Transcript GM-kasvien turvallisuus kuluttajalle

Geenimuuntelusta
vapaa Suomi
FT Liisa Kuusipalo
solubiologi, Joensuu
Väitöskirja Itä-Afrikan kalojen
evoluutiosta, tehty geenitutkimuksen
avulla v. 1999
Kysymys geenimuuntelusta
on





Politiikkaa: Saavatko kansalaiset itse
päättää mitä he syövät? Saavatko
viljelijät päättää mitä kasvattavat? Onko
puhdas maatalous enää mahdollista?
Kauppapolitiikkaa: Saako EU rajoittaa
geenikasvien tuontia, eli päättää itse
mitä ostaa?
Omistamista: kuka omistaa ruuan?
Valtaa: kuka päättää ruuasta?
Etiikkaa: Onko gm-tekniikka oikeutettua?
Lisäsin muutaman selityksen sinulle joka ehkä luet tätä
esitelmää. Jos esität tätä itse, voit hypätä dian yli.





Periytyvät ominaisuudet ovat tallessa DNA-rihmassa, joka on
ohut ja pitkä kuin hius. Kun se kierittyy itsensä ympäri, rihma
pakataan kromosomiin.
Aiemmin luultiin, että geenit ovat rihmassa siististi peräkkäin: A, B
ja C. Nyt tiedetään, että geenit ovat pieninä pätkinä toistensä
lomassa, kuin helminauhassa.
Kun geeniä tarvitaan, sen sisältävä rihman osa kopioidaan, ja
muiden geenien osat poistetaan. Samasta geenistä voidaan ottaa
monia erilaisia kopiota jättämällä aina eri osia pois. Ihmisellä ei
ole vielä oikein hajuakaan siitä miten tämä säätely hoidetaan.
Geenistä otettu kopio on valkuaisaineen malli: kolme emästä
DNA-rihmassa vastaa aina yhtä aminohappoa, eli valkuaisaineen
pienintä rakennuspalikkaa.
DNA-tieto muutetaan valkuaisaineeksi samalla tavalla kaikissa
maapallon elollisissa olennoissa. Tämä tapahtuma on elämän
keskeinen ominaisuus.
Geenimuuntelu perustuu
vanhentuneeseen tietoon


Vanha teoria: geeni tuottaa vain ja
ainoastaan yhden ominaisuuden
ihmisellä on n. 100.000 proteiinia eli
geenituotetta, geenejä on vain 25.000
Venter et al. 2001

yksi geeni tuottaa jopa yli 30.000 erilaista
tuotetta (immunoglobuliini) Dong et al. 2006
Lisäsin muutaman selityksen sinulle joka ehkä luet tätä
esitelmää. Jos esität tätä itse, voit hypätä dian yli.




Siirtogeenitekniikassa rakennetaan virus-DNA:n, bakteeri-DNA:n
ja kasvin DNA:n yhdistelmä. Tällaista ei ole ikinä ennen ollut
olemassa. Sen vaikutukset ekosysteemissä ovat täysi arvoitus.
Siirtogeeni siirretään kasvin soluun ampumalla se sinne
ilmanpaineen avulla. Platina- tai kultahiukkasia uitetaan
siirtogeenien liuoksessa, ja sitten hiukkaset ammutaan kasvin
lehteen. Suurin osa osuman saaneista soluista tietysti kuolee.
Lehti revitään palasiksi ja laitetaan kostealle, kasvuhormoneja
sisältävälle maljalle. Maljalla on myös antibioottia, joka
normaalisti tappaa kasvisolun. Jos solun sisään tunkeutunut
siirtogeeni toimii, solu sietää antibioottia.
Jos kasvualustalla alkaa kasvaa kasvi, sillä on siirtogeeni
soluissaan.
Siirtogeenisen kasvin tekeminen on hyvin hankalaa, ja
onnistuneet kasvit kloonataan. Siirtogeenitekniikka kaventaa
suuresti viljelykasvien perinnöllistä monimuotoisuutta.
Tekniikka on alkeellinen




synteettinen geeni on virusmainen
voidakseen tarttua kohteeseensa
kiinnittymiskohta ja kopiomäärä ovat
satunnaisia
geenin siirto on väkivaltainen tapahtuma,
joka sotkee DNA:n järjestyksen
valinnan apuna antibioottiresistenssi, joka
kasveissa leviää ympäristöön
Riski eliökunnalle



jo geenitekniikan keksijät itse vaativat,
että gm-eliöt on tehtävä sellaisiksi että ne
eivät selviä laboratorion ulkopuolella
koko elollinen luonto käyttää samaa
geneettistä koodia
luontoon karannutta synteettistä virusta ei
voi poistaa sieltä
DNA on aina DNA:ta?



geenin toimintaa määrää se, mistä se on
kotoisin Taipale 2006
deleetio kromosomissa 15 isältä: lievä
Prader-Will syndrooma, äidiltä: vakava
Angelman oireyht. Pembrey 2002
muuntogeenisten kasvien jälkeläinen on
palannut isovanhemman kaltaiseksi –
ilmiölle ei selitystä Lolle 2005
Tekniikka on hallitsematon


viruksissa: vahingossa syntyi uusi,
immuniteetin murtava hiirirokkovirus
Australiassa 2001 Jackson 2001
bakteereissa: tryptofaanituotannon 0,01%
epäpuhtaus aiheutti 36 kuolemaa ja 1500
vammautumista v. 1996 USA:ssa (oireina
kova kipu, turvotus, yskä, lihasheikkous,
haavaumat, tasapainohäiriöt, kouristelut,
ihottuma, halvaus, sydänvaivat) Mayeno & Gleich
1994
Ei täsmäjalostusta: yllätyksiä!








kuolioita lehdissä vehnällä
muhkuroita perunan mukuloissa
tuotannon aleneminen soijapavulla
korkeampi ligniinipitoisuus soijalla
lisääntyneet karvasaineet perunalla
aineenvaihdunnan muutokset rapsilla
uusi a-vitamiinin johdannainen riisillä
34% enemmän nikotiinia tupakalla
Paljon kuluja, vähän tuloksia




kaupallisia sovellutuksia on vain kaksi:
oma myrkyn tuotto ja myrkyn kestävyys
sovellettu vain neljään lajiin: puuvilla,
soija, maissi, rapsi
kaupallisia sovelluksia on vähän, koska
gm-tuotteet eivät ole vakaita
koska tuotteet eivät ole pysyviä,
turvallisuustutkimukset eivät auta
Parempia tuotteita?




sisältävät enemmän myrkkyjäämiä kuin
normaalit tuotteet, sillä Guazzelli 2007
ne joko tuottavat itse kudoksiinsa
hyönteismyrkkyä (bt-toksiini)
tai kestävät rikkaruohomyrkkyjä, joka
keräytyy kudoksiin (RoundUp)
lisänä tuotteessa muut kasvinsuojeluaineet
Ympäristöystävällisiä?

myrkyn runsaan käytön vuoksi
vastustuskyky leviää nopeasti
weedscience.org
-> uusia myrkkyjä kehitettävä
 vastustuskykyiset rikkakasvit pakottavat
lisäämään myrkkymääriä Benbrook 2004
-> ympäristövaikutukset pahemmat
 sademetsiä raivataan gm-soijalle
Loppuuko nälkä?




gm-soija tuottaa 13 % vähemmän, mutta
kasvatus myrkyn avulla on helppoa
pienviljelijät ahdistetaan tiloiltaan
gm-soija tuodaan Eurooppaan sikojen
rehuksi
Sambialle gm-maissi ei kelvannut edes
hätäapuna
Vain paikallinen vaikutus?

Hyönteismyrkkyä syntyy koko ajan Raps et al.
2001.

Maassa se vaikuttaa maan
bakteerikantoihin, juuriston sienilajistoon
ja maahengitykseen Baumgarte & Tebbe 2005,
Castaldini et al. 2005.


Myrkkyä löytyi petopistiäisistä Burgio et al. 2007.
ja maakovakuoriaisista, jotka eivät ole
tuholaisia Zwahlen & Andow 2005.
Erillään luonnosta?




muuntogeenejä kulki siitepölynä tuulessa
24 km Watrud et al. 2004.
joessa 82 km Douville et al. 2007.
geenimuunneltu aines siirtyy valumavesiin
ja säilyy viileässä Gulden et al. 2005
Kanadassa gm-ainesta on jo puhtaillakin
pelloilla Lerat et al. 2007

Siirtogeeninen DNA kulkeutuu mullassa
eliöstä toiseen kuten ympäristömyrkky Hart at
al. 2009


gm-kasvin DNA kykenee tartuttamaan
maaperäbakteerin de Vries 2004, ja toimimaan
siinä Gebhard & Smalla 1998
gm-maissin DNA siirtyi lähijoen
simpukoihin Kanadassa Douville et al 09
Lisäsin muutaman selityksen sinulle joka ehkä luet tätä
esitelmää. Jos esität tätä itse, voit hypätä dian yli.




Miksi ihmeessä siirtogeenit sitten löytyvät ympäristöstä? Ehkä
selitys on niiden pienuudessa. Seuraavassa kuvassa on
suunnilleen samassa mittakaavassa tavallinen luonnon geeni ja
ihmisen rakentama keinotekoinen siirtogeeni.
Tavallinen geeni on hyvin pitkä, ja yhden geenin palasten
lomassa on muiden geenien pätkiä ja säätelyosia. Jos tavallinen
geeni pilkkoutuu siirtogeenin kokoisiksi palasiksi, ei siitä saa edes
selvää, mikä geeni on kyseessä. Näihin löytöihin perustuu ajatus
siitä, että kaikki DNA hajoaa eliön kuollessa, tai rehun kulkiessa
ruuansulatuksen käpi.
Siirtogeeni on itsenäinen, toiminnallinen yksikkö. Se muistuttaa
rakenteeltaan virusta ja tavoiltaan tietokonevirusta.
Luonnossa DNA ei siirry eliöstä toiseen muuten kuin
taudinaiheuttajien mukana. Virukset tunkevat DNA:nsa soluun ja
kaappaavat sen virustehtaaksi.
Testattuja ja turvallisia?





tieteellisiä kokeita on vähän
kokeet ovat lyhyitä, korkeintaan 3 kk
ei ole seurattu sukupolvesta toiseen
yhtään 2 vuotta kestänyttä raportoitua
koetta ei ole
USA:ssa ei ole seurantaa gm-ruuasta:
”substantial equivalence” -periaate, myös
EU:n tarkastuksissa
Lisäsin muutaman selityksen sinulle joka ehkä luet tätä
esitelmää. Jos esität tätä itse, voit hypätä dian yli.





Seuraavat kokeet ovat esimerkki tuloksista, joita tutkijat itse eivät
halunneet korostaa. Virallinen tulkinta näistä tutkimuksista oli se,
että siirtogeeninen rehu on täysin turvallista.
Tutkimusten tulokset eivät näy yhteenvedosta (nk. Abstract)
Tutkimuksissa havaittiin, että runsaan kuukauden ruokinnan
jälkeen selkeästi tunnistettavia siirtogeenin osia löytyy ympäri
elimistöä. Tutkijat sanovat, että löydetyistä siirtogeenipätkistä ei
ole mitään haittaa, mutta he eivät selosta mitään kokeita, joilla
olisivat asiaa tutkineet.
Mikä mahtaisi olla tulos esim. 70 päivän jälkeen, tai millaisia
olisivat jälkeläiset?
Tulkintaan voi vaikuttaa se, että tutkijatkin ovat ihmisiä, ja heidän
on saatava rahoitus seuraavalle työlleen.
Tulokset ja selitykset


Gm-maissia syötettiin sioille 35 päivää.
Geenin osia löytyi verestä, maksasta,
pernasta ja munuaisista Mazza et al. 2005.
Gm-maissia syötettiin vasikoille.
Siirtogeenin osia havaittiin
ruuansulatuselimissä ja lihaksessa
Chowdhury et al. 2004.
Gm-rehu näkyy tuotteessa


Italiassa kaupan maidosta näkyi selvästi
oliko lehmä syönyt gm-maissia vai gmsoijaa Agodi 2006
Ruokintakokeissa peto kovakuoriainen ei
syö gm-rapsia syönyttä toukkaa, jos se
saa valita Ferry et al. 2006
Kontaminaatiot
maailmanlaajuisia


Star Link gm-maissi oli hyväksytty
USA:ssa vain eläinrehuksi: sekoittui
ruokaketjuun Nelkin & Marden 2004.
kontaminaatiota löytyi Egyptissä, EteläKoreassa, Boliviassa, Guatemalassa Nelkin
& Marden 2004.

LLRICE601 riisi hyväksytty vain
koeviljelmille, sekoittui ihmisravintoon
ympäri maailmaa, myös Pirkka-riisiin
Gm ei pysy erillään


Maat, joissa gm-lajikkeiden on usein
ilmoitettu levinneen luvattomasti:
Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Australia,
Kanada, USA, Brasilia, Japani ja UusiSeelanti.
Japanissa ja Uudessa Seelannissa gmviljely ei ole sallittua lainkaan, mutta
eristysetäisyys ei silti riitä
Invaasio, ei rinnakkainelo



Kanadassa puhdasta kylvösiementä ei
enää saa lajeista joita viljellään gmlajikkeina Marvier & Van Acker 2005
rapsin luomutuotanto on mahdotonta
Kanadassa, sillä gm-rapsin siitepöly
leviää kaikille pelloille Friesen et al. 2003.
luomun vientimarkkinat Eurooppaan on
menetetty
Eristäminen ei onnistu


gm-rapsi leviää junaratojen ja teiden
varsilla Kanadassa: 2/3 tutkitusta rapsista
siirtogeenistä Yoshimura et al. 2006.
Luonnosta löytyi siirtogeeninen hybridi B.
napus x B. rapa (rapsi, lanttu x rypsi, nauris, kiinankaali)
Yoshimura et al. 2006.

myrkyn kestävät rapsikarkulaiset hankalia
rikkaruohoja kaikilla pelloilla Légère 2005
Lepsu tarkastus




Gm-firmat tekevät itse
turvallisuustutkimukset
Tulokset vain EFSA:lle
Salaiset tulokset paljastivat että gmmaissi on myrkyllinen de Vendemois et al. 2009
EFSA:n lepsuus yleisen arvostelun
kohteena Then & Potthof 2009
Suomen "Rinnakkainelolaki"





valtio korvaa sekoittumisen vahingot, eli
veronmaksajat kustantavat saastumisen
Mietintö sanoo suoraan, että gm-viljely vie
tavanomaisen ja luomutuotannon
puhtauden
ei koske kauppaa, varastointia ja
kuljetuksia tilan ulkopuolella
Gm-perunan eristysetäisyys 18 m
Eduskunnan käsittelyssä tänä keväänä
Laissa korjattavaa:






omien koneiden käyttö, yhteiset
maatalouskoneet ovat suurin
kontaminaation riski Jussi Tuomiston tutkimukset
Ei sekaisin gmo ja ei-gmo-kasvatusta
Viljelyyn tulee saada naapureiden lupa
10 km säteellä, sillä hekin ottavat riskin
Gm-vapaille alueille lain suoja
Viljelijälle ankara vastuu vahingoista
siementen myyjän ja kehittäjän kanssa,
ei valtiolle ja veronmaksajille
Tarkastusten tulokset julkisiksi
Gm-perunalle kenttäkoe?







BASF on 2010 hakenut Lammille ja
Ylistaroon kenttäkoelupaa gm-perunalle
Peruna on tarkoitettu teollisuuden
käyttöön paperin pinnoitteeksi
Vastuuhenkilön nimi on salattu
Valumavesille ei ole käsittelyä
Eristysetäisyys vain 5 metriä
Gm-perunaa ei ole hyväksytty EU:ssa
Kenttäkokeita jo Ruotsissa, Saksassa,
Alankomaissa ja Tsekeissä -miksi vielä
Suomessa?
GM-vapaus on todellisuutta




Euroopassa gm-vapaita Itävalta, Unkari,
Ranska, Kreikka, Saksa, Luxemburg,
Irlanti, Romania, Latvia, Sveitsi ja Norja.
Puola, Italia ja Belgia käytännössä myös.
Lisäksi muissa maissa 93 lääniä, yli 30.000
viljelijää
Saksan kirkot kieltäneet maillaan
Gm-peltoja on maailmassa alle 3 %
Gm-vapaita Suomessa


Viljelijät: MTK Uusimaa, Kainuu, Kymi ja
Pohjois-Karjala
Ruokahankinnoissaan gm-vapaat
kunnat: Vaasa, Espoo, Kerava,
Järvenpää, Mäntsälä, Tuusula,
Nurmijärvi, Pornainen, Loppi, Pernaja,
Keuruu, Tampere


Miljoona EU-kansalaista vaati keväällä
2007 gm-rehulla kasvatetun lihan
merkitsemistä. Merkintää vaativan
lakialoitteen teki 104 kansanedustajaa
Suomessa syksyllä 2007
Kaikki kyselyt osoittavat että gm-tuotteille
ei ole kysyntää Suomessa
Gm-vapaus kannattaa




Päätös gm-vapaudesta tekee meistä heti
erikoistuotanto-maan
Mildola ja Valio käyttävät gm-vapautta
markkinoinnissaan
Gm-vapaille tuotteille on merkintä
Saksassa, tulossa Ranskaan
Gm-vapaita ovat Nestle, Schweppes,
Foster's, Kellog's, Heinz ja Lindt
Onko tarvetta? Onko
oikeutta?




Pellolla geenikasvit ovat yhä osa
ekosysteemiä
jos jotain menee pieleen, sitä ei helposti
havaita eikä sitä voi perua
kukaan ei hallitse luontoon vapautettua
geenitekniikkaa
otetaan riski jonka suuruutta emme tiedä
Päätä itse ruuastasi!






kunnallisaloite, poliitikkokyselyt
yleisönosasto, tuotekyselyt
www.telemail.fi/liisa.kuusipalo
www.gmovapaa.fi, jossa sähköpostilista
viljelijöillä sivut www.gmo-vapaa.fi
oma koti, yritys, kunta, maakunta ja
KOKO SUOMI GMO-VAPAAKSI