Transcript Ei dian otsikkoa

VUOSILOMALAIN
OHJEITA
1 (28)
TÄMÄ VIHKONEN ON TARKOITETTU
TYÖPAIKKOJEN VUOSILOMAONGELMIEN
”ENSIAPUVÄLINEEKSI”.
POHJATIETOINA ON KÄYTETTY:
VUOSILOMALAKI
VUOSILOMALAIN VERTAILU/Jorma Rusanen
VUOSILOMALAKI/KÄYTÄNNÖLLISTÄ
TIETOUTTA TYÖNANTAJILLE JA
TYÖNTEKIJÖILLE/Mauri Moren
MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN
TYÖEHTOSOPIMUS 2005-2007
PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN
TYÖEHTOSOPIMUS 2005-2007
2 (28)
MÄÄRITELTÄVÄNÄ OLEVAT VUOSILOMAT
LOMAN MÄÄRÄYTYMISVUOSI
MIKÄLI TYÖSUHDE ON ALKANUT HUHTIKUUN ENSIMMÄISENÄ ARKIPÄIVÄNÄ JA JATKUNUT KESKEYTYKSETTÄ
SEURAAVAN VUODEN MAALISKUUN LOPPUUN ON
ANSAITTU VUOSILOMA 12 x 2,5 PÄIVÄÄ. VUOSILOMA ON
SILLOIN 30 PÄIVÄÄ.
JOS TYÖSUHDE EI OLE KESTÄNYT TÄYTTÄ LOMANMÄÄRÄYTYMISVUOTTA ON VUOSILOMAA ANSAITTU
2 x TÄYDET TYÖSSÄOLO KUUKAUDET.
VUOSILOMAT ANNETAAN SEURAAVASTI:
JOS VUOSILOMA ON 24 PÄIVÄÄ TAI VÄHEMMÄN
ANNETAAN SE KOKONAAN 2.5. - 30.9. VÄLISENÄ AIKANA.
TÄSTÄ VOIDAAN POIKETA VAIN TYÖNTEKIJÄN KANSSA
SOPIMALLA.
MIKÄLI VUOSILOMAA ON ENEMMÄN KUIN 24 PÄIVÄÄ,
ANNETAAN 24 PÄIVÄÄ LOMAKAUTENA JA YLIMENEVÄ
OSA LOMAKAUDEN ULKOPUOLELLA.
TYÖNANTAJA VOI MÄÄRÄTÄ VUOSILOMAN AJANKOHDASTA LAIN SUOMISSA RAJOISSA, MUTTA ENNEN
PÄÄTÖSTÄ ON ANNETTAVA TYÖNTEKIJÄLLE MAHDOLLISUUS SANOA MIELIPITEENSÄ LOMA-AJANKOHDASTA.
3 (28)
LOMAN MÄÄRÄYTYMINEN
14 PÄIVÄN SÄÄNTÖ
TT OLLUT KALENTERIKUUKAUDEN AIKANA 14 PÄIVÄÄ
TYÖSSÄ = Täysi lomanmääräytymiskuukausi
Ei riitä, että on ollut työsuhteessa 14 päivää.
JOKAINEN TYÖSSÄOLOPÄIVÄ LUETAAN TYÖPÄIVÄKSI
RIIPPUMATTA TYÖAJAN PITUUDESTA
tai siitä, oliko tehty päivä työtuntijärjestelmän mukainen
työ- tai vapaapäivä
tai onko työ ollut luonteeltaan säännöllistä työtä, ylityötä
tai hätätyötä.
Jos lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä ei ole
ollut vuotta töissä on päivä kertymä 2 vrk/kk,
muutoin 2,5 vrk/kk.
Työntekijä, joka tekee sopimuksen mukaan työtä alle
14 päivää tai 35 tuntia on kuitenkin oikeus halutessaan
saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, samoin toistuvien määräaikaisten työsopimusten
perusteella.
4 (28)
TYÖSSÄOLOPÄIVIEN VEROISET PÄIVÄT
Useissa tapauksissa sellaiset päivät, jolloin työntekijä
on ollut poissa työstä, pidetään työssäolopäivien
veroisina, mitä sanontaa vuosilomalaissa käytetään.
Näillä päivillä on merkitystä vain silloin, kun kuukauteen
ei tule 14 työpäivää, joista suoraan määräytyy vuosiloma.
Työpäivät ja työssäolopäivien veroiset päivät yhdessä,
muodostaessaan kuukaudessa 14 päivää, oikeuttavat
kyseiseltä kuukaudelta vuosilomaan.
Työntekijä voi saada vuosilomaa myös sellaiselta kalenterikuukaudelta, jolla ei ole yhtään työpäivää, mutta 14 päivän
sääntö täyttyy työssäolopäivien veroisista päivistä.
5 (28)
TYÖSSÄOLOPÄIVIEN VEROISET PÄIVÄT
Työssäolon veroisina päivinä pidetään työssä poissaoloaikaa, jolta työantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan
työntekijälle palkan.
Työajan tasaus kuuluu kalenterikuukaudessa 4 päivän ajalta
ellei vapaa ole yli 6 päivän mittainen ja yhtämittainen, jolloin
lasketaan koko aika.
1.
Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, tai vanhempainvapaan,
tilapäisen hoitovapaan tai pakottavista perhesyistä
johtuva poissaolon aika.
2.
Sairaus-, tai tapaturmasta johtuva 75 päivää/ lomanmääräytymisvuosi tai 75 päivää yhtäjaksoisesti.
(105 kalenteripäivän jaksoa)
3.
Lääkärin määräämän kuntoutuksen vuoksi, ajat kuten
kohdassa 3.
4.
Sairauden leviämiseksi annetun viranomaismääräyksen vuoksi.
6 (28)
TYÖSSÄOLOPÄIVIEN VEROISET PÄIVÄT
5. Opintovapaan vuoksi 30 päivää, ja vain jos
välittömästi töihin vapaan jälkeen.
(42 kalenteripäivän jaksoa)
6. Työantajan suostumuksella työn edellyttämän
koulutuksen vuoksi, 30 päivää.
7. Lomautus, enintään 30 päivää kerrallaan.
(42 kalenteripäivän jaksoa)
8. Lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen vuoksi 6 kk kerrallaan. Uusi laskenta, jos
jatkuu yli lomamääräytymisvuoden.
9. Reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen
tai siviilipalveluslain täydennyspalveluksen.
10.Sellaisen luottamustehtävän hoitamisen tai todistajana kuulemisen vuoksi josta lain mukaan ei voi
kieltäytyä.
7 (28)
LOMANMÄÄRÄYTYMISVUODEN ANSIO
ANSIOTA LASKETTAESSA OTETAAN HUOMIOON VAIN
TYÖSSÄOLOAJALTA MAKSETTU TAI MAKSETTAVAKSI
ERÄÄNTYNEET PALKAT
SUNNUNTAITYÖN PERUSPALKKA JA SUNNUNTAITYÖKOROTUKSET
JOS VIIKKOLEPOPÄIVÄNÄ TEHDYSTÄ TYÖSTÄ EI
ANNETA VAPAATA VAAN MAKSETAAN SE RAHAKORVAUKSENA ON TÄMÄ LUETTAVA LOMANMÄÄRÄYTYMISVUODEN PALKKAAN
HÄTÄTYÖSTÄ SEKÄ PÄIVITTÄISESTÄ- ETTÄ
VIIKOTTAISESTA YLITYÖSTÄ MAKSETTU PERUSPALKKA ON OTETTAVA HUOMIOON
TYÖNTEKIJÄ, JOKA ON TYÖSSÄ ARKIPYHÄNÄ JA
HÄNELLE MAKSETAAN ARKIPYHÄKORVAUS ON TÄMÄ
OTETTAVA HUOMIOON VUOSILOMAANSIOSSA
LIKAISENTYÖN-, RASKAANTYÖN- JA VUOROLISÄ,
SAMOIN KUIN HENKILÖKOHTAISIIN OMINAISUUKSIIN
PERUSTUVA ”HYVÄNMIEHENLISÄ” OTETAAN HUOMIOON
KOKOONTUMISPAIKALTA TYÖPAIKALLE TAI TAKAISIN
TEHTY MATKA, JOKA TYÖAIKALAIN MUKAAN ON LUETTAVA TYÖAJAKSI
8 (28)
LOMAPALKAN LASKENTA JA KERTOIMET
LOMAPALKAN LASKENTAPERUSTEENA ON KESKITUNTIANSIO. KESKITUNTIANSIOTA LASKETTAESSA
OTETAAN HUOMIOON LOMANMÄÄRÄYTYMISVUONNA
TYÖNTEKIJÄLLE TYÖSSÄOLOAJALTA MAKSETTU TAI
MAKSETTAVAKSI ERÄÄNTYNYT PALKKA.
PALKKAAN EI KUITENKAAN SISÄLLYTETÄ HÄTÄTYÖSTÄ, EIKÄ YLITYÖSTÄ PERUSPALKAN LISÄKSI
MAKSETTAVAA KOROTUSTA. NÄISTÄ TIEDOISTA
SAATAVA ANSIO JAETAAN VASTAAVIEN TYÖTUNTIEN
LUKUMÄÄRÄLLÄ.
Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka
12.2 §:ssä on merkittävä parannus, sillä vuosilomapalkan
laskentapohja muodostuu työssäolon ajalta maksettavasta palkasta, määrätyistä poissaoloajan palkoista ja
laskennallisesta palkasta eräiden työssäolon veroisten
poissaolojen ajoilta, joilta hän ei ole saanut palkkaa.
Vuosilomapalkan pohjana olevaan palkkasummaan
lisätään sellaiselta poissaoloajalta saamatta jäänyt
palkka, joka johtuu äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai
vanhempainvapaasta sekä tilapäisestä hoitovapaasta
(sairaan lapsen hoito), pakottavasta perhesyistä
johtuvasta poissaolosta. Laskennallisesti otetaan
huomioon myös sairaus- ja kuntoutuspoissaolon ajalta,
karanteenin ajalta sekä lomautusajalta saamatta jäänyt
palkka laissa säädettyyn määrään saakka.
9 (28)
LOMAPALKAN LASKENTA JA KERTOIMET
Esimerkki
LOMANMÄÄRÄYTYMISVUODEN ANSIOT 20.182,55 €
TYÖTUNTEJA KERTYNYT KO. AIKANA 1700 TUNTIA
20.182,55
= 11,872 €
1700
TÄSTÄ EDELLEEN KERTOIMILLA PÄÄSTÄÄN
VUOSILOMAPALKKAAN
10 (28)
VUOSILOMAPÄIVIEN KERROINTAULUKKO
LOMANMÄÄRÄYTYMISVUODEN KESKIANSIO KERROTAAN LOMAPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄÄ VASTAAVALLA
KERTOIMELLA
LOMAPÄIVIEN KERROIN
LUKUMÄÄRÄ
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16,0
23,5
31,0
37,8
44,5
51,1
57,6
64,8
72,0
79,2
86,4
94,0
101,6
108,8
LOMAPÄIVIEN KERROIN
LUKUMÄÄRÄ
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
116,0
123,6
131,2
138,8
146,4
154,4
162,4
170,0
177,6
185,2
192,8
200,0
207,2
214,8
222,4
Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan
kerroin luvulla 7,2 lomapäivää kohden
11 (28)
VUOSILOMAPÄIVIEN KERROINTAULUKKO
Päiväpalkalla
LOMANMÄÄRÄYTYMISVUODEN KESKIMÄÄRÄINEN
PÄIVÄPALKKA KERROTAAN LOMAPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄÄ VASTAAVALLA KERTOIMELLA
LOMAPÄIVIEN KERROIN
LUKUMÄÄRÄ
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
1,8
2,7
3,6
4,5
5,4
6,3
7,2
8,1
9,0
9,9
10,8
11,8
12,7
13,6
LOMAPÄIVIEN KERROIN
LUKUMÄÄRÄ
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
14,5
15,5
16,4
17,4
18,3
19,3
20,3
21,3
22,2
23,2
24,1
25,0
25,9
26,9
27,8
12 (28)
LOMAKORVAUS
LYHYTAIKAISEN TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ
LYHYTAIKAISESSA TYÖSUHTEESSA OLEVAN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN SOVEELTAMISPIIRIIN KUULUVALLE TYÖNTEKIJÄLLE, JONKA TYÖSUHDE JATKUNUT
NIIN VÄHÄN AIKAA, ETTEI HÄNELLÄ OLE OIKEUTTA
VLL MUKAISEEN LOMAAN, ON TYÖNANTAJA VELVOLLINEN SUORITTAMAAN TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ
LOMAKORVAUKSENA YHDEKSÄN PROSENTTIA (9,0 %)
TYÖNTEKIJÄN ANSAITSEMASTA RAHAPALKASTA,
LUKUUN OTTAMATTA HÄTÄTYÖSTÄ JA LAIN TAI
SOPIMUKSEN MUKAISESTA YLITYÖSTÄ PERUSPALKAN
LISÄKSI MAKSETTAVAA KOROTUSTA.
KUN TYÖSUHDE ON LOMAKAUTTA EDELTÄVÄN
LOMANMÄÄRÄYTYMISVUODEN LOPPUUN MENNESSÄ KESKEYTYMÄTTÄ JATKUNUT VÄHINTÄÄN YHDEN
VUODEN, LOMAKORVAUS ON YKSITOISTA JA PUOLI
PROSENTTIA (11,5 %) EDELLÄ OLEVAN MUKAISESTI
MÄÄRÄYTYVÄSTÄ PALKASTA.
(ELLEI TYÖEHTOSOPIMUKSELLA OLE TOISIN SOVITTU.)
13 (28)
PALKKAUKSEEN KUULUVAT LUONTAISEDUT
PALKKAUKSEEN KUULUVIA LUONTAISETUJA EI OTETA
HUOMIOON VUOSILOMAPALKKAA LASKETTAESSA,
MUTTA TYÖNANTAJAN ON PIDETTÄVÄ NE MYÖS
VUOSILOMAN AIKANA VÄHENTÄMÄTTÖMINÄ TYÖNTEKIJÄN SAATAVANA
JOS LUONTAISETU ON SELLAINEN, ETTEI TYÖNTEKIJÄ
VOI SITÄ LOMANSA AIKANA KÄYTTÄÄ, SEN KORVAAMISESTA RAHALLA VOIDAAN SOPIA
LAISSA SÄÄDETÄÄN, ETTÄ TYÖNTEKIJÄLLE, JOKA ON
KOKONAAN TAI OSAKSI TYÖNANTAJANSA RUUASSA,
ON OIKEUS SAADA SIITÄ RAHAKORVAUS, ELLEI HÄN
KÄYTÄ TÄTÄ ETUA VUOSILOMANSA AIKANA
ELLEI SUUREMMASTA KORVAUKSESTA OLE SOVITTU,
MAKSETAAN SE VERON ENNAKKOPIDÄTYSTÄ VARTEN
VAHVISTETUN RAHA-ARVON MUKAAN. TÄLLAISET
LUONTAISETUJEN RAHA-ARVOT VAHVISTAA VEROHALLITUS VUOSITTAIN
”KOKONAAN TYÖNANTAJAN RUUASSA” TARKOITTAA,
ETTÄ TYÖNANTAJA MYÖS KUSTANTAA ATERIAN.
”OSITTAIN TYÖNANTAJAN RUUASSA” TYÖNTEKIJÄ ON
TAPAUKSISSA, JOLLOIN HÄN OSALLISTUU TYÖNANTAJAN JÄRJESTÄMÄN ATERIAN KUSTANNUKSIIN TAVALLA,
JOKA VOIDAAN ILMOITTAA MARKKAMÄÄRÄISESTI
14 (28)
LOMAPALKAN MAKSUAIKA
VUOSILOMAA ANNETTAESSA ON OTETTAVA
HUOMIOON, ETTÄ VUOSILOMAPALKKA ON
MAKSETTAVA TYÖNTEKIJÄLLE ENNEN LOMAN
ALKAMISTA. ENINTÄÄN 6 PÄIVÄN PITUISELTA
LOMAJAKSOLTA LOMAPALKKA SAADAAN MAKSAA
TYÖSUHTEESSA TAVANMUKAISESTI NOUDATETTAVANA PALKANMAKSUPÄIVÄNÄ.
JOS LOMA ON JAETTU OSIIN, ON ENNEN KUNKIN
LOMAN OSAN ALKAMISTA MAKSETTAVA SITÄ
VASTAAVA OSA VUOSILOMAPALKASTA
VUOSILOMA ON LASKETTAVA LOMAN KOKONAISPITUUDEN MUKAAN SIINÄKIN TAPAUKSESSA, ETTÄ
LOMA ANNETAAN OSINA
TYÖNTEKIJÄLLÄ, JONKA PALKKA ON SOVITTU
VIIKOLTA TAI SITÄ PIDEMMÄLTÄ AJALTA, ON OIKEUS
SAADA TÄMÄ PALKKANSA MYÖS VUOSILOMAN
AJALTA.
15 (28)
LOMAPALKKALASKELMA
TUNTI- JA URAKKAPALKALLA OLEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN VUOSILOMALASKELMASSA ON MAINITTAVA
SEURAAVAT TIEDOT:
1. LAIN MUKAAN LASKETTU LOMANMÄÄRÄYTYMISVUODEN PALKKA
2. TYÖSSÄOLOPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄ LOMANMÄÄRÄYTYMISVUODEN AJALTA
3. VUOROKAUTISTEN YLITYÖTUNTIEN LUKUMÄÄRÄ
JA KAHDEKSASOSA SIITÄ
4. KESKIMÄÄRÄINEN PÄIVÄPALKKA
5. LOMANMÄÄRÄYTYMISKUUKAUSIEN LUKUMÄÄRÄ JA
SITÄ VASTAAVA VUOSILOMATAULUKOSTA OTETTU KER
6. ONKO TYÖNTEKIJÄ OLLUT TYÖNANTAJAN RUUASSA
JA TÄMÄN EDUN ARVO
7. LOPULLINEN VUOSILOMAPALKKA
8. TYÖEHTOSOPIMUKSIIN PERUSTUVA ENNEN LOMAA
MAKSETTAVA LOMARAHA
16 (28)
ÄITIYSLOMA, SAIRASTUMINEN JA VUOSILOMA
TYÖNTEKIJÄLLÄ ON OIKEUS PITÄÄ VUOSILOMA ERI
AIKAAN KUIN ÄITIYS- TAI ISYYSVAPAANSA
JOS TYÖNTEKIJÄ ON SAIRAUDEN, SYNNYTYKSEN
TAI TAPATURMAN JOHDOSTA TYÖ-KYVYTÖN SINÄ
AJANKOHTANA, JOLLOIN HÄNEN VUOSILOMANSA
PITÄISI ALKAA, VOI HÄN SIIRTÄÄ VUOSILOMANSA
MYÖHÄISEMPÄÄN AJANKOHTAAN.
MIKÄLI VUOSILOMAN AJANKOHTA ON MÄÄRÄTTY
JA TYÖNTEKIJÄLLE TULEE TIETO ENNEN LOMAN
ALKAMISTA ESIM. SAIRAALAHOIDOSTA,
LEIKKAUKSESTA TAI MUUSTA VASTAAVASTA,
JOLLOIN HÄN OLISI LOMANSA AIKANA TYÖKYVYTÖN, VOI HÄN SIIRTÄÄ LOMANSA TÄLTÄ OSIN
ILMOITETTUAAN ESTEESTÄ TYÖNANTAJALLEEN.
17 (28)
ÄITIYSLOMA, SAIRASTUMINEN JA V UOSILOMA
MIKÄLI TYÖNTEKIJÄ ON JO ALOITTANUT LOMANSA
JA HÄN SAIRASTUU LOMAN AIKANA ON HÄNEN
VÄLITTÖMÄSTI ILMOITETTAVA TYÖNANTAJALLEEN
MIKÄLI HÄN HALUAA SIIRTÄÄ OSAN LOMASTAAN
MYÖHÄISEMPÄÄN AJANKOHTAAN.
LOMAN AIKANA SAIRASTUNUT MENETTÄÄ SEITSEMÄN PÄIVÄÄ LOMASTAAN, MUTTA MIKÄLI SAIRAUS
KESTÄÄ KAUEMMIN VOI HÄN ILMOITETTUAAN
TYÖNANTAJALLEEN SAADA YLIMENEVÄN OSAN
MYÖHEMMIN, TYÖNANTAJAN MÄÄRÄÄMÄNÄ AJANKOHTANA. (HUOM.VAIN YKSI KARENSSI/LOMAJAKSO)
Siirretyn loman ilmoitusaika 1 viikko !!
18 (28)
ILMOITUS LOMAN AJASTA
TYÖNANTAJAN ON ILMOITETTAVA TYÖNTEKIJÄLLE
VUOSILOMAN AJASTA, MIKÄLI MAHDOLLISTA KUUKAUTTA, MUTTA VIIMEISTÄÄN KAKSI VIIKKOA ENNEN
LOMAN ALKAMISTA. SAMALLA ON TYÖNTEKIJÄLLE
ANNETTAVA MAHDOLLISUUS ILMAISTA MIELIPITEENSÄ LOMAN AJANKOHDASTA.
Poikkeaminen on mahdollista vain, jos kuukauden ilmoitusaikaa ei tosiasiallisesti ole mahdollista noudattaa.
VUOSILOMAN AJASTA TYÖNTEKIJÄLLE ANNETTU
ILMOITUS SITOO TYÖNANTAJAA.
TYÖNANTAJA EI ILMOITUKSEN JÄLKEEN VOI YKSIPUOLISESTI PERUUTTAA TAI SIIRTÄÄ LOMAN ALKAMISTA
LOMAN SIIRTO
MIKÄLI AIKA LOMAN ALKAMISEEN ON LAIN MUKAISTA
ILMOITUSAIKAA VÄHEMPI EDELLYTTÄÄ LOMAN
SIIRTÄMINEN TYÖNTEKIJÄN S U O S T U M U S T A.
JOS LOMAN ALKAMISTA SIIRRETÄÄN LAIN MÄÄRÄÄMÄN
ILMOITUSAJAN AIKANA TYÖNANTAJA ON VELVOLLINEN
KORVAAMAAN KAIKKI LOMA-AJAN MUUTTAMISESTA
AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET.
ESIM. KESÄHUVILAN VUOKRAT, MAKSETTUJEN
MATKALIPPUJEN HINNAT JA MUUT VASTAAVAT
KUSTANNUKSET.
19 (28)
IRTISANOMINEN/-SANOUTUMINEN JA VUOSILOMA
KUN TYÖNTEKIJÄ ON IRTISANOTTU TAI HÄN ON
IRTISANOUTUNUT, VOIDAAN ERÄÄNTYNYT
VUOSILOMA ANTAA IRTISANOMISAIKANA.
MYÖS SÄÄSTÖVAPAA VOIDAAN PITÄÄ IRTISANOMISAIKANA.
LOMAN ANTAMISEEN ON KUITENKIN NOUDATETTAVA NIITÄ ILMOITUSAIKOJA JA MUITA
SÄÄNNÖKSIÄ MITÄ VUOSILOMALAKI SISÄLTÄÄ.
KUN TYÖSUHDE ON PÄÄTTYNYT IRTISANOMISAJAN KULUTTUA UMPEEN, EI SEN JÄLKEEN
VOIDA PITÄÄ TAI SOPIA PIDETTÄVÄKSI
VUOSILOMIA
KYSYMYKSEEN TULEE AINOASTAAN
LOMAKORVAUKSEN MAKSU.
20 (28)
VUOSILOMAN JAKAMINEN
VUOSILOMA ANNETAAN KAHDESSA OSASSA KESÄJA TALVILOMANA
KUMMANKIN OSAN TULEE PÄÄSÄÄNTÖISESTI OLLA
YHDENJAKSOISIA
TYÖNTEKIJÄN SUOSTUMUKSELLA LOMA VOIDAAN
JAKAA POIKKEUKSELLISESTI KAHTEEN TAI USEAMPAAN OSAAN
VUOSILOMAN 24 PÄIVÄÄ YLITTÄVÄ OSA VOIDAAN
JAKAA VAIN TYÖNTEKIJÄN SUOSTUMUKSELLA.
YKSIPUOLISEN JAKAMISEN PERUSTANA ON TYÖN
VÄLTTÄMÄTÖN KÄYNNISSÄPITO
MIKÄLI LOMA JAETAAN TULEE KUITENKIN YHDEN
LOMAN OSAN OLLA VÄHINTÄÄN 12 LOMAPÄIVÄÄ
21 (28)
VUOSILOMAN JAKAMINEN
JOS LOMAA ON KERTYNYT TYÖSUHTEEN PÄÄTYTTYÄ
ALLE 12 PÄIVÄÄ VOIDAAN SE SOPIA PIDETTÄVÄKSI
ENNEN TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISTÄ
Työnantaja ja työntekijä saavat työntekijän aloitteesta
sopia 24 arkipäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä
lyhennettynä työaikana.
Sopimus on tehtävä kirjallisesti työsuhteen aikana,
ei alkaessa.
MIKÄLI TYÖNANTAJA JAKAA LOMAN OSIIN VAIKKA
SE EI OLISI OLLUT VÄLTTÄMÄTÖNTÄ SYYLLISTYY
HÄN VUOSILOMASÄÄNNÖSTEN RIKKOMISEEN JA
VOIDAAN TUOMITA RANGAISTUKSEEN.
22 (28)
VUOSILOMA JA SÄÄSTÖVAPAAT
LAIN MUKAAN VOI TYÖNTEKIJÄ SÄÄSTÄÄ LOMASTAAN
OSAN TULEVINA VUOSINA PIDETTÄVÄKSI
TYÖNTEKIJÄN ON KUITENKIN PIDETTÄVÄ SEKÄ KESÄETTÄ TALVILOMANSA VUOSITTAIN
SÄÄSTÖVAPAATA VOI KERRYTTÄÄ VUOSITTAIN TYÖNTEKIJÄN HALUTESSA 24 PÄIVÄÄ YLITTÄVÄLTÄ OSALTA,
SOVITTAESSA 18 PÄIVÄÄ YLITTÄVÄLTÄ OSALTA.
SÄÄSTÖVAPAAN KERTYMISESTÄ YLITÖISTÄ ANNETTAVINA VAPAAPÄIVINÄ VOI SOPIA TYÖNTEKIJÄN KANSSA
TYÖNTEKIJÄ VOI KERRYTTÄMÄNSÄ SÄÄSTÖVAPAAN
KÄYTTÄÄ HALUAMANAAN AIKANA SOVITTUAAN SIITÄ
TYÖNANTAJAN KANSSA
SÄÄSTÖVAPAAN KERRYTTÄMISESTÄ SOVITAAN VIIMEISTÄÄN SAMASSA YHTEYDESSÄ KUN KUULLAAN
TYÖNTEKIJÄÄ VUOSILOMAN AJANKOHDASTA
TYÖNANTAJA EI VOI KIELTÄÄ SÄÄSTÖVAPAAN KERRYTTÄMISTÄ ELLEI SIIHEN OLE PAINAVAA ESTETTÄ
TYÖNTEKIJÄ VOI PITÄÄ HANKITUN SÄÄSTÖVAPAAN
ILMOITETTUAAN SIITÄ 4 KK AIKAISEMMIN TYÖNANTAJALLE VAIKKA EI SOPIMUKSEEN PITÄMISAJANKOHDASTA OLISI PÄÄSTYKÄÄN.
23 (28)
VUOSILOMAKORVAUS
TYÖNTEKIJÄN ANSAITTUA VUOSILOMA ON SE HÄNELLE MYÖS ANNETTAVA.
LOMAN OSTAMINEN TYÖNTEKIJÄLTÄ RAHAKORVAUKRANGAISTUKSEN ALAISEKSI.
SE LOMA, JONKA TYÖNTEKIJÄ ON TYÖSUHTEENSA
AIKANA ANSAINNUT, MUTTA EI OLE PITÄNYT TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ MAKSETAAN LOMAKORVAUKSENA.
LOMAKORVAUSTA LASKETTAESSA ON VOIMASSA SAMAT SÄÄNNÖT, KUN VUOSILOMAA JA VUOSILOMAPALKKAA LASKETTAESSA.
LOMAKORVAUKSEEN OIKEUTTAVIIN KALENTERIKUUKAUSIIN LASKETAAN 14 TYÖPÄIVÄÄ TAI TYÖSSÄOLOPÄIVIEN VEROISTA PÄIVÄÄ KÄSITTÄVÄT KUUKAUDET.
MIKÄLI LYHYEN TYÖSUHTEEN ENSIMMÄINEN JA VIIMEINEN KUUKAUSI EI OIKEUTA VUOSILOMAAN LASKETAAN NIIDEN TYÖ- TAI TYÖSSÄOLOPÄIVIEN VEROISET PÄIVÄT YHTEEN (14 PÄIVÄÄ) JOLLOIN VOI MUODOSTUA LOMAKORVAUKSEEN OIKEUTTAVA KUUKAUSI.
***
MÄÄRÄAIKAISEN TYÖSUHTEEN JATKUESSA VOIDAAN
SOPIA KIRJALLISESTI ETTÄ LOMAETUUS SIIRRETÄÄN
SEURAAVAAN TYÖSUHTEESEEN. NÄIN MAHDOLLISTETAAN KETJUTUKSISSA TYÖNTEKIJÄLLE LOMAMAHDOLLISUUS.
24 (28)
LOMARAHA
TES
VUOSILOMALTA TYÖHÖN PALAAVALLE TYÖNTEKIJÄLLE SUORITETAAN LOMARAHAA 50 % HÄNEN VUOSILOMAPALKASTAAN. (TES)
LOMARAHASTA SUORITETAAN PUOLET LOMALLE
LÄHTIESSÄ.
LOMARAHAN SAANNIN EDELLYTYKSENÄ ON, ETTÄ
TYÖNTEKIJÄ ALOITTAA VUOSILOMANSA SOVITTUNA
AJANKOHTANA JA PALAA TYÖHÖN HETI VUOSILOMAN
PÄÄTYTTYÄ
LOMARAHA MAKSETAAN KUITENKIN, MIKÄLI TYÖNTEKIJÄ VÄLITTÖMÄSTI ENNEN LOMAN ALKAMISTA TAI
LOMAN PÄÄTYTTYÄ ON OLLUT POISSA TYÖNANTAJAN
SUOSTUMUKSELLA TAI VLL 7§ MAINITTUJEN SYIDEN
TAKIA
LOMARAHA SUORITETAAN SEN PALKANMAKSUN YHTEYDESSÄ, JOLLOIN TYÖNTEKIJÄN PALKKA LOMALTAPALUUPÄIVÄLTÄ MAKSETAAN. PAIKALLISESTI VOIDAAN
SOPIA, ETTÄ LOMARAHA SUORITETAAN ENSIMMÄISEN
PALKANMAKSUN YHTEYDESSÄ.
MIKÄLI TYÖNTEKIJÄ ON POISSA TYÖSTÄ VÄLITTÖMÄSTI
ENNEN TAI JÄLKEEN VUOSILOMANSA, EIKÄ HÄNELLÄ
OLE POISSAOLOON SOPIMUKSESSA MAINITTUA ESTETTÄ VOI HÄN MENETTÄÄ PUOLET LOMARAHASTAAN
25 (28)
LOMARAHA
TES
MIKÄLI VUOSILOMA ON JAETTU, SUORITETAAN KUNKIN LOMANOSAN PÄÄTYTTYÄ VASTAAVA LOMARAHAN
OSUUS YLI 6 PÄIVÄN PITUISELTA LOMAJAKSOLTA,
ALLE 6 PÄIVÄN MAKSETAAN KOKONAISUUDESSAAN
LOMAPALKAN YHTEYDESSÄ
LOMARAHAN ENNAKKO SUORITETAAN KUITENKIN VAIN
PISIMMÄN LOMANOSAN YHTEYDESSÄ
JOS TYÖNTEKIJÄ ON ESIM. LOMAUTETTU ON HÄNELLE MAKSETTAVA LOMARAHA SAMOIN KUIN TYÖSSÄOLEVILLE LOMALTA PALAAVILLE TYÖNTEKIJÖILLE
TYÖNANTAJAN IRTISANOESSA TYÖNTEKIJÄN MUUSTA
KUIN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ NIIN
ETTEI HÄN VOI PALATA LOMALTAAN TYÖHÖN ON
LOMARAHA KUITENKIN MAKSETTAVA
LOMARAHA MAKSETAAN ELÄKKEELLE SIIRTYVÄLLE
TYÖNTEKIJÄLLE SAMOIN KUIN ASEVELVOLLISUUDEN
SUORITTANEELLE ASIANMUKAISESTI TYÖHÖN
PALAAVALLE TYÖNTEKIJÄLLE
26 (28)
VUOSILOMALAIN EHDOTTOMUUS
14. § TYÖN TEETTÄMINEN TAI TEKEMINEN LOMAN
AIKANA
Työnantaja ei saa pitää työntekijää työssä tälle kuuluvan
vuosiloman aikana, eikä työntekijä saa vuosilomansa
aikana tehdä ammattiinsa kuuluvaa vastikkeellista työtä.
16. § SÄÄNNÖSTEN EHDOTTOMUUS
SOPIMUS, JOLLA VÄHENNETÄÄN TYÖNTEKIJÄLLE
VUOSILOMALAIN MUKAAN KUULUVIA ETUJA ON
MITÄTÖN
19. § RANGAISTUSSÄÄNNÖKSET
Työnantaja, joka ei anna työntekijälle vuosilomaa niin
kuin vuosilomalaissa on säädetty tai jos hän vastoin lain
säännöksiä pitää työntekijää työssä vuosiloman ajaksi
määräämänään aikana on työnantaja tuomittava vuosilomalain rikkomisesta sakkoon.
27 (28)
MUISTA:
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
_________________________________________
Puu- ja erityisalojen liitto /JH/ N
[email protected]
28 (28)