Transcript RA-taajuusalueet, tekniset rajoitukset lähetteille

K-moduuli
Luento 4: RA-taajuusalueet, tekniset
rajoitukset lähetteille
Marko Saarela OH2LRD
[email protected]
Lähdeaineistona käytetty
OH6FME materiaalit www.sral.fi
OH3NOB-materiaalit www.sral.fi
www.sral.fi/koulutus -materiaaleja
Kerhojen, mm. OH3AC, materiaaleja
Kiitokset materiaalin laatijoille!
K-MODUULIN KÄSITELTÄVÄT ASIAT
KYSYMYKSIÄ JA KESKUSTELUA
OPISKELUUN JA TUTKINTOHIN LIITTYEN
Radioamatööriyhteys…
Tyypillinen radioamatööriyhteys voisi sujua vaikka näin:
- ”OH3RF/P OH3AD” = KETÄ kutsutaan – KUKA kutsuu
- ”OH3RF/P” = vastataan omalla kutsulla
- ”OH3RF/P tässä OH3AD. Terve vaan, kuulin sinut kun pidit äsken
kusoja tässä taajuudella. Saat raportiksi 57, nimi täällä on Marko ja
QTH on Riihimäki. Otahan sinne. OH3RF/P tässä OH3AD.”
- ”Terve vaan Marko. Saat 59. Asun Hämeenlinnassa, mutta olen nyt
kesämökki-QTH:ssa, paikkakunta Loppi, kunta OHC ??? ja
lokaattoriruutu KP20LS. Sää on tänään… jne jne. Laitan muuten
QSL-kortin tulemaan Liiton kautta.”
Tässä yhteydessä on siis kuultu joltain taajuudelta asema OH3RF ja
on päätetty kutsua tätä asemaa.
Radioamatööriyhteys…
Noudatetaan aina kohteliaisuutta
Aina huolellinen kuuntelu (RX) ennen omaa lähetystä (TX)
Ei loukata muita (ei politiikkaa, uskontoa, kaupanhierontaa
jne.)
Vältetään liikaa ”papukaijatoistoja” esim. kutsumerkeille
jos yhteysväli on hyvä…
Radioyhteyden väliin pääsee mukaan (=”rinkulaan
breikkaus”) toteamalla ”BREAK” ja oma kutsu.
Yhteyden sisältöön yleensä kuuluu
Kutsumerkki
Nimi
RST
QTH
(maininta QSL-kortista jos harrastaa ko. toimintaa)
Toistinyhteyksiä ei kuitata QSL-kortein, ainostaan suorat
yhteydet (satelliittiyhteydet toki kuitataan kortein…)
Radioamatööriyhteys…
Radioamatööriyhteydet ovat julkisia
niitä voi kuunnella kuka tahansa eikä lähetyksiä saa salata.
kahdenkeskisissä yhteyksissä ei ole järkevää puhua ”kovin
henkilkohtaisia”, vaan esimerkiksi vaikka teknisiä,
harrastetta lähellä olevia ja molempia kiinnostavia asioita.
Yleisradiotyyppiset lähetykset ovat siis kiellettyjä.
Poikkeuksena amatööriTV:n (ATV) televisiolähettimen
virittäminen testikuvalla.
Radioamatööriyhteyksistä ei saa periä korvauksia, eikä
radioamatööritaajuuksilla saa välittää kaupallisia viestejä.
Radioamatöörit pitävät yhteyksiä keskenään, MUUHUN
radioliikenteeseen saa olla yhteydessä vain:
pelastuspalveluharjoituksissa (viranomaisen johtama)
hätätilanteissa
Amatööriyhteyttä ei saa pitää sellaisiin maihin, joissa
tällainen harrastustoiminta on kielletty.
Radioamatööriyhteys CW:llä
Sähkötyksen osaamista ei enää radioamatööritutkinnoissa
vaadita, mutta monet sähkötyslyhenteet ovat edelleen käytössä
esim. tietokoneyhteyksissä:
-CQ CQ CQ DE OH3AD OH3AD OH3AD AR eli
yleiskutsu (CQ) tässä (DE) OH3AD lähetyksen loppu (AR)
-OH3AD DE OH3RF OH3RF KN eli
oh3ad tässä (DE) oh3rf kuuntelen vain sinua (KN)
-Yhteyden lopussa annetaan:
SK OH3AD DE OH3RF (SK = yhteyden loppu, annetaan ennen
kutsuja) tai
OH3AD DE OH3RF CL (CL = suljen asemani, annetaan kutsujen
jälkeen)
Sähkötyksen itseopiskeluun on monia todella hyviä opetusohjelmia,
esimerkiksi JustLearnMorseCode ja G4FON Morse Trainer. Tärkeää
on opetella Kochin metodilla!
Sähkötysliikenteen aloitus- ja lopetustapoja käytetään myös mm. RTTY:llä
ja PSK31:llä liikennöitäessä ”digimodeilla”
LUE LISÄÄ ASIASTA SRAL:n tekemästä PDF-tiedostosta ”Viestintävihko”.
Sähkötysmerkkejä…
Lisäksi liikennöinnissä esiintyy muitakin merkkejä!
Kuvat opetusohjelmista
Just Learn Morse Code
G4FON Koch CW Trainer
Pakettiradio
1990 -luvulla amatööreillä oli jo käytössä nykyisiä
Internetin uutisryhmiä ja sähköpostia vastaava
postijärjestelmä, jota kutsuttiin pakettiradioksi.
Pakettiradioasemia oli automaattiasemia (vaati
erikoisluvan) kuten digipeaterit ja
pakettiradiopostilaatikot. Nykyään on toki APRSdigipeatereita eli APRS pakettien toistinasemia.
Nykyään Internet on syrjäyttänyt vanhentuneen
pakettiradiojärjestelmän, mutta K-moduulin kokeessa
pakettiradiosta on vielä kysymyksiä :
Pakettiradiolle kerrotaan oma kutsu käskyllä MYCALL KUTSU
+ ENTER
Pakettiradiolla pystyy ottamaan yhteyden suoraan toiseen
asemaan, jolloin pystyi 'irkkailemaan':
C OH3AD + ENTER (Connect to OH3AD)
Yhteyksiä pystyy ottamaan myös muiden asemien kautta:
C OH3RF V OH3AD + ENTER (Connect to OH3RF Via OH3AD)
Radioamatöörien taajuusalueet
Maailmanlaajuisesti taajuudet (radiospektrin käytön)
koordinoi ITU (International Telecommuncation
Union), johon voidaan katsoa kuuluvan lähes kaikki
”YK:n tunnustamat” valtiot.
Radiotaajuudet ylittävät valtioiden rajat, joten
radiotoiminta on sovitettava alueittain
Suomi kuuluu ITU-alueeseen 1 (ITU Region 1).
Taajuudet, myös radioamatööritaajuusalueet,
pyritään koordinoimaan maiden välillä samanlaisiksi
ITU-alueen sisällä, mutta on paljon poikkeuksia
Muutaman vuoden välein kokoontuu WRC ”Word
Radio Conference”, jossa taajuuksien käytöstä
sovitaan  Asiakirja ”Radio Regulations” eli RR.
ITU-alueet (Regions). Suomi alueella 1.
Radioamatöörien taajuusalueet
Suomessa WRC (aikaisemmin WARC) kokouspäätökset
toimeenpanee viranomainen eli Viestintävirasto (suom. ViVi,
engl. Ficora)
Radioamatöörien osalta päätökset tulevat siis kansallisina
muutoksina radioamatöörimääräyksiin  ehdottomat rajat
taajuuksien käytölle
Huomioi termit ”pri”, ”pex” ja ”sec” määräysten
taajuustaulukossa!
Tämän lisäksi on radioamatööriliittojen yhteinen kattojärjestö
IARU = Kansainvälinen radioamatööriunioni (eng. International
Radio Amateur Union), joka ajaa radioamatöörien asiaa
viranomaisten suuntaan. Tärkein IARU-asiakirja on
taajuusjakosuositus eli engl. ”IARU Bandplan”
IARU-suositusta on hyvä noudattaa, mutta se ei ole määräys!
Suosituksen mukaisesti taajuusalueiden alkupäässä on aina
pääsääntöisesti kaista varattuna sähkötykselle.
RA-tutkinnon K-moduulissa kysytään myös IARU
taajuusjakosuosituksen asioita eri taajuusalueilta.
Radioamatöörien HF-taajuusalueita
Nykyään radioamatööriluokkia on kaksi: perusluokka ja
yleisluokka (aikaisemmin ollut muitakin luokkia).
Useimmin taajuuksista puhutaan niiden ”aallonpituustermein”,
jotka on hyvä opetella ulkoa (laskuharjoittelua!)
1810 - 1850 kHz (160 m)
Yleisluokka 1500 W
Perusluokka 120 W
3500 - 3800 kHz (80 m)
Yleisluokka 1500 W
Perusluokka 120 W
7000 - 7100 kHz (40 m)
Yleisluokka 1500 W
Perusluokka 120 W
Radioamatöörien HF-taajuusalueita
10100 - 10150 kHz (30 m)
Yleisluokka 1500 W
Perusluokka 120 W
14000 - 14350 kHz (20 m)
Yleisluokka 1500 W
Perusluokka 120 W
18068 - 18168 kHz (17 m)
Yleisluokka 1500 W
Perusluokka 120 W
Radioamatöörien HF-taajuusalueita
21000 - 21450 kHz (15 m)
Yleisluokka 1500 W
Perusluokka 120 W
24890 - 24990 kHz (12 m)
Yleisluokka 1500 W
Perusluokka 120 W
28000 - 29700 kHz (10 m)
Yleisluokka 1500 W
Perusluokka 120 W
Radioamatöörien taajuusalueita
50 - 52 MHz ( 6 m)
Yleisluokka 150 W
Perusluokka 30 W
VHF
144 - 146 MHz ( 2 m)
Yleisluokka 150 W
Perusluokka 30 W
VHF
432 - 435 MHz ( 70 cm)
Yleisluokka 150 W
Perusluokka 30 W
UHF
UHF- ja SHF-taajuusaluella on lisää
lukemattomia gigabandeja radioamatööreille!
Tekniset määräykset lähetteille
LÖYTYVÄT RADIOAMATÖÖRIMÄÄRÄYKSISTÄ!
Radioamatööriaseman lähetteen kaistanleveyden tulee olla mahdollisimman suuri, jotta se
löytyy taajuusalueelta helpommin??
Radioamatööriaseman lähetteen kaistanleveys ei saa olla tarpeettoman suuri käytettyyn
läheteluokkaan nähden??
Perusluokan radioamatöörin SSB- eli J3E-lähetteen suurin sallittu teho on 120 W
taajuusalueella 28200-29700 kHz??
Perusluokan radioamatööri saa käyttää lähetintä, jonka suurin ulostuloteho on 200 W, mikäli
ko. teho voidaan vähentää sallittuun arvoon??
Radioamatööriaseman suurin sallittu lähetysteho määräytyy käytettävän lähettimen rakenteen
mukaan??
Suurin sallittu modulaatiohuipputeho on perusluokan HF-alueen SSB-lähetyksissä 120 W??
Suurin sallittu kantoaaltoteho on perusluokassa HF-alueella sähkötyksellä 120 W??
Tekniset määräykset lähetteille
LÖYTYVÄT RADIOAMATÖÖRIMÄÄRÄYKSISTÄ!
Radioamatööriaseman lähetteen kaistanleveyden tulee olla mahdollisimman suuri, jotta se
löytyy taajuusalueelta helpommin?? VÄÄRIN
Radioamatööriaseman lähetteen kaistanleveys ei saa olla tarpeettoman suuri käytettyyn
läheteluokkaan nähden?? OIKEIN
Perusluokan radioamatöörin SSB- eli J3E-lähetteen suurin sallittu teho on 120 W
taajuusalueella 28200-29700 kHz?? OIKEIN
Perusluokan radioamatööri saa käyttää lähetintä, jonka suurin ulostuloteho on 200 W, mikäli
ko. teho voidaan vähentää sallittuun arvoon?? OIKEIN
Radioamatööriaseman suurin sallittu lähetysteho määräytyy käytettävän lähettimen rakenteen
mukaan?? VÄÄRIN
Suurin sallittu modulaatiohuipputeho on perusluokan HF-alueen SSB-lähetyksissä 120 W??
OIKEIN
Suurin sallittu kantoaaltoteho on perusluokassa HF-alueella sähkötyksellä 120 W?? OIKEIN
Tekniset määräykset lähetteille
Perusluokkalaisen sallitut korkeimmat tehot ilmoitetaan antennin säteilytehon
mukaan??
Radioamatöörin antennin vahvistus pääkeilan suuntaan saa olla enintään 6 dB??
Kuullessasi mielenkiintoisen aseman 2 kHz radioamatöörialueen alapuolella, voit
ilman muuta siirtää lähettimesi em. taajuudelle pitääksesi kyseisen aseman kanssa
radioamatööriyhteyden?
Lähetintaajuuden vakavuuteen ei tarvitse kiinnittää huomiota, koska lähes kaikki
vastaanottimet on varustettu säädettävillä oskillaattoreilla (VFO)?
Riittävän taajuusvakavuuden saavuttamiseksi lähettimen on aina oltava
kideohjattu?
Perustellusta hakemuksesta Viestintävirasto voi kokeilua varten oikeuttaa
yleisluokan radioamatöörin käyttämään yli 1500 W:n kantoaaltotehoa??
Tekniset määräykset lähetteille
Perusluokkalaisen sallitut korkeimmat tehot ilmoitetaan antennin säteilytehon
mukaan?? VÄÄRIN
Radioamatöörin antennin vahvistus pääkeilan suuntaan saa olla enintään 6 dB??
VÄÄRIN
Kuullessasi mielenkiintoisen aseman 2 kHz radioamatöörialueen alapuolella, voit
ilman muuta siirtää lähettimesi em. taajuudelle pitääksesi kyseisen aseman kanssa
radioamatööriyhteyden? VÄÄRIN
Lähetintaajuuden vakavuuteen ei tarvitse kiinnittää huomiota, koska lähes kaikki
vastaanottimet on varustettu säädettävillä oskillaattoreilla (VFO)? VÄÄRIN
Riittävän taajuusvakavuuden saavuttamiseksi lähettimen on aina oltava
kideohjattu? VÄÄRIN
Perustellusta hakemuksesta Viestintävirasto voi kokeilua varten oikeuttaa
yleisluokan radioamatöörin käyttämään yli 1500 W:n kantoaaltotehoa?? OIKEIN
Tekniset määräykset lähetteille
Radioamatööriaseman aiheuttamat harhalähetteet on pidettävä mahdollisimman
vähäisinä??
Alle 30 MHz:n taajuusalueelle osuvien harhalähetteiden vaimennuksen pitää olla
vähintään 40 dB verrattuna lähettimen ulostulotehoon??
Alle 30 MHz:n taajuusalueelle osuvien harhalähetteiden huipputeho saa olla enintään 10
mW??
Mikäli harhalähetteet määräysten mukaisista raja-arvoista huolimatta edelleen aiheuttavat
häiriöitä muulle radioviestinnälle, niitä on edelleen vaimennettava 20 dB??
Lähettimessä ei tarvitse olla taajuusasteikkoa, mikäli lähetystaajuus voidaan muulla
tavalla luotettavasti määrätä??
Perusluokan radioamatööri saa 432 MHz:n taajuusalueella käyttää enintään 30 W:n
kantoaaltotehoa.??
Radioamatöörilaitteiden liittäminen yleiseen televerkkoon on kaikissa olosuhteissa
ehdottomasti kielletty??
Seuraavalla kerralla tutustumme teknisiin
määräyksiin desibelikäsitteen ja spektrin kautta!
Tekniset määräykset lähetteille
Radioamatööriaseman aiheuttamat harhalähetteet on pidettävä mahdollisimman
vähäisinä?? OIKEIN
Alle 30 MHz:n taajuusalueelle osuvien harhalähetteiden vaimennuksen pitää olla
vähintään 40 dB verrattuna lähettimen ulostulotehoon?? OIKEIN
Alle 30 MHz:n taajuusalueelle osuvien harhalähetteiden huipputeho saa olla enintään 10
mW?? OIKEIN
Mikäli harhalähetteet määräysten mukaisista raja-arvoista huolimatta edelleen aiheuttavat
häiriöitä muulle radioviestinnälle, niitä on edelleen vaimennettava 20 dB?? OIKEIN
Lähettimessä ei tarvitse olla taajuusasteikkoa, mikäli lähetystaajuus voidaan muulla
tavalla luotettavasti määrätä?? OIKEIN
Perusluokan radioamatööri saa 432 MHz:n taajuusalueella käyttää enintään 30 W:n
kantoaaltotehoa.?? OIKEIN
Radioamatöörilaitteiden liittäminen yleiseen televerkkoon on kaikissa olosuhteissa
ehdottomasti kielletty?? VÄÄRIN
Seuraavalla kerralla tutustumme teknisiin
määräyksiin desibelikäsitteen ja spektrin kautta!
Kysymyksiä?