Kehysriihen päätösten vaikutukset energiaintensiivisillä toimialoilla

Päättäjäpäivä 15.8.2014, Kuopio

Taisto Koivumäki

Tehtaanjohtaja, Siilinj ä rvi Yara Suomi Oy Mobile: +358 50 5545041 [email protected]

Yara Suomi Oy Siilinjärven toimipaikka PL 20; Nilsiäntie 501 FI 71801 Siilinjärvi www.yara.com

Yara Suomessa

     Olemme tuottaneet lannoitteita Suomessa 96 vuoden ajan.

Meitä on lähes 900 osaajaa kuudella paikkakunnalla.

Meillä on Suomessa neljä tuotantolaitosta: Siilinjärvi, Uusikaupunki, Kokkola ja Harjavalta. Tuotamme Suomen erityisoloihin räätälöityjä lannoitteita, teollisuuskemikaaleja ja ympäristön suojeluun käytettäviä tuotteita.

Meillä on yli 50 vuoden kokemus tutkimustoiminnasta Kotkaniemen tutkimusasemalla.

Siilinjärven tehtaat

 Päätuotteet  Lannoitteet   Fosforihappo Apatiitti  AN-liuos Kapasiteetti, t/v 500 000 300 000 1 000 000 85 000  Tuotteiden yhteinen myyntiarvo noin 300 milj. €/v.

  Oma henkilöstö Verkostokumppaneiden henkilöstöä n.

350 250   Tuotanto alkanut Kaivostoiminta alkanut v. 1969 v. 1979 Maa-alue noin 4 000 ha Siilinjärven tehtailla valmistamme tuotteita, jotka perustuvat paikallisen puhtaan fosforiesiintymän taloudelliseen hyödyntämiseen.

Tulevaisuutemme perustuu yhtiön visioon ja strategiaan sekä maailman laajuiseen kilpailukykyyn kaikessa toiminnassamme.

Hallituksen esitys eduskunnalle

energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö kaivosteollisuuden kannalta

   Veroluokan I energiavero on 1,89 ja veroluokan II energiavero on 0,69 senttiä kilowattitunnilta – hallitus esittää sähkön veroluokan I veroa korotettavaksi 0,3 sentillä kilowattitunnilta, eli noin 16 prosenttilla.

Rakennepoliittisena toimenpiteenä ja osana ympäristölle haitallisten verotukien karsimista kaivostoiminnan energiaverotuet ehdotetaan poistettaviksi. Mineraalien kaivuuta ei enää rinnastettaisi sähköverolaissa teollisuuteen.

– Toimialaluokituksen mukaan

kaivostoiminnan ja louhinnan yhteydessä tapahtuva malmin muokkaus kaivospaikalla

jatkojalostuksessa tarvittavaan muotoon esimerkiksi murskaamalla tai magneettisella rikastuksella säännöksiä.

Sen sijaan mineraalien murskaaminen, jauhaminen luetaan kaivostoimintaan eikä teollisuuteen

, joten se ei enää olisi oikeutettu hankkimaan sähköä veroluokan II verolla eikä siihen sovellettaisi sähköverolain energiaveroleikkuria koskevia

ja muu työstäminen, kun se ei tapahdu kaivostoiminnan yhteydessä, ei ole toimialaluokituksen mukaan kaivostoimintaa.

Energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautus esitetään poistettavaksi kaivannaisteollisuudelta siten, että veronpalautuksen edellytyksenä on energiatuotteiden ja sähkön käyttäminen teollisuudessa. Koska mineraalien kaivu ehdotetaan poistettavaksi teollisuuden määritelmästä veron osittainen palautus poistuu.

Vaikutukset Yaralle

2012 energiankulutuksen mukaan laskettuina

Sähköveron korotus Yaran Siilinjärven kaivokselle n ettomääräisesti

yli 1400%

Vaikutukset Yaralle

2012 energiankulutuksen mukaan laskettuina

  Sähkön hinta veroineen nousee noin 3 snt/kWh eli noin 7% Vuosikustannus kasvaa sähköveron korotuksen vuoksi hiukan alle

5 miljoonaa €/a

  Korotus vastaa Yaralla noin 70 henkilötyövuoden kustannuksia Kaivoksella työskentelee n. 90 yaralaista

Esitys herättää kysymyksiä

     Kantaako hallitus yhtään vastuuta työllisyydestä?

Sähköveron vaikutus heikentää oleellisesti mm. Siilinjärven kaivoksen kilpailukykyä – onko tarkoitus ajaa kaivostoiminta alas Suomesta? 2013 toimintaohjelmassa TEM linjasi mm. ”Varmistetaan kaivannaisteollisuuden energian saatavuus kilpailukykyisellä hinnalla” näinkö tämä tapahtuu? Hallituksen esityksen odottamattomuus ei mahdollista pitkäjänteistä investointien suunnittelua, mikä on kaivostoiminnan keskeinen edellytys – tämäkö on tahtotila?

Haluaako hallitus luopua puhtaista elintarvikkeista ja lannoitetuotannon omavaraisuudesta?