Transcript Adoptio - järkevää, mutta haasteellista lastensuojelua

ADOPTIO – järkevää, mutta
haasteellista lastensuojelua
Jari Sinkkonen
LT, lastenpsykiatrian dosentti
Pelastakaa Lapset ry
ADOPTIOIDEN NYKYTILANNE
• Kotimaiset adoptiot ovat nykyisin harvinaisia – alle 50
•
•
•
vuodessa
Lasten olosuhteet ja kokemukset ovat äärimmäisen
vaihtelevia, samoin maiden byrokratia ym. käytännöt
Lapsista saadaan joskus paljon tietoa, toisinaan ei
mitään  vaikeus etsiä toisilleen mahdollisimman hyvin
sopivat lapsi ja perhe
Potentiaaliset adoptiovanhemmat eivät aina ota vastaan
negatiivista informaatiota (”amor omnia vincit”)
ADOPTIOON SOPEUTUMINEN I
• Adoptio merkitsee lapsen aineellisen ja
•
•
psyykkisen hyvinvoinnin kohenemista
Häiriintyminen on vähäisempää kuin
biovanhempien perusteella laadittu odotusarvo,
mutta yleisempää kuin adoptiovanhempien
perusteella laadittu odotusarvo
Arviolta neljä viidesosaa Suomeen ulkomailta
tulleista lapsista sopeutuu hyvin tai tyydyttävästi
(valistunut arvaus – tutkimustietoa ei vielä ole!)
ADOPTIOON SOPEUTUMINEN II
• Haasteita mm. perintötekijät: elleivät ne
ole yhtä hyviä kuin adoptiovanhemmilla,
voi syntyä kohtuuttomia odotuksia
• Lapsella voi olla lahjakkuutta, jota
vanhemmat eivät huomaa tai eivät arvosta
• Ylioptimistinen käsitys lapsen nopeasta
sopeutumisesta ja ”kiitollisuudesta”
ADOPTIOLASTEN PSYYKKISET
HÄIRIÖT I
• Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, ja varsinkin
•
•
•
ulkomailta adoptoitujen lasten osalta
puutteellisia
Adoptiolapset ovat yliedustettuina kliinisissä
aineistoissa, mikä johtuu osaksi siitä, että
vanhempien kynnys hakea apua on matala
Käytöshäiriöitä, kielenkehityksen ongelmia ja
oppimisvaikeuksia on keskimääräistä enemmän
Keskeinen tekijä on, millaisia adoptiota edeltävät
olosuhteet ovat olleet
ADOPTIOLASTEN PSYYKKISET
HÄIRIÖT II
• Jotkut lapset ovat kokeneet vakavaa
•
•
deprivaatiota, hoidon laiminlyöntejä ja
kaltoinkohtelua, mikä on vaikuttanut haitallisesti
keskushermoston kehitykseen  pitkäkestoisia,
vaikeita ongelmia
Jokainen adoptoitava lapsi on kokenut vähintään
yhden hylkäämisen ja joutuu sopeutumaan
uuteen perheeseen, kieleen ja kulttuuriin
Vanhemmilta vaaditaan intensiivistä
paneutumista ja lapsen ehdoilla elämistä
ADOPTIOLASTEN PSYYKKISET
HÄIRIÖT III
• Varhaisvaiheen tyypilliset ongelmat
johtuvat sensorisesta deprivaatiosta ja
näkyvät voimakkaana itsestimulaationa
(pään hakkaaminen, heijaaminen,
masturbointi)
• Häiriöt ovat ”neurobiologisia”, ja vaikka
lapsen olosuhteet ovat vakiintuneet, ne
voivat olla sitkeässä
ADOPTIOLASTEN PSYYKKISET
HÄIRIÖT IV
• Kiintymyssuhteen kehityksen häiriöt:
voimakasta takertumista, valtaisaa
eroahdistusta TAI välinpitämättömyyttä,
kiinnittymättömyyttä
• RAD – Reactive Attachment Disorder
• RAD:ssa on kaksi muotoa, kontakteista
vetäytyminen ja valikoimaton sosiaalisuus
RAD
• Estoton muoto (valikoimaton sosiaalisuus,
•
•
indiscriminate friendliness): lapsi ei kiinnity
hoivaajiin, menee kenen tahansa ystävällisen
aikuisen mukaan; ei välitä lähiaikuisen
olinpaikasta
Estynyt muoto: lapsi vetäytyy, ei kiinnostu
kontaktista, ei hae lohdutusta
Häiriön luonne on vilkkaan tutkimuksen
kohteena ja se näyttää olevan yhteydessä
moniin muihin vaikeuksiin (oppimisvaikeudet,
koulukiusaaminen ym.)
Varhaisvaiheen kehityshaasteet I
• Kiintymyssuhteen syntyminen: riippuu
mm. siitä, miten adoptiovanhemmat ovat
työstäneet psyykkisesti lapsettomuuttaan,
keskenmenoja ym.  lasta koskevat
representaatiot voivat estää tämän kasvua
• Joissakin adoptioperheissä on biologisia
lapsia  erilainen tilanne adoptiolapsen
kannalta
Varhaisvaiheen kehityshaasteet II
• Lapsen mahdollisesti kokema sensorinen
•
•
deprivaatio ei korjaannu nopeasti 
ylistimulaation vaara (”little orphan Anastasia”)
Lapsen käytös voi olla äärimmäisen
kuormittavaa  vaikeus sietää omia,
aggressiivisia vastatunteita (”olen itse
aiheuttanut tämän kaiken”)
Vaarana ”pedagoginen”, kasvattava, etäistävä,
jopa rankaiseva suhtautuminen
Adoptiolapsen kahdet
vanhemmat
• Adoptoidulla lapsella on kaksi settiä vanhempia,
•
•
•
joita kohtaan hänellä on ambivalentteja tunteita
 vaatii paljon enemmän psyykkistä työtä kuin
tilanne, jossa on vain yhdet vanhemmat
Lapsi pohtii, miten biovanhemmat ja sisarukset
pärjäävät, ja pitääkö joku heistä huolta
”Miksi minut hylättiin?”
Entä jos lapsi adoptoidaan yhdessä sisaruksen
tai sisarusten kanssa?
Adoptiolapsi päivähoidossa ja
kouluiässä
• Adoptiovanhempien ei pidä salata mitään lasta koskevaa
•
•
•
•
tietoa, vaan heidän on luotava tila, jossa ollaan rehellisiä
ja johon voi tuoda kaikenlaiset tunteet
Lapsen on saatava puhua ja luoda mielikuvia biologisista
vanhemmistaan
Lasta on kuunneltava; tietoa ei saa tuputtaa
Päiväkotiin ja myöhemmin kouluun lähtö voivat aktivoida
varhaisempia erokokemuksia
Kielen ymmärtämisen ongelmat ja oppimisvaikeudet on
otettava huomioon – lapsella voi olla hyvä sanavarasto,
mutta hän ei ymmärrä kielen syvempiä merkityksiä
Adoptiolapsi nuoruusiässä I
• Erik H. Eriksonin (adoptiolapsi!) mukaan egon
•
•
kehityksen tavoitteena nuoruusiässä on
identiteetin muodostuminen
Ellei tässä onnistuta, seurauksena on identiteetin
hajanaisuus, roolihämmennys
Adoptionuori käy läpi koko kehityksensä jälleen
kerran ja voi kokea olevansa tyhjän päällä, kun
adoptiovanhemmista tai heidän suvustaan ei
löydy samoja piirteitä tai ominaisuuksia kuin
hänessä itsessään on
Adoptiolapsi nuoruusiässä II
• Eriksonin mukaan nuoren perusvoimavaroina
•
•
ovat omistautuminen ja uskollisuus – mutta
kenelle adoptoitu nuori on uskollinen, ja mille
hän omistautuu?
Voi tulla korostettu tarve etsiä juuria lähtömaan
kulttuurista ja etnisistä ryhmistä – tai tarve
sanoutua niistä täydellisesti irti
Osa adoptoiduista nuorista haluaa kontaktia
biologisiin vanhempiin  splitin riski kohoaa!
Adoptiolapsi nuoruusiässä III
• Nuoret haluavat yleisesti olla samanlaisia kuin
•
•
•
toiset – jos adoptionuori poikkeaa ihonväriltään
kantaväestöstä, se ei ole mahdollista
Voidaan etsiä tukea muista adoptionuorista
Varhaiset separaatiokokemukset haittaavat
myöhempien erokokemusten ja menetysten
käsittelyä  irtautuminen voi olla hankalaa tai
se tapahtuu panemalla välit kerralla poikki
Nuoret tytöt voivat hankkiutua raskaaksi ja
yrittävät käsitellä ja korjata omia kokemuksiaan
oman vauvan kanssa ja kautta
Adoptiolapsi/nuori psykoterapiassa
• Joskus voimakas tarve kontrolloida terapeuttia ja
•
•
•
•
luoda hänen kanssaan symbioosi, jollaista ei
koskaan ollut
Toisinaan vaikea antautua riippuvuuteen
Erokokemusten, taukojen ym. käsitteleminen on
erikoisen tärkeää
Terapiaa suunniteltaessa on otettava huomioon
lapsen/nuoren kyky kiinnittyä
Terapia ei voi onnistua, jos hoidettava ei ole
kiinnittynyt kehenkään