALAINEN JA POHJOISMAINEN
"VASTAANOTTO"...

epäilevä mutta innostunut...- "girl research" oli
jotain aivan uutta, mutta tulkinta....
Suomessa: Päivi Topo (1988) ja J. Lähteenmaa
(1989): johtopäätös molemmilla----) tyttöjen
asema Suomessa ei niin alistueinen kuin (ehkä)
Britanniassa, vahva tyttöjen sorto- ja
marginalisaatio-oletus ei toimi
 oma tutkimukseni "Tytöt ja rock" --)
lähtökohtana alisteisuus- oletus, empiiriset
tulokset kertoivat osin muuta, lopputuloksena
hämmennys

(MUU) POHJOISMAINEN TYTTÖTUTKIMUS
Ruotsissa ja Tanskassa 1980-luvulla: niin ikään
birminghamilaisen oletuksen hylkääminen
 sen sijaan tytöille kehittyvien hoiva- ja
reproduktio- kompetenssien "hehkuttaminen"
 (liittyi osin ns. olemus-feminismiin; naiserityisyyden esiin nostamiseen)


ongelmallista? Pohjoismaissa naisilla muutkin
kyvyt relevantteja kuin pelkät hoivakompetenssit....
SUOMALAINEN TYTTÖJEN MYÖHÄISMODERNIEN
KOMPETENSSIEN ESIINNOSTAMINEN

Näre & Lähteenmaa (toim.; 1992): "Letit
liehumaan"
kirjan kirjoittajien näkökulmana se, että
tyttökulttuurissa kehittyy tietynlaisia kykyjä --)
monet niistä hyödyllisiä myös aikuisyhteiskunnassa
(jos vain naiset pääsevät käyttämään niitä)
 - kutsuimme niitä myöhäis-moderneiksi kyvyiksi

Mihin feminismin oppisuuntaan tämä liittyi? – tietoisesti ei
mihinkään, puolitietoisesti nais-erityisyyden ja jopa
ylemmyyden korostamiseen (osin provokatiivisesti)
 tiedonintressi lähinnä emansipatorinen, tietyllä tavalla:
pyrkimys nostaa tyttöjen arvostusta

SITTEMMIN KENTÄN TIETTY
PIRSTOUTUMINEN (EI YHTÄ PARADIGMAA)



kirja " Tulkintoja tytöistä" (2001)
– ei yhtä punaista lankaa... monen laisista lähtökohdista
tehtyä tutkimus
kirjassa oma tekstini: "Tyttöjä pelastamassa – mistä ja
miksi?" --) teesi tyttötutkijoiden emotionaalisista
presuppositioista




nyttemmin "Letit liehumaan"- kirjan näkökulma on analysoitu
FUNKTIONALISTISEKSI kirjassa " Entäs tytöt?" (2011) --- emme
(JL & Näre) hyväksy tulkintaa
- emotionaalisista presuppositiosta: "ehkä niitä oli joskus ei ole
enää..." – väite
nyk. tyttötutkimus ei nojaa en yhteen paradigmaan tahi feminismin
tiettyyn oppisuuntaan
LÄHTEITÄ

Birminghamin koulukunnan teoria ja sen
sovellukset Suomessa: ks. Lähteenmaa 1989;
1991; 1995 , 2000.
Lisäksi toimitetut artikkelikokoelmat
tyttötutkimukseen liittyen:
 ”Letit liehumaan” (SKS; 1992)
 : ”Tulkintoja tytöistä” (SKS; 2002)
 ”Entäs tytöt” (Vastapaino; 2011)
